Olen miettinyt omaa tilannetta päivittäin muutaman vuoden ajan. Terapiassa olen käynyt myös miehen kanssa. Alkujärkytyksestä kun selvisin ajattelin että tottahan toki annan anteeksi. Minun KUULUU antaa anteeksi. Sekä miehelle että naiselle että syntyneelle lapselle. Olen hyvä ihminen ja kykenen anteeksiantoon. Mikään terapia ei ole täyttänyt sisälläni olevaa tyhjyyttä ja mitään sanomattomuutta. Olen ymmärtänyt miestä. Hänellä kun on niin vaikeaa kun nainenkin tappelee hänen kanssaan. Naista täytyy ymmärtää onhan hänelläkin vaikeaa lapsensa kanssa. Lapsen otan tietysti kotiini ja hoidan kuin omaani. Niin tekee hyvä ihminen. Toki ymmärrän heidän yhteisen lääkärissä käynnit lapsen kanssa ynnä muut. Onhan hän sentään vastuullinen isä. Sisälläni kasvaa viha. Puhdas ja raivoisa viha. Olen alkanut saamaan ihan käsittämättömiä raivokohtauksia en hallitse itseäni ollenkaan. Mielessä pyörii väkivaltaisia ajatauksia joista olen terapautille kertonut. Olen kuulemma rohkea ihminen. Vai niin...ei tunnu siltä. Mies puhuu vieläkin rakkaudesta kauniita sanoja. Säästäisi ne jollekin toiselle yhtä tyhmälle kuin minä. En edes viitsi kuunnella. Mieskin on passiivis agressiivinen kotona, varmaan taas tapellut lapsensa äidin kanssa jostain.... Kyllä elämä on hienoa.
vihasta
vuhaan juuttunut
11226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Et ole selvästikään antanut anteeksi eikä sinun tarvitsekaan antaa. Sinua on petetty ja huijattu ja kohdeltu sen verran kaltoin, ettei entiseen ole enää paluuta. Ole rehellinen itsellesi. Tuo ei ole sitä elämää, jota oikeasti tahdot elää. Anna petturimiehellesi hänen ansaitsemansa joululahja ja ilmoita, että tahdot erota ja jatkaa elämääsi toisaalla. Jatkakoon hän elämäänsä sen naikkosen ja kitisevän kakaran kanssa. Tuskin heidänkään suhteensa tulee olemaan kovin hyvällä pohjalla, kun nainen ilmeisesti nalkitti hänet lapsen avulla. Mutta se ei ole enää sinun ongelmasi. Jatka sinä elämääsi ja käännä miehelle täydellisesti selkäsi.
Vihasi kertoo siitä, että et ole tasapainossa ja se on täysin ymmärrettävää! Ehdottaisin oman mielenterveytesi kannalta pohtimaan haluatko todella elää tuota elämää jota elät? Mitä toivot tulevaisuudelta? Lapsi toisen kanssa on hurjan iso juttu. Jos et voi antaa anteeksi etkä hyväksyä asiaa, parempi potkaista mies pellolle.
Ei mitään häijyä kostoa eikä raivoa, vaan hallitusti teet asian. Vaikka sopivasti aatonaattona heität äijän kamat pihalle ja pyydä lähtemään lapsensa äidin tykö pipareita paistamaan. Paras tapaa "kostaa" on se, että jätät p*sk*n taaksesi kylmän viileästi ja harkitusti ja jatkat elämääsi itsenäisenä naisena. Kyllä se sapettaa sitten eksääsi riittämiin. Pettäjästä irti vaan niin että kohina käy. Suunnittele oma elämäsi ja järjestele asiasi valmiiksi, sitten vain kylmän viileästi alat elää omaa elämääsi eikä mitään takaportteja tuollaiselle lusmulle, vaikka miten vonkaisi takaisin.
Mies varmaan puhuu ummet ja lammet ja haluaisit häntä uskoakin. Älä usko, samaa pajunköyttä saat lopun elämääsi pureksia, jos tuon häntäheikin kanssa elämää elelet. Jämpti on näin. Syitä ja selityksiä on mieheltä turha hakea. Itse yritin niitä etsiä. En saanut mitään järkevää selitystä, en mitään. En yhtään mitään. Harmittaa kaikki se aika ja vaiva, mitä asioiden selvittämiseen käytin ja tein. Uskoin satuja useamman satukirjan edestä. Parempi vaan kerrasta heivata ukko tavaroineen kuistille. Omasta tapauksestani ei niin pitkä aika ole, joten tunteet kuohuu vieläkin edelleen. Harmittaa vaan, etten saanut elämääni haltuun jo aiemmin. Lopulta mies vain muuttui törkeämmäksi ja törkeämmäksi. Aloin inhota itseänikin sen takia, miten annoin hänen minua kohdella ja pyörittää jutuillaan ja teoillaan. Niin totta on sanonta, että tryffeleistä saa p*sk**, mutta p*sk***a ei saa tryffeleitä. Mätä ukko on mätä ukko, ei se siitä muuksi muutu huomennakaan. Mitä pikemmin tajuat sen, sitä parempi sinulle ja elämällesi.
