Se oli sillon ku minä olin jottaen kakaran kokonen. Naapurin isännällä oli aena omat joulunajan kiirreesä. Tallissa kiillotteli ja huolsi Vanahaa Mosse Eliteä. Tuskanpunanen oli mosse väriltään ja 1200 kone siinä taesi olla, ihan kilihakka ja siisti peli. Hyvin pietty. Kelloo se kahto sillonni jatkuvalla syötöllä ja mumisi itekseen ja kiillotteli mossevvaan. Sitte se Enkko hyppäsi auttoosa ja lähti perruuttammaan tallista permannolle ja suorraan rautaharavan piälle pelekkääjän puolleinen tekarengas ja puhkihan se män. Enkko nousi autosta ja huusi ku lappalainen juhannusyönä, vaekka just tullaan vasta joulluun. Niin no kuitenni Enkko repi sen haravan mekeko uuvesta miseliinistä poes ja viskasi sen kohti porstuvvaa. Eikö tuo harava osanna osua suorraan kuistin akkunaan ja läphän se meni siitä ku Jauhojärvi dooppingtestistä. Huus perrään emännälle jotta elä akka piä haravoita pihalla. Sen se huusi niin kovvaa, että emäntähi kuuli sisälle ja kuuli se varmmaan ku se akkuna män ja hajosi. Eipä siinä mittään, siitä se vasta helevetti aokeni. Talon akka se emäntä tulloo pirtistä melekosta vauhtia ja uluvoo ku sotanorsu, jotta kirvestä ei pietä kammarissa ja viskasi sen suorraan arvatkeepa minne? Nii justiisa, suorraan mossen tuulilasistä läpi, jäe törröttämmään siihen ku intiaanikirves varsi pysttyyn. Sitte tuli iha hilijasta. Enkko käveli hilijoo mossen vierreen ja kahto sitä ja heitti karvareohkan hangelle ja mäni talliin. Vähä aekkaa se siellä romisteli ja röyhttäeli. Tuli sitten pihalle pontikkapullon kanssa ja sano emännälle, jotta keitäppä kahveet ja soeta katastukseen, jotta en tuu tännään, kirves lensi auton akkunaan ja on niin tuikassa jotta ei lähe poes. Kahtelin sitä touhhuo suu aoki ku tangolaulajalla ja pitihän minunni jottaen sannoo ja neuvvoo. Minä pelekäsin ja Enkolle jotta sahattaan kirvveestä varsi poes, jotta ei nii häerihe ajamista. Enkko ku luuli jotta pillaelen ja suuttu uuvestaan. Minä ajattelin jotta nyt on varmmaan parempi lähtteä tallustelemmaan ommaan pihapiirriin ja ihan hyvin ajattelinni koska sitten mulle tuli kiire. Tunkin varren ja pätkän kakkosnelosta aenahi tunnistin mitä ohi lenteli. Pysähyn siihen pihatien vartteen kahtommaan perrääni. Noetu Enkko siellä mossen vieressä ja ehti tunkin vartta. Huusin Enkolle jotta ei se olis männy kataksuksesta läpi kuitenkkaan. Enkko huusi takasi jotta hyvvää joulua sullehi eläkä tuu takasi viisastelemmaan. Vasta loppijaisen pyhinä uskalsin mennä Enkon luona käömmään. Enkko murahti jotta mitä poeka, kysymmään rupesi. Minä jotta toen tuon tunkin varren tuolta kinoksesta eläkä heitä sitä iha äkkiä uuvesttaan minun perrään, saattaa vaekka hävitä. Sannoin sitte jotta Pirkko-täti on tarkka heittämmään kirvestä, suorraan mossen tuulilassiin vaikkei tähännä. Sitten mulle tuli taas kiire kun Enkon naama näötti aeka vihaselta. Sillon minnua ei naurattanna ja juosta hilippelin kotimökille. En uskaltanna männä Enkon luokse vasta ku se tuli hakemmaan minnuo kaupunkireissulle. Minä sannoin autossa jotta en tule ensi jouluna kahtommaan kun säret aotosi vaekka joutaahan tämmönen vanaha aoto vaekka polttaa. Ei menny sekkään päevä multa ihan puikkarriin ku semmosia päästelin. Kova ääni sillä Enkolla on ku se alakaa oekkeen huutammaan ja vielä aoton sisällä. Onneksi oli karvahattu peässä vaekka silti ihan selevästi kuulin mitä asijaa Enkolla oli. Empä kehttaa kirjottaa mitä se aotossa huusi. Jottain se juhannuskokosta ja että poltettaanko venehi ja raktori. Minä jotta elä raktoria polta se on meleko uusi Valmetti. Sitten Enkko hiljeni van oli ihan punanen eikä puhunu mittään vaekka minä jotta ethän polta Valmettia? Ei se sitä polttanna kuitenkkaan, vaekka pääsijäisen aekkoihin meinas senkin tehä. Mutta se on taas pääsijäisen juttuja.
Hyvvää Joulua.
Hyvvää Joulua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
nice memuarr..hyvää joluu..