Siis, voiko afrikkalaisesta pojasta tulla vain kaveri? Oon lukenu paljon kaikkee p*skaa kuinka kaikilla afrikkalaisilla on mielessä vaan joku ihan muu kun kaveruus. Mut musta ne on aika lailla pelkkää idioottimaista yleistystä.
Siis mä ite oon 17-vuotias tyttö ja vastasin vähän hetken mielijohteesta yhen 18-vuotiaan kenialaisen pojan kirjeenvaihtoilmotukseen, siis sähköpostilla. Oon kauan halunnu ulkomaalaisen kaverin jolle vois vaan kirjotella kun siltä tuntuu, mut aina ne yritykset on katkennu muutaman viestin jälkeen. Mut ton ilmotuksessa oli jotain mikä kiinnitti mun huomion kun se sano että oli kans ettiny kauan kaveria jostain päin maailmaa.
Siis ongelma on se, että mulla on kuitenkin joitain ennakkoluuloja vaikka se ei oo antanu minkäänlaista merkkiä siitä ettei siihen vois luottaa. Ollaan tässä joitain kuukausia kirjoteltu sähköpostin kautta ja se on vaikuttanu tosi mukavalta, opiskelee ja niin edelle. On siis kristitty, jos uskontoo mietitte. Mua vaan kuitenkin mietityttää noi kaikki jutut mitä on lukenu afrikkalaisten miesten ajatusmaailmasta naisia kohtaan. Vaikka mä en oo mitään suhdetta sen kans hakemassa ja oon sanonu sen sille. Eikä sekään oo kaveria kummempaa ettimässä. Mun järki sanoo että ei tässä oo mitään sen kummempaa vaaraa kun yleensäkään kun netissä tutustuu ihmisiin. Kai tää on vaan joku perus länsimaalainen ennakkoluulo, en tiedä. Se haluais jutella mun kanssa skypessä mut en oo vielä lisänny sitä. Jotenkin tuntuu että näin kirjoitellen se on kuitenkin pysyny turvallisen välimatkan päässä eikä sillon ainakaan oo mitään vaaraa mut jos sen kanssa alkaa oikeesti jutteleen niin on otettu joku askel eteenpäin. Ainakin silloin selviäis onko se oikeesti mitä väittää olevansa, vaikka ei mulla sen kaltasia epäilyksiä ole.
Mut siis, tyyppi vaikuttaa tosi mukavalta ja kuuluu selkeesti parempiosaisiin afrikkalaisiin kun on päässy opiskeleen ja kaikkee. On sanonu että toivoo että meistä vois ajan kanssa tulla hyviä YSTÄVIÄ. Eli ei pitäis olla mitään ongelmaa. Mutta silti mietityttää että pitäskö vaan lakata vastaamasta viesteihin, mutta ei mulla oo siihen oikeesti mitään kunnon syytä. Toivottavasti joku tajuaa mitä mä ajan tällä tosi sekavalla sepustuksella takaa. Joten kommentteja ja neuvoja kiitos! Ja asialliseen sävyyn!
Siis mä ite oon 17-vuotias tyttö ja vastasin vähän hetken mielijohteesta yhen 18-vuotiaan kenialaisen pojan kirjeenvaihtoilmotukseen, siis sähköpostilla. Oon kauan halunnu ulkomaalaisen kaverin jolle vois vaan kirjotella kun siltä tuntuu, mut aina ne yritykset on katkennu muutaman viestin jälkeen. Mut ton ilmotuksessa oli jotain mikä kiinnitti mun huomion kun se sano että oli kans ettiny kauan kaveria jostain päin maailmaa.
Siis ongelma on se, että mulla on kuitenkin joitain ennakkoluuloja vaikka se ei oo antanu minkäänlaista merkkiä siitä ettei siihen vois luottaa. Ollaan tässä joitain kuukausia kirjoteltu sähköpostin kautta ja se on vaikuttanu tosi mukavalta, opiskelee ja niin edelle. On siis kristitty, jos uskontoo mietitte. Mua vaan kuitenkin mietityttää noi kaikki jutut mitä on lukenu afrikkalaisten miesten ajatusmaailmasta naisia kohtaan. Vaikka mä en oo mitään suhdetta sen kans hakemassa ja oon sanonu sen sille. Eikä sekään oo kaveria kummempaa ettimässä. Mun järki sanoo että ei tässä oo mitään sen kummempaa vaaraa kun yleensäkään kun netissä tutustuu ihmisiin. Kai tää on vaan joku perus länsimaalainen ennakkoluulo, en tiedä. Se haluais jutella mun kanssa skypessä mut en oo vielä lisänny sitä. Jotenkin tuntuu että näin kirjoitellen se on kuitenkin pysyny turvallisen välimatkan päässä eikä sillon ainakaan oo mitään vaaraa mut jos sen kanssa alkaa oikeesti jutteleen niin on otettu joku askel eteenpäin. Ainakin silloin selviäis onko se oikeesti mitä väittää olevansa, vaikka ei mulla sen kaltasia epäilyksiä ole.
Mut siis, tyyppi vaikuttaa tosi mukavalta ja kuuluu selkeesti parempiosaisiin afrikkalaisiin kun on päässy opiskeleen ja kaikkee. On sanonu että toivoo että meistä vois ajan kanssa tulla hyviä YSTÄVIÄ. Eli ei pitäis olla mitään ongelmaa. Mutta silti mietityttää että pitäskö vaan lakata vastaamasta viesteihin, mutta ei mulla oo siihen oikeesti mitään kunnon syytä. Toivottavasti joku tajuaa mitä mä ajan tällä tosi sekavalla sepustuksella takaa. Joten kommentteja ja neuvoja kiitos! Ja asialliseen sävyyn!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voithan sä olla sen kanssa kirjekaveri. Aika näyttää onko tyyppi luotettava tai ei.
Jos alkaa kuulua rahan pyyntöjuttuja tai mitään mihin liittyy raha, niin tiedät varmaan ettei kannata jatkaa viestittelyä. Ja ei kannata lähetellä ittestään paljon mitään kuviakaan. Ehkä jotain kaukaa otettuja, joista ei saa kunnon kuvaa sinusta ja sitten ehkä joku minikokoinen kasvokuva, jos haluaa.
Eihän sitä voi koskaan tietää mistä on kyse, kunnes on tutustunut toiseen paremmin.
Mä vastasin kerran yhteen viestiin, joka tuli suoraan sähköpostiini. Tiesin sen olevan huijaus, mutta vastasin kuitenkin. Olisikohan se ollut 2 vai 3 viesti, jossa alettiin jo rahaa pyytämään. Kerroin suoraan mielipiteeni asiasta ja sen laittomuudesta. Eipähän kuulunut tyypeistä enää.
Kyllä Afrikassakin asuu paljon kunnollisia ihmisiä. Osalla niistä on tosi hieno kulttuuri. Ovat todella ystävällisiä ja iloisia.
Hieno Ubuntu elämänfilosofiahan tulee jostain päin afrikkaa, en ihan nyt tasan tarkkaan muista mitä se oli, mut tässä linkki lyhyeen wikijuttuun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(filosofia)
Länsimainen epäluulo ei ole tuulesta temmattu!
Pidä hänet vain kirjeenvaihtoystävänä. Älä missää nimessä laita mitään viestiä tweet, face book jne jossa kasvosi taii mikään osa kehoasi näkyy.
99% nuista on rahan perään. He erittäin fiksusti oppivat tietämään mitä sinä haluat kuulla ja ennenkuin huomaatkaan hän niin kovin haluaisi tavata sinut, täysin hyvänä ystävänä. Mutku on 1 ongelma, matkarahat puuttuu. Jne jne jne. Tuo rumba seuraa enemmän tai vähemmän samaa kaavaa. AINA on nenästä vedettäviä jotka uskovat noita tarinoita! Ja lâhettävät rahaa. Jotkut jjopa menevät niin pitkälle että lupautuvat sponsoroimaan hänet luokseen. Siitä vasta ne ongelmat alkavat!
Ethän sinä ole noin tyhmä, ethän?
Kiitos, en todellakaan ajatellut olla näin tyhmä. Tiedän kyllä, mitä ihmisille on tapahtunut. Ja tulin itsekin siihen tulokseen, että pysytään kirjeystävinä ja sanoin sen sille. Jos ei vastaa niin saatiinpa selville, että millanen tyyppi tämäkin on. En ole näin helposti vedätettävissä. On vain kiva tutustua johonkuhun jostain täysin erilaisesta kulttuurista, ja toivottavasti tämä tapaus ei ole "se perinteinen". Ikävä kyllä sähköpostista saa selville nimeni, mutta en usko että sillä niin paljon väliä on. Näenhän minäkin hänen nimensä (joka toivottavasti on oikea).
Mutta kiitos kommenteista!
Jos sulla on sähköpostiosoitteesi koko nimelläsi ( esim. maija meikälä[email protected]) niin suosittelen tekemään toisen sp osoitteen, joka ei ole nimelläsi ([email protected]) ja käyttämään sitä tuntemattomille kirjoitellessa, äläkä paljasta koko nimeäsi, pelkkä etunimi riittää jos ette ole aikeissakaan tavata livenä.
Yksi vastasi todella hyvin. Afrikassa on myös fiksuja ja kaikin puolin hienoja ihmisiä, aivan kuten Suomessakin. Minä pyrkisin pitämään mieleni ennakkoluulottomana, mutta silti olisin varuillani, sattuneista syistä. Muutaman kuukauden jälkeen ei ole vielä tarvis skypeen yms, vaan esitä että haluat jatkaa kirjoittamista. Aika tuo esiin, mikäli jotain häikkää on. Nyt reagoit ehkä liian nopeasti. Kirjeenvaihtoystävyys pitäisi jatkua vuoden, pari, ennen kuin tarvis tapaamisiin yms.
Jos tuo kaveri ei ole sitä mitä hän esittää olevansa, niin kunhan olet kärsivällinen, se paljastuu kyllä. Jatkat vain kirjoittelemista, ei muuta (skypeä tms). Älä lähetä valokuvaasi. Jos hän on kiinnostunut sinusta ihmisenä, hänelle riittää kirjeesi. Jos hän on feikki, kyllästyy pian ja paljastaa pienillä seikoilla valheellisuutensa. Tai sitten hän voi ajan myötä osoittautua helmeksi. Valokuvaa en lähettäisi kuin vasta vähintään vuoden kuluttua, kun olet varmistunut ettei ole feikkiä.
PS Luottamus ansaitaan! Sinun ei tarvitse luottaa häneen. Luotat sitten vasta, kun ja jos hän ansaitsee luottamuksesi.
Sanovat aina etsivänsä vain ystävää, ajatus on kuitenkin että se pian johtaa muuhunkin. Heille sana ystävä tarkoittaa eri asiaa kuin eurooppalaisille. He osaavat sanoa juuri oikeat sanat ja hurmata naiset, varsinkin hieman kokemattomat. Olet nuori ja tulet oppimaan kun tutustut heihin. Mitä isäsi sanoisi jos tietäisi kirjoittelustasi afrikkalaisen kanssa...
Vastaanpa tähän kun minulla on tansanialaisia kavereita, joihin tutustuin vapaaehtoistyössä ollessani. Hommahan tosiaan menee näin, että A. länsimaalaiset ovat ennakkoluuloisia (ei rasisteja kaikki, mutta hyvin kärjistettyjä ennakkoluuloja ja stereotypioita muodostavia) erityisesti afrikkalaisista puhuttaessa. Ja sitten B. kokemusten myötä nämä ennakkoluulot ja varauksellisuus ovat ihan terveitä eivätkä aina osoittautuneet vääräksi. Kun jo ketjun muissa viesteissä on tullut esille nämä huijaisyritykset, en niistä mitään sen enempää sanokaan.
Meitä ihmisiä ja kulttuureita on tässä maapallolla joka lähtöön. Ihmisten persoona, moraali, arvot ja toiminta ei ole todellakaan kytköksissä pelkkään opittuun kulttuuriin ja kansallisuuteen. Kaikkihan tämän tietää, mutta jotenkin se aina unohtuu kun kyseessä jokin itselleen täysin uusi ja vieras asia. Itse lähdin Tansaniaan hieman kauhuissani, sillä en ollut aiemmin ollut missään päin Afrikkaa ja olin kuullut/lukenut väkivaltaisuuksista ja ryöstelystä, mikä aina korreloituu maan köyhyyteen ja paikallisten huono-osaisuuteen. Tansaniassa tapasin kuitenkin hyvin FIKSUJA, auttamisenhaluisia ja helposti lähestyttäviä paikallisia - sain aivan ihania uusia ystäviä. Mutta. En tiedä oliko alitajunnassani edelleen ennakkoluuloista varovaisuutta tai jotain, mutta kovasti huomioin miesten yrittivän lähestyä länsimaalaisia naisia. Yksi selitys saattaa olla se, että afrikkalaisilla on omat ennakkoluulonsa länkkärinaisista, jotka ovat seksuaalisesti vapaampia (media, elokuvat, pukeutuminen, seurustelukulttuuri - erotaan ja useampia suhteita elämän aikana jne). Tätä tulisi verrata maan paikallisten naisten asemaan eli esim. Tansaniassa naiset käyttävät huiveja ja peittäviä vaatteita eivätkä käy töissä eikä muutenkaan näe paljoa katukuvassa. Yksi tansanialainen miespuolinen ystäväni sanoikin, että paikallisia naisia on vaikea lähestyä näistä syistä. Tottakai länsimaalaiset naiset vaikuttavat siis afrikkalaisten silmissä paljon avoimemmilta ja "helpoilta". Enkä tietenkään poissulje vaaleiden naisten viehätysvoimaakaan.
En siis usko, että jokainen afrikkalainen mies, joka yrittää länsimaalaista naista, olisi vain huijari ja rahan tai paremman elämän perässä. Esimerkiksi pelkästään parin kuukauden viisumin hankkiminen Suomeen on eeeerittäin vaikeaa EU/ETA-alueen ulkopuoliselle. Olen nyt kuitenkin tässä seurannut muutamia yksittäistapauksia (juurikin tansanialaisesta kaveripiiristäni), kuinka miehet ovat alkaneet seurustella suomalaisten tyttöjen kanssa (tyttöjen oltua vapaaehtoistyössä itseni lailla). Tyttöjen työjakson päätyttyä ja palattuaan Suomeen, nämä miehet ovat yrittäneet sinnikkäästi saada Suomen viisumia. Osa onkin onnistunut ja vierailleet Suomessa, mutta ovat vain tyttöystäviensä (tai näiden perheiden) ruokittavana pari kuukautta. Työtähän täältä Suomesta ei irtoa kouluttamattomalle, ei-EUkansalaiselle, jolla ei ole oleskelupaa. Näillä pojlla ei siis ole mitään mahdollisuuksia täällä, mutta silti moni tyttö on heidän kanssaan. Oli se sitten molemminpuolista rakkautta tai ei, nämä afrikkalaiset miehet ovat selkeästi siivellämatkustajia - tavalla tai toisella. Ikävää sanoa näin, sillä tällainen tapaus koskee juurikin yhtä tansanialaisystävääni, mutta mikäs minä olen tuomitsemaan. Mukavia ja yritteliäitä ihmisiä joka tapauksessa.
Tuohon mainitsemaasi "parempiosaisuus"-juttuun haluaisin myös sanoa, että se voi olla hieman hämäävä. Se, että arfikkalainen (tässä tapauksessa kenialainen) opiskelee, ei tarkoita että olisi mitenkään parempiosaisempi kuin muut kanssatoverinsa. "Todellisuudessa jo yli 90 prosenttia kehitysmaiden lapsista pääsee nykyisin aloittamaan peruskoulun. Eniten koulunkäynti on lisääntynyt Afrikassa: lähes 20 prosenttiyksiköllä vuoden 2000 jälkeen." Lähde http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/suom_kasitys_maailman_koyhyydesta-30606 Mielestäni tämä artikkeli on hyvin osuva tähän aiheeseen. Se, että tuttavasi sanoo opiskelevansa ei vielä tarkoita, että olisi opiskelemassa yleissivistävää tai ammatillista koulutusta itselleen (oletko kysynyt tarkemmin, mitä ja missä hän opiskelee?). Afrikassa opiskelu ja koulu voi tarkoittaa pientä rakennusta, johon kokoonnutaan
JATKUU: opettelemaan vaihtelevissa määrin sekalaista sisältöä tai ihan vain lukemaan/kirjoittamaan (koska oppilaita voi olla samassa huoneessa 4-20v.ikähaarukassa). Monet koulut voivat toimia siis osittain päivähoitona lapsille - ei niinkään opetussisältöön keskittyvinä oppilaitoksina. Toki joka puolella Afrikkaa on mm. yliopistoja ja juurikin näitä parempiosaisten kouluja ja selkeitä eri tason opistoja, mutta täytyy ottaa kokonaisuus huomioon.