Onko miehesi ottanut huoltajan vastuun lapsesta? Onko hän virallisesti lapsen toinen huoltaja, etävanhempi?
Älä sinä tapaa lasta tai ota häntä kotiisi, jos et kykene aitoa empatiaa lasta kohtaan tuntemaan. Empatia ei ole tahdonalainen. Luulen, kun tunnet vihaa, sano miehelle, että on parempi, että sinä et näe lasta ja naista koskaan, ollenkaan. Ei ole rohkeutta, minusta, sietää sietämätöntä rohkeutta on ottaa vastuu - joskus se tarkoittaa sitä, että pysyy poissa, että ei loukkaa vihallaan syyttömiä.
Aloita liikunta, ja pura vihaasi oikein, juoksuun tai kuntosalilla, nyrkkeilysäkkiin, hikijumpat on hyvä myös. Huuda metsässä yksin ja kotona yksin, viha purkautuu niinkin. Lopeta alkoholi, se lisää vihaa. Tee itsesi eteen töitä ja vihan purkuun. Viha pitää purkaa edellisen ja muin keinoin, mutta ei koskaan muihin ihmisiin.
No tuskinpa AP:n tilannetta lenkkeily pelastaa tai muuttaa. Helpottaa se voi oloa, muttei muuta asioita miksikään. Paras ottaa pesäero tuommoisesta miehestä eli eheyttää elämänsä ja itsensä. Siinä ohessa voi lenkkeilläkin.
1. Asu eri asunnossa. Vai selkeneekö juttu yhtään.
2. Älä hoida lasta tai ehkä näe. Se voi nostaa lisää tunteita pintaan.
3. Älä yritä miellyttää muita.
4. Vaihda terapeutti oikeasti tai keksi muuta elämääsi.
5. Anna miehen mennä, jos et luota tai voi pettää.
6. Älä lapsen kotona ollessa huuda ainakaan, voi tehdä vakavia vaurioita. Lapsi ei ymmärrä miksi aikuiset raivoavat. Aikuisena hän ymmärtää vaikeat tilanteet paremmin.
7. Ala harrastaa jotakin kotona tai muualla, ja ohjaa ajatuksia muualle. Käy jossain.
8. Kiinnostaako mies vai vain ärsyttää? Kommunikaatio ei edelleenkään toimi?
9. Koetko ettei sinua kuulla ja ymmärretä pettämisasiassa ja lapsijutussa. Sinulta vaaditaan vain. Mies ei hyvitä? Ei edes voi? Puhuu vain rakkauden sanoja... eli höpisee lopettamatta omiaan.
10. Ei sun tarvitse antaa anteeksi. Et ole ajatuksissasi lähelläkään sitä asioiden käsittelyssä. Asiat ehkä jääneet siksi käsittelemättä kun keskitytty hokemaan jotain anteeksiantoa. Miehen pettämisestä on kyse, ei sun anteeksiannosta.. Sun pitää yksin käsitellä asioita (paras), joskus tuen kanssa tai siellä missä mies ei ole. Ei aina muiden kanssa. Joskus netti tai kirja. Kakkosnainen ei siihen anteeksiantolätinään kuulu (miehen kanssa niputettuna varsinkaan, eivät he ole yhdessä)... On ihan sama mitä hänestä ajattelet. Paitsi hänelläkin on tunteet ehkä miestä kohtaan olleet? Mies särki sydämensä? Miehen kanssa pariterapiassa eri terapeutti joka osaakin jotain, jos vielä aiot mennä... tuo saa sut vain vihaiseksi. Vai pitäisikö lopettaa. Yksilöterapia alkaa kuulostaa houkuttelevammalle, muutamakin kerta voi auttaa.
11. Älä yritä liikaa elämässä. Onko stressiä, untä liian vähän, liian aikaisia aamuja, liikaa töitä, vieras lapsi kotonasi vai muuta? Mieti mikä vaikuttaa. Muuta elämääsi rennommaksi. Älä ole suorittaja ainakaan. Mitä oikeasti haluat elämässä? Jätä turhat kulissit.
12. Onko oikein ketään kohtaan, että saat hillittömiä raivareita (ei ilmeisesti lopu niiden tuleminen) eli voisitko mennä asumaan omaan asuntoon sisustaa sitä. Kunnes ajatukset järjestyvät. Tai sitten eroat. Kaksin miehen kanssa asia kärjistyy eikä tule katkosta.
13. Viha on tavallaan normaalia tietyssä vaiheessa. Mutta jos alkaa väkivaltaiseksi, pitäisi olla yksikseen tarpeeksi kauan. Tai onko joku ahdistus joka sen tekee tms. Lapsuus? Miehen käytös harmittaa? Haluatko oikeasti sittenkin erota? Vai toimivan kommunikoinnin? Ymmärrystä?
14. Jos vaan nyhjäät miehen ja toisen naisen lapsen kanssa, se voi johtaa arvaamattomiin lopputuloksiin. Hanki siis oma asunto, jossa ei ole toisten lasta. Et voi jakaa kaikkea voimaasi ja vapaa-aikaasi pois muiden lapselle. Ja turhaan riitelyyn. Aika kuluu elämässä koko ajan...
15. On väärin toista naista kohtaan, että leikit äitiä ja omit lapsen itsellesi. Hän on äiti, et sinä. Lapsella on myös isä olemassa joka hoitaa, kun on lapsen tehnyt. Et ole lastenhoitaja. Sun ei tarvitse olla vastuussa kuin itsestäsi. Ehkä lapsi voisi olla äidillään enemmän ja vanhemmat asua lähempänä toisiaan. Saat enemmän miehen aikaa. Lapsella on myös isovanhemmat. Lastenhoitajia on myös olemassa.
16. Hyvä ihminen? Miksi sun pitäisi olla sellainen? Ole oma itsesi. Olet ainoastaan marttyyri ja nöyristelevä jos koitat miellyttää miestä vasten omaa luonnettasi. Ja yrität liikaa hoitaa muiden asioita. Hoida vain omat asiat.
17. Mustasukkainen lapsesta? Miehen ajasta? Koko pettämisepisodi pilasi teidän suunnitelmanne? Ja koko juttu on ollut sulle liikaa. Eikö se ole ymmärrettävää?
18. Miehen pitää lopettaa naisen kanssa tappelu ja passiivisagrressiivisuus kotonanne. Ja kakkosnainen voi lopettaa tappelun miehen kanssa - jos kykenee. Ja sä voit opetella keskustelemaan miehen kanssa - jos ei hän tajua mitään niin eroa. Parin vuoden päästä on ikää lisää, eikä jaksa riehua.
19. Älä ole kakkosnaisen kanssa tekemisissä. Se voi ahdistaa. Ellei hän sitten halua puhua miehen teoista sanottavansa. Siinä kaikki.
Et luota mieheen. Voi pettää? Mies on ärsyttävä? Miksi olet siellä vielä? Näetkö mitä muuta hienoa elämässä on muualla? Ajan kanssa asia selkenee enemmän. Mitä haluat itse elämässä? Ei ole kyse aina muista. Mitä haluaisit miehen kanssa vai ilman?
"Miehen pitää lopettaa naisen kanssa tappelu"
Tarkoitan ettei kukaan voi sanoa että pitää lopettaa, mutta tulisi kakkosellekin parempi mieli, jos eivät riitele. Nimittäin eivät varmaan yhteen palaa. Lapsen vuoksi ja mielenrauhan sitten. Ehkä kakkoselle tuli miehen tempuista paha mieli myös ja sydänsuru. Toivottavasti pääsette elämässä jotenkin eteenpäin. Vaikka sulla on paljon käsittelemistä noissa ja ehkä saat ajatukset muuallekin... ettei liikaa. Liika ei tee hyvää vaan ahdistaa.
Pääset PALJON helpommalla, kun heidät hanskat tiskiin.
"Kuuluu antaa anteeksi, miehelle, naiselle ja lapselle." Ei kuulu, mutta ei myöskään kuulu vihata lasta. Hän ei ole mitään tehnyt kenellekään. Hän ei ole pyytänyt syntyä tähän maailmaan.
Ei ole ei mutta horo äitinsä sais hoitaa pentunsa yksin jos ei älynnyt aborttia aikoinaan tehdä. Miksiköhän? Jos kykenee panemaa itsensä paksuksi ukkomiehelle ei liene moraalinen vaikeus tehdä aborttiakaan???
Siellähän rakkautta miljoonatonneittain, mutta vaikeasti jakaa. Sinun kannettavaksi on laitettu tai haluat itse kantaa kaikkien pahat teot yrittääksesi tehdä lasten tulevaisuuden hyväksi - tai sanoakseni vetää. Kun sinun selkä pettää, romahtaa koko kuvio. Onneksi elämä versoaa pienestä, mutta sinun kohdallasi versojen kasvaminen voi kestää ihmisiän.
Toivottavasti en ollut liian lyttäävä. Pettävät ihmiset voivat tuhota niin tuhottomasti- Pettävät ihmiset eivät tajua sitä, että he tappavat inhimillisyyttä. He haluavat inhimillisyyttä itselleen, mutta saadessaan tuhoavat tuhatkertaisesti sitä ympäriltään. Minä en hyväksy pettämistä. Vihaan ihmisiä jotka ovat luoneet tilanteen joka ympärilläsi. Vihaan heitä. Vihaan pettämistä.
Ai miten niin kuuluu antaa anteeksi? Ei ole pakko, ellei halua. Oikeastaan ei edes voi, ellei tahdo. Ja vaikka antaisi anteeksikin, voi erota. Mikään pakko ei ole jatkaa tuommoisen tahvon kanssa.