47 Rohkeaa pappia

Mutta tarvitseeko heitä suvaita ?

Montako pappia kirkolla on?

Julkilausama on tietysti aivan oikea, mutta mitään rohkeutta sen esilletuomiseen ei tarvita. Olen itsekin sitä mieltä, että avioliitto on tarkoitettu yhden miehen ja yhden naisen väliseksi liitoksi - ei tuon esille tuomiseen mitään rohkeutta tarvittu. Kirjoitan täällä nimimerkillä, mutta siviilielämässä olen mielipiteitteni takana luonnolisesti omalla nimellä.

Mitään kärsimystä omantunnon tähden, mitään ristin kantamista tuollaisen mielipiteen lausumiseen ei minulta eikä papilta vaadita. Ketään pappia ei tällä hetkellä pakoteta siunaamaan homoseksuaaleja liittoja kirkon alttarilla.

Rohkeutta tarvitaan silloin, kun jotain tehdään tai sanotaan seurauksista välittämättä, yksin Jumalan Sanan tähden. Työnäkynsä Jumalalta saanut pappi toimii rohkeasti, jos hän sanoutuu irti naispappeudesta ja toimii ja puhuu raamatullisen miespappeuden puolesta. Tällöin hän joutuu sen tahon vainoamaksi, jota hän on palvellut. Syrjään joutuminen on hyvin raskasta. Tässä tarvitaan rohkeutta.

Omalta kohdaltani olen osoittanut rohkeutta irtautuessani aikoinaan kristillisestä työyhteisöstä, jossa taloudelliset väärinkäytökset, haureellinen elämä ja vääryydet olivat arkipäivää. Seurauksena oli taloudellisen toimeentulon menettäminen, kodin myyminen ja työelämästä syrjään joutuinen. En osoittanut rohkeutta siksi, että olisin rohkea - olemme sisäisesti kuin pakotettuja seuraamaan omantuntomma ääntä tällaisissa kysymyksissä.

Omalla nimellä kirjoittaminen näillä palstoilla voisi olla rohkea teko, vain harvat niin tekevät. Yritin aikoinani kirjautua monta kertaa omalla nimelläni, mutta se ei kerta kaikkiaan onnistunut. Sitten kirjauduin nimimerkillä ja se meni heittämällä läpi. Rohkenen ajatella, että Jumala vaikutti tässä asiassa. Hän varjeli minua jostain sellaisesta pahasta, jota nimeni esilletuominen olisi tuonut mukanaan.

Jokainen pappi sitoutuu jo pappisvalassaan toimimaan ja opettamaan kirkon opin ja tunnustuksen mukaisesti. Valan vannomiseen ei tarvita rohkeutta, vaan se tuo mukanaan hyväpalkkaisen ja pysyväluonteisen, arvostetun työpaikan - jokainen papiksi vihittävä vannoo valan. Raamattu lupaa, että Sanassa pysyvyä saa vastustusta, toimit sitten Sanaan sidotun omantunnon mukaisesti pappina tai muussa uskovan osassa.
2. Tim. 3:12 "Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi."

Omantunnon ihminen uskoo Raamattuun, on sitonut omantuntonsa sen totuuteen ja elää sen mukaisesti. On hyvin rohkeaa tuoda totuutta esille sellaisissa tilanteissa, joissa jäät mielipiteinesi yksin tai jossa tiedostat, että mielipidettäsi tullaan voimakkaasti vastustamaan. Ryhmä pappeja antoi naispappeuden hyväksymisen jälkeen julkilausuman, jossa he toivat esille miespappeuden raamatullisen perustan ja torjuivat naispappeuden - julkilausumassaan he myös sitoutuivat toimimaan tuon julkilausuman mukaisesti kieltäytyen ns. alttariyhteydestä naispapin kanssa. Tarvitaan suurta rohkeutta, jos tänään joku pappi toisi virkakysymyksestä puhuttaessas seurakunnan kokouksessa esille sen, että naispappeus on vastoin Raamatussa ilmoitettua Jumalan tahtoa ja naispappeuden hyväksyminen ja naispappina toimiminen on syntiä.

En tiennytkään, että minäkin kuulun ns. rohkeisiin, kun koen sisäisesti olevani usein arka ja pelokas. Olen Jeesuksen seuraaja ja tuon ymmärrykseni mukaan tuon Sanaan perustuvan totuuden julki ja elämässäni haluan toimia Sanan viitoittamalla tiellä. Olen siis rohkea.

Ainoastaan armon evanekeliumista saamme voiman toimia oikein ja pitä omatunto puhtaana Jumalan ja ihmisten edessä. Hebrealaiskirjeessä sanotaan, että on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta - vain armon varassa voimme toimia rohkeasti ja kokea, että Herran on heikoissa väkevä. Rohkeus ei ole pelottomuutta, vaan eteenpäin menemistä totuudessa tunteistamme riippumatta. Jaan tähän alle minua puhutelleen Raamatun kohdan. Viimeinen lause on koskettava - halveksitaanko kirkossamme nykyään omantunnon ihmisiä?

Kirje Tiitukselle:
"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee. Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko."

Turussa arkkihiippakunnassa viittä pappia uhkaa pappisviran menetys, kun toimivat Raamatun, kirkon tunnustuksen ja apostolisen perinteen mukaan. Tulee mieleen kristittyjen vainot, heitetään leijonille ne, jotka sanomaa julistavat eivätkä kumartele maallisia sääntöjä, jos ne vaativat luopumaan uskostaan. Tämäkö on suvaitsevaisuuden osoitus kirkon uskollisia kohtaan? Palkka siitäkö, että toimii työnantajansa kirjallisten ohjeiden ja sopimusten mukaan?

Ei tuo ole rohkeutta, vaan pelkuruutta.
Uudistuminen on rohkeutta, eikä se että pysytään pimeässä keskiajassa.

Onneksi heitä on aika vähän (noin 2-3%) papeista.

Otsikko on varsin omituinen, kun kutsut näitä pappeja rohkeiksi. Kun luki tuon tekstin, parempi laatusana olisi "riidanhaluinen ja arvosteleva". Hehän hyökkäävät julkilausumassaan piispoja ja toisia pappeja vastaan. Tämä on epätavallista sikäli, että yleensä työelämässä erimielisiä ovat työnantajat ja työntekijät. harvemmin työntekijät alkavat ainakaan julkisesti haastamaan riitaa keskenään.

Miksei kirkko voisi vaan jakautua kahtia, esim tässä kysymyksessä. Konservatiivi vs. liberaali. Konservatiivien oikeuksia poljetaan todella näissä asioissa kuin homovihkiminen.

miten "konservatiivien oikeuksia" loukkaa
se, että eduskunta lopettaa homoparien rekisterin
ja kaikista rekisteröidyistä parisuhteista tulee
avioliittoja?

loukkaako se jonkun "oikeuksia" että homojen syrjintä
vähenee?

"47 papilta julkilausuma perinteisen avioliiton puolesta
Joukko evankelis-luterilaisen kirkon pappeja ilmoittaa...."

Katsoin sitä listaa, ja näyttää olevan ihan muitakin kuin Evl-kirkon pappeja.
Ne mitkä nimeltä tunnistin on herätysliikkeiden palkkalistoilla olevia, kirkon virasta erotettuja ja eläkeläisiä.

Enemmän kuin 47 on niitä pappeja, jotka eivät tule koskaan vihkimään eikä siunaamaan samaa sukupuolta olevia pareja.
Siunaaminen on ihan sama asia kuin vihkiminen, vaikka sitä yritetaan lieventää. Sieluvihollinen on salakavala tässäkin asiassa.

Malmberg toimi pappina Nivalassa toukokuuhun 1838 saakka, jonka jälkeen hänet määrättiin Lapuan kappalaisen apulaiseksi. Hänen työnsä tuloksena syntyi Lapualla ja naapuripaikkakunnilla herätys, joka vaikutti voimakkaasti koko seutukunnan elämään. Malmberg tuomittiin muiden herännäisliikkeen johtajien kanssa Kalajoen käräjillä 1838–1839 hartausseurojen pitämisestä. Rangaistuksena oli alkuvuodesta 1842 toteutunut viraltapano puoleksi vuodeksi.