Tietääkös kukaan selittää mulle, että miksi momenttimuunnin on automaattivaihteistossa parempi ratkaisu kuin esim. vapaakytkin.
Olisko ne nämä?
-Vapaakytkimellä ei voi tehdä moottorijarrutusta
-Momenttimuunnin mahdollistaa liikkelleelähdettäessä suuren väännön
joten pintakaasulla saadaan auto helposti liikkeelle
-Momenttimuuntimella toimivassa automaattivaihteistossa ei ole
mekaanista yhteyttä voimansiirron ja moottorin välillä joten vaihdetta
voidaan vaihtaa ilman irroittamalla ja kytkemällä kytkintä.
Kaasupolkimen asennolla ei ole väliä kun vaihdetta vaihdetaan jolla
taas olisi väliä vapaakytkimen kanssa.
Saatte kertoa omalla tavallanne homman, mutta pyydän että sanotte ensin
onko noissa minun päättelemissä asioissa perää.
Olisko ne nämä?
-Vapaakytkimellä ei voi tehdä moottorijarrutusta
-Momenttimuunnin mahdollistaa liikkelleelähdettäessä suuren väännön
joten pintakaasulla saadaan auto helposti liikkeelle
-Momenttimuuntimella toimivassa automaattivaihteistossa ei ole
mekaanista yhteyttä voimansiirron ja moottorin välillä joten vaihdetta
voidaan vaihtaa ilman irroittamalla ja kytkemällä kytkintä.
Kaasupolkimen asennolla ei ole väliä kun vaihdetta vaihdetaan jolla
taas olisi väliä vapaakytkimen kanssa.
Saatte kertoa omalla tavallanne homman, mutta pyydän että sanotte ensin
onko noissa minun päättelemissä asioissa perää.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei oo.
Momentinmuunnin ei ole parempi ratkaisu vaan suorastaan ylivertainen ratkaisu.
Komppaan. Tietystä tehohävikistä huolimatta turbiinivetoinen automaattilaatikko on sellainen juttu, että parempaa keksintöä ei ole.
Tekee autoon portaattomia "lisävaihteita" esim. automaatin ykkönen vastaa manuaalin kakkosta ja momenninmuunnin tekee ykkösen
Momentinmuunnin on mukava, mutta se tuhlaa polttoainetta. Minun autossani turbo huolehtii siitä että voimaa riittää vaikka vaihteistoa ei luistatettaisikaan. Kutosvaihde on pitkä, eli se ei moottorijarruta voimakkaasti.
Mitä tarkoitat vapaakytkimellä, CVT-vaihteistoako?
Momentinmuuntimen paras puoli on pehmeät liikkeellelähdöt ja ryömintä, joka auttaa sekä pysäköinnissä että mäkilähdöissä. Sen jälkeen kun auto on saatu liikkeelle momentinmuunnin voidaan lukita (nk. turbiinilukko), jolloin myöskään tehohäviöitä ei tule. Turbiinin jatkeena olevan vaihteiston tyypistä riippuu pitääkö lukitusta avata vaihteen vaihdon ajaksi. Momentinmuunnin ei ole kovin hyvä moottorijarrutuksessa ellei siinä ole turbiinilukkoa, joka pysyy kiinni moottorijarrutuksen aikana.
Momentinmuunnin ei vielä yksin kerro millainen vaihteisto autossa on. Niitä käytetään niin planeettavaihteiston (perinteinen automaatti), kaksoiskytkinvaihteiston (Honda) kuin CVT:n kanssa (Nissan).
Monmentinmuunnin on kieltämättä mukava ajossa, mutta sillä on runsaasti haittojakin
- ryömintä ts. pitää aina "seistä" jarrulla
- hukkaa tehoa -> isompi kulutus ja huonompi kiihtyvyys kuin manuaalivaihteisella, tämä koskee etenkin "vajaavaihteisia" eli 3/4 -pykäläisiä lootia, missä tarvitaan reilusti luistatusta paikkaamaan pikkuvaihteiden puutetta
Ryömintä riippuu aika paljon momentimuuntimen stall speedista. Mutta ei tuo ryömintä minua ole koskaan haitannut, koskoa autoissani on aina ollut tehostetut, toimivat jarrut.
Isompi kulutus- bensaa myydää huoltoasemilla, eikä minulla ole ostokiintiötä.
huonompi kiihtyvyys- takarenkaiden pito on mun autoissani määrännyt kiihtyvyyden.
Totta, mutta hieman vanhaa tietoa.
Ellei tykkää itse pidätellä momentinmuunninautomaattia paikallaan koko valosyklin ajan silloin kun ei pysäyttäessään aktivoi start-stoppia, voi polkaista jarrut HOLD tilaan, koska mäkipidätin toimii myös tasamaalla.
Muunnin hukkaa tehoa ja polttoainetta, ja juuri siksi se lukitaan heti vaihdon jälkeen. Planeettavaihteiston huonompi hyötysuhde jää silti perinteistä tomaattia rasittamaan. Kuinka vähällä ne muut oikein kulkevatkaan, kun tuo yli 1700-kiloisen mehulingon tankissa on 1300 km ajon jälkeen neljännes jäljellä? Normaali kaikkien ajojen keskikulutus tosin nousee normilukemaan saakka, eli hieman yli 5.
Monivaihteinen hyvä tomaatti usein parantaa kiihtyvyyttä. Sitten on vielä muutamia valmistajia, joilla automaatti on mitoitettu isolohkojen mukasn ja manuaali hinnat alkaen, eikä kovalle laatikolle uskalleta tarjota turbodieselin täyttä momenttia. Automaatti saattaa kuluttaa vähemmän vaikka kulkeekin paremmin.
Hehtaaripyssy se mehulinko silti liukkaalla on, kun moottorijarrutus ja pakkovaihdot ovat mitä sattuu.
Unohdin tarkentaa, että kun kyseessä on planeettavaihteistolla toteutetut välitykset.
Tarvittavaa välitystä voi vissiin vaihtaa planeettavaihteistossa suoraan jolloin käytettäisiinkö sen edessä vapaakytkintä tai momenttimuunninta on saman tekevää sen asian suhteen. Onko näin?
Onko momenttimuuntimen edut vapaakytkimeen nähden auton automaattilaatikossa ennen kaikkea liikkeellelähdössä ja auton pysähtyessä?
En tarkoita CVT-vaihteistoa. Etsin vaan ymmärrystä miksi nimenomaan momenttimuunnin on hyvä siinä vaihteistoratkaisussa jossa sitä käytetään eikä sen tilalle ole esim. vapaakytkintä laitettu.
Kaksoiskytkimen toiminta (6-vaihteinen) yllätti minut positiivisesti kun vaihdoin sellaiseen momentinmuunninvaihteistosta (4-vaihteinen). Ryöminnässä ei huomaa luistatusta tms., ja mäkilähdöstä huolehtii mäkilähtöavustin (hill holder).
Kakkosautossamme on manuaalivaihteisto ( turbokone), ja vaikka sekin on toiminnaltaan hyvä ei se ole yhtä helppo ajettava. Etenkin mäkilähdöissä on omat temppunsa jotka korostuvat liukkaalla kelillä.
Ja joskus huomaa että vaihteisto heittää vapaalle, eli rullaa moottorijarruttamisen sijaan. En tiedä onko kyseessä kuljettajan ajotapaan sopeutuva laatikko. Siinä ei ole sport- tai talviohjelmaa, mutta käsivalintaisesti saa vaihdettua isommalle, pienemmälle tai lukittua haluamansa vaihteen.
Edut tulevat juuri liikkeelle lähdöstä ja siitä että paikallaan ollessakin voidaan pitää veto päällä. Planeettapyörästössä on useita kytkimiä, jopa neljä tai viisi, joita avataan ja suljetaan sen mukaan mikä vaihde halutaan päälle. Siinä mielessä tekniikka on sama kuin nykyisissä kaksoiskytkinvaihteistoissa. Erona on kuitenkin se, että planeettapyörästössä on (lähes) joka välitykselle oma kytkin.
Tässä on pitkä opetusvideo, jossa selitetään vaihteiston toiminta alusta alkaen ja esimerkkien kera:
https://www.youtube.com/watch?v=5piYEX-jRt4
Vapaakytkimeen en ole törmäänyt sitten Saab 96:n ja siinäkin oli kytkinpoljin. Onko niitä vielä käytössä jossain? Pienkoneiden variaattorit on sitten erikseen.
Ei kytkin vaan jarrupanta......nimittäin ns. Normaalissa automaatissa,jossa on siis planeettapyörillä välitykset,huollettuna eli öljyt vaihdettuna ja oikein käytettynä lähes ikuinen systeemi....ai miks? No siksi kun planeetta ei oikeastaan kulu,öljyt kun vaihtaa 50-60 tkm välein niin pannat kestää ja kun lootassa ei ole kun yksi akseli läpi laatikon niin eipä ole laakeeiremppaa ja turbiinin ,joka on siis kytkimen tilalla,saa rikki vain tyhmyydellä....eli vedetään raskasta vaunua D-asennossa,muutamissa aut lootissa ainakin ZF,on suurimman vaihteen kytkeytyessä se turbiinilukko,eli tehohävikki on poissa kun suurin vaihde on päällä
Kysymyksesi on luokkaa "miksi umpisuolen leikkaus on parempi kuin lobotomia".
Asialinja.
Vältä VW DSG niin lompsa hymyilee
ossss olet sairas.
minä ryhdyin momenttiavaimenmuuntimeksi, löin semmoisen puuhun niin momenttiavain muuttui paskaksi.
Ei kai noita vaapaa kytkimiä oo hirveesti ollu. Mä muistan vaa 96 Saabin ja 99 Saab 1.7 koneella aivan ekoja oli varmaa joku trumpan kone, sitte saatto olla joku warre. Kai se ois lähinnä nykyää joku sähkösolenoidi kytkin toiminnaltaan vaikka toimintaperiaate aivan eri.
Tarkoitat varmaan keskipakokytkintä. Vapaakytkin sallii "luiston" toiseen suuntaan mutta ei toiseen, eli on samanlainen kuin polkupyörän takanavassa. Ei siis sovi auton kytkimeksi kun ei aukea tyhjäkäynnillä.
Nykyisin monmentinmuunnin vaihteistojen hyötysuhteet ovat kohonneet hyvin lähelle normaalivaihteistoja ja koska niiden kestävyys ja käyttöominaisuudet ovt ihan omaa luokkaansa ne yleistyvät koko ajan. Nykyään momentinmuunnin vaihteistot ovat 8-portaisia ja käyttövarmuudeltaan ihan omassa luokassaan verrattuna mekaanisen kytkimen omaaviin robottivaihteistoihin.
Vapaakytkin ei tosiaankaan ole mikään automaattivaihteiston osa, vaan tavallaan suuntalaakeri, joka välittää voimaa aioastaan yhteen suuntaan.
Momenttimuunnintakin portaattomampi on nk. CVT vaihteisto, jossa ei ole ollenkaan porrastusta.
ZF:n uusin perinteinen automaattilaatikko on nykyään jo 9-vaihteinen.
Ei muuten pidä sekoitaa kytkintä ja vaihteistoa. Momentinmuunnin on kytkin ja CVT on vaihteisto. Esim. Nissanin CVT-malleissa moottrin ja vaihteiston välissä on momentinmuunnin.
Nykyiset momentinmuuntimet lukkiutuu kiinteiksi jo kävelyvauhdissa. Esim Yaris cvt.
Mikä on stalspeed? No, laitetaan vaihde D asentoon, jarru pohjaan, ja kaasu pohjaan, ja sitten katsotaan rundimittaria, siellä näkyy stalspeed.
Juurikin noin ja se sama momentinmuunnin antaa erilaisen stallspeedin moottorista riippuen, tehottomalla moottorilla matalamman ja tehokkaammalla korkeamman.
Mutta se stallspeed vaikuttaa myös ryömintään. Jos momentimuuntimen stallspeed on esim. 3500rpm, ei se tyhjäkäynnillä juurikaan pyri ryömimään.
Ei edes 2500rpm:n momentinmuunnin vetänyt tyhjäkäynnillä juuri ollenkaan, kun sellaisen joskun vaihdoin alkuperäisen n. 1700 rpm:n tilalle.
Ja siitä rundimittarista katsotaan, että millä kierroksilla nakki alkaa savuamaan, ei omissa Autoissani jarrