Nuoret työntekijät feikkaavat sairauspoissaolonsa

On kyllä havaittu että noilla plusmiinus 3-kymppisillä on aika matala kynnys jäädä kotiin "sairastamaan". Samoin tuntuvat kellokorttikikkailulla optimoivan työaikaa minuutin tarkkuudella. Kunnianhimoa tai halua tehdä parhaansa ei oikein löydy, ennemminkin ollaan "vain töissä täällä" -asenteella.

Ja mistä tiedät, kuka feikkaa? Oletko lääkäri?

Se on muuten niin pirun vaikeeta olla päivä tai pari pois....

Ikinä en oo sairastumista feikannu, meillä kun vaaditaan se helvetin todistus joka risaukseen eikä KUKAAN ole niin hullu että lähtis huvikseen meidän arvauskeskukseen istumaan sen saadakseen. Joskus on pakko, se on sitten lähinnä joku oksennustauti tai jos ääni menee (puhetyö eikä mitään korvaavaa ole jos ei voi puhua)

Tästä syystä kukaan tervejärkinen yrittäjä ei palkkaa notkuvia ja veteliä kakaroita, ellei satu tuntemaan ko. tyyppiä.

Itselläni on sellainen periaate että : Jos olen siinä kunnossa etten voi mennä punttisalille, en myöskään voi mennä töihin. Se on aika hyvin toiminut. Koskaan en ole väärästä syystä mennyt hoitajalle/lekurille.

Ja on tullut muutamaan otteeseen oltua töissä vaikka ei todellakaan olisi tarvinnut. Tyhmä kun olin, nyt peukaloni on ikuisesti "pilalla". Eli nyrkkeilytreeneissä venäytin peukaloni niin pahasti etten pystynyt edes kynää pitämään kädessä tai vetämään edes housun vetoketjua kiinni, menin silti töihin. Mikä oli erittäin typerää.

Missä työpaikoissa joutuu menemään arvauskeskukseen sairauspoissaolotodistusta hakemaan. Kunnollisilla työpaikoilla on oma työterveyshuolto tai se ostetaan palveluntarjoajalta (Mehiläinen, Terveystalo, Diacor tms.). Eikä todellakaan kaikissa paikoissa tarvita mitään todistusta lyhyistä poissaoloista vaan oma ilmoitus esimiehelle riittää. Siltikin toiset ovat ahkeria ja vastuuntuntoisia eivätkä lusmuile. Minullakin oli ensimmäisen 12 työssäolovuoden aikana vain 10 sairauslomapäivää.

Sairauspoissaolot aiheuttavat 3,4 miljardin kustannukset, tiesi joku kertoa. Eli tässä siis kaikki, myös ne feikatuiksi väitetyt? Valtaosa nyt kuitenkin on syystä poissa. Ne yritykset, joissa on siirrytty lääkärintodistuksen vaatimisesta käytäntöön, jossa omalla ilmoituksella voi olla poissa esim. 3 ensimmäistä päivää, ovat huomanneet sairauspäivien vähentyneen. Tämä kyllä kertoo hyvästä työmoraalista Suomessa.

Työpahoinvointi aiheuttaa Suomessa joka vuosi 41 miljardin kustannukset työnantajille ja yhteiskunnalle (terveydenhuolto, KELA, eläkelaitokset). Näistä 18 miljardia aiheutuu sairauslomista ja ennenaikaisesta työkyvyttömyydestä, työpahoinvoinnin aiheuttamia siis.

Joten eiköhän todellisia säästöjä syntyisi siitä, että alettaisiin vihdoin kohdella työntekijöitä ihmisarvoisesti. Jatkuvat YT:t tai niiden pelko (HUOM! myös työnantajilla, joilla rutkastikin voittoa) eivät lisää työhyvinvointia. Onko kukaan laskenut, minkälainen lasku näistä ja pakonomaisista organisaatiomuutoksista tulee työpahoinvoinnissa?

Työnantajat feikkaavat palkanmaksussa.

Ei voi yleistää. Kyllä vanha alkkis jää saikkuun olematta sairas ja ilman mustaa valkoisella tullaan takaisin töihin.

Aiheettomiin poissaoloihin voi olla syynä motivaation puute.

Yleensä se kertoo siitä, että työntekijä ei koe että häntä arvostetaaan, eikä pysty vaikuttamaan omaan työhönsä. Jos työtehtävät eivät ole sopivan haastavia voi kokenutkin kehäraakki pitkästyä, puhumattakaan nuoremmasta kollegasta.

Hyvinvoiva työntekijä ei ole turhaan työstä pois. Jollain voi olla myös kotona sellainen tilanne, ettei siitä pysty puhumaan työssä. Voimat saattavat olla täysin loppu. Koskaan ei voi tietää millaisessa tilanteessa ihmiset todella ovat itsensä kanssa. Ihminen joka näyttää päällisin puolin olevan ihan normaali voi olla elämänsä pahimman kriisin edessä.

Työpaikassa, jossa on luotettavat suhteet esimiesten ja alaisten välillä, voi ottaa esille myös näitä henkilökohtaisempia asioita. Sanoisin, että aika harvoin kyseessä on lorvikatari. Elämme kuitenkin nyt sulkeutuneisuuden ja salailun ilmapiirissä, joka on seurausta jatkuvien yt-neuvottelujen aikaansaamasta yleisestä ilmapiiristä.