Olen 30-v. nainen ja elän onnellisessa avioliitossa, jossa kaikki osapuut ovat kohdallaan ... selvin päin. Kun mieheni juo alkoholia, hän muuttuu ihan eri ihmiseksi, ei välitä toisten tunteista, aloittaa provokatorisia keskusteluja ja siten loukkaa läheisiä ihmisiään.
Muutaman annoksen jälkeen hän ei myöskään pysty enää lopettamaan juomista, mikä selkeästi puhuu alkoholismin puolesta. Toki yksi saunakalja pysyy usein yhtenä saunakaljana eikä arjen juominen olekaan ongelma. Viikonloppuisin sitten yhdelle lähteminen päättyy lähes poikkeuksetta megalomaanisiin känneihin ja edellä kuvattuun tilanteeseen.
Mielestäni tähän on vain yksi vaihtoehto: elinikäinen absolutismi. Kohtuukäyttö kun ei vain toimi. Mieheni on useasti ollut kuukausien jaksoja absolutistina, kunnes taas tulee repsahdus. Joidenkin mielestä elinikäinen absolutismi saattaa kuulostaa kovalta, koska känni-iltoihin ei ole koskaan liittynyt fyysistä väkivaltaa ketään kohtaan, ainoastaan henkilökohtaisia solvauksia sen hetkeiselle seurueelle.
Nämä solvaukset muita kohtaan aiheuttavat kuitenkin niin paljon tuskaa, kärsimystä ja häpeää minulle, etten niitä kestä. Siksi ne saavat nyt loppua!
Muutaman annoksen jälkeen hän ei myöskään pysty enää lopettamaan juomista, mikä selkeästi puhuu alkoholismin puolesta. Toki yksi saunakalja pysyy usein yhtenä saunakaljana eikä arjen juominen olekaan ongelma. Viikonloppuisin sitten yhdelle lähteminen päättyy lähes poikkeuksetta megalomaanisiin känneihin ja edellä kuvattuun tilanteeseen.
Mielestäni tähän on vain yksi vaihtoehto: elinikäinen absolutismi. Kohtuukäyttö kun ei vain toimi. Mieheni on useasti ollut kuukausien jaksoja absolutistina, kunnes taas tulee repsahdus. Joidenkin mielestä elinikäinen absolutismi saattaa kuulostaa kovalta, koska känni-iltoihin ei ole koskaan liittynyt fyysistä väkivaltaa ketään kohtaan, ainoastaan henkilökohtaisia solvauksia sen hetkeiselle seurueelle.
Nämä solvaukset muita kohtaan aiheuttavat kuitenkin niin paljon tuskaa, kärsimystä ja häpeää minulle, etten niitä kestä. Siksi ne saavat nyt loppua!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mun mieheni oli just samanlainen. Lopetin suhteen 12v. avioliiton jälkeen. Lapset kasvoivat isommiksi ja pärjään heidän kanssaan loistavasti. Ei enää miehen viikonloppukännäämisiä ja riitoja siitä, ettei saa nukuttua itse tai ukko on aggressiivinen kännissä. LOPETA SUHDE.
sä susa olet jo oivaltanut miten miehesi alkoholinkäyttö aiheuttaa ongelmia, olet jopa ratkaissut sen, ja varsin oikein, jos saan sanoa. Ongelma vaan on, ettei oivallukset ole miehesi, vaan sinun, ja kuten tiedämme kaikki, kannettu vesi ei kaivossa kestä. Sinulla on vaihtoehtoja ainakin kaksi: katselet hamaan hautaan miehesi humalassa puhkeavaa hulluutta, sillä mielenterveydenhäiriö tuossa epäilemättä on takana, yrität saada hänet lopettamaan, tai ainakin pysymään kuivilla, yrität ja yrität oman mielenterveytesi kustannuksella. Luulen että selvänä kautena hän saa sinut uskomaan absolutismiin yhtä paljon kuin itsensäkin, ja hyvässä (tai pahassa) lykyssä menet ja hankkiudut raskaaksi. Kurjan päivän tullen olet sitten kaksinverroin liemessä. Toinen vaihtoehto on se, että ymmärrät itse, ettet sinä voi häntä pelastaa, hänellä itsellään pitää olla vahva halu pysyä kuivilla. Suosittelen hänelle tapaamista mielenterveysalan ihmisten kanssa;monella alkoholistilla on taustalla mm.masennusta, heikko itsetunto tms. jota juomalla pidetään kurissa;siinä missä muita ympärillä olevia. Olisi mielenkiintoista näin ammatillisesti kuunnella häntä, koska aivan varma on, että kännisenä hän antaa tulla sen mikä oikeasti on sisimmässä. Eikä kertomasi perusteella se ole mitään tervettä tai kaunista, ainakaan vaimon katsella. Jättää tahi ei, siihen en ota kantaa, mutta ainakaan minä en tuhlaisi omaa elämääni taistellen toisten tuulimyllyjä vastaan.
Miehellä on jotain ongelmaa eikä selvinpäin pysty paineistaan puhua, vaan purkaa ne kännipäissään muita haukkumalla. Vaan harva mies osaa puhua. Helpompaa on jos vaimo tai muu läheinen tekisi aloitteen. Että mitä huolia miehellä on. Voipi olla ettei silti puhu. Siinä tapauksessa hänelle voi kertoa ettei hänen tapansa käsitellä ongelmia ole sinulle eikä muulle kaveriporukalle mukavaa, että yrittäisi keksiä jotain muita ratkaisuja. Ja että olet häntä kuuntelemassa ja tukemassa mikä ikinä sitten vaivaakin.
Olen samaa mieltä. Eri asia jos ei rakasta itse enää sitä ongelmaista.
Minulle on oltu kärsivällisiä. Aikanaan ymmärsin itsekin, että kännipäissä lausutut "kohteliaisuudet" kumpusivat syvemmältä kuin päivätajunta edes uskoi.
Oman työstämiseni ja puolison kärsivällisyyden kautta olen päässyt näistä melkein eroon. Myös alkoholin käyttö on vähentynyt ja täysin hallitsematonta se on enää harvoin.
Yleensä kysymyksessä on huono itsetunto, menettämisen pelko tms. joiden syy on löydettävä ennenkuin niistä voi edes teoreettisesti alkaa parantumaan. Pelkän syyn löytäminen ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan läheisten tukea ja omaa työtä ja harjoittelua pois vääristä ajatusmalleista.
Minä olen siitä kummallinen, että viinaksia ottessani minulla säilyy kontrolli niin juomisen määrän kuin tekemisieni ja puhumisienikin kannalta. Määrä taitaa jo ylittää suurkulutuksen rajan, mutta kun siitä ei ole kenellekään harmia, en ole toppuutellut.
Harmittaa tosin esim. vastata kännissä puhelimeen, kun soittaja varmaankin puheeni pienestä kangertelusta huomaa, että olen humalassa.
Kuitenkin tavallaan kadehdin raittiita. Siksipä olen aina vapaaehtoinen kuski, jos porukka haluaa ottaa muutamat oluet tms.
Välttelen myös niin visusti työpaikkani erilaisia ryypiskelytilaisuuksia, että varsin moni uskoo minun olevan lähes raitis.
Hei!
itse työskentelen päihteiden käyttäjien vieroitusosastolla. Monta tutkimusta on tehty biologisista näkökulmista koskien alkon käyttöä ja miten se vaikuttaa elimistöön. Itse uskon alkoholiin syntyvän riippuvuuden olevan tekemisissä sekä biologisten, että psyykkisten syiden kanssa. Esim. aivoissa olevien välittäjäaineiden pitoisuuksien epätasapaino voi saada mainitsemiasi oireita aikaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Jos miehelläsi on esim. dopamiini niminen aine puutteellinen, alkoholi nostaa sitä tasoa. Siksi hän haluaa juoda kerralla enemmän. Dopamiinín on tutkittu olevan tekemisissä väkivaltaisuuden kanssa. Toisaalta hänellä voi olla psyykkinen tarve käyttää alkoa esim. stressin lievitykseen. Kun hän ottaa viinaa, hän kykenee purkamaan vaikeita tunteita esim. riitelemällä ihmisten kanssa. Aika tyypillistä Suomessa, jos ei hallitse alkoholin käyttöään.
kyllä miehellä voisi olla taipumusta alkoholismiin, kannattaa olla varovainen. Hänen on vain opeteltava juomaan kohtuudella tai sitten ei ollenkaan. Yleensä se kohtuukäyttö ei kyllä onnistu.Teidän pitäisi tehdä yhteinen sopimus kun keskustelette asiallisesti asiasta, että sinä sanot milloin riittää. Myös esim. vesilasi joka paukun jälkeen ja reippaat tauot auttaa. Mutta hänen todellakin pitää alkaa pohtimaan omaa käytöstään viinan kanssa ja mitä ongelmia hän sillä aiheuttaa.
Sitten on ammattilaiset olemassa, jos ei pärjää!
Olipa älytön neuvo ammattilaiselta: sälyttää lopettamisen säätely naisen hartioille. Jos kerran olet muka päihdetyöntekijä, luulisi sinun ymmärtävän mitä tuosta neuvosta seuraa. Ylipäätään jos jo valmiiksi agressiivisesti käyttäytyvää miestä lähtee rajoittamaan, vaikkakin muka yhteisestä sopimuksesta, saattaa tilanne rajoittajan kannalta muuttua jopa vaaralliseksi: mieshän tuntee pakottavaa halua ryypätä; ammattilaisena sinä tietäisit, että kun miehet ryyppää siinä ei naiset ole kuin tiellä. Sinä laittaisit naisen tässä tapauksessa alttiiksi pahemalle kuin haukkuminen.. edesvastuutonta sinulta. Et voi oikeastaan olla edes tosissasi: tiedät varmaan itsekin, ettei ketään toista voi velvoittaa juomisen kontrollojaksi, kun halun ja kyvyn pitää tulla alkoholistilta itseltään. Mielestäni jos edes on tarkoitus lopettaa viinan käyttö, on ongelmainen ja hänen lähiperheensä ensimmäisenä erotettava edes tilapäisesti toisistaan, että kummallekin/kaikille tulee etäisyyttä, jolloin voi pohtia kukin tykönään mitä alkoholin käyttö ja ko. ihmissuhde merkitsee, mitä sen eteen on valmis tekemään. Epäilen sinun taitojasi,anteeksi vaan kollega. Muuten sinä tietäisit tyhmiä esittelemättä, että saisit aikaan kierteen joka olisi ryyppäämistä ja räyhäämistäkin pahempi: jos vaimo ottaisi harteilleen rajoittamisen/kieltämisen, siinä kuitenkaan onnistumatta, kokisi vaimo olonsa turhautuneeksi, pettyneeksi ja kenties masentuneeksi ihmetellessä miksi ei pysty eikä kykene parantamaan miestään, vaikka niin sovittiin, ja pian ollaan pahemmassa tilanteessa kuin alunperin. Eihän siitä ole kyse, eikä se ole tarkoitus. Alkoholistin pitää itse tajuta, ja lähimmäisten on lupa olla olematta hoitajia tai lääkäreitä lähimmissä ihmissuhteissaan,olla lopulta jopa uhraamatta elämäänsä toisen epätoivoiseksi pelastamiseksi. Ketään ei voi pelastaa,eikä muuttaa, ainoastaan itse voi tehdä itselleen ja tilanteelleen jotain. Jos toinen ei ymmärrä niin ei ymmärrä, ei puolison tarvitse käyttää elämäänsä väännellessä rautalankamallia asioista jota toinen ei edes halua nähdä eikä kuulla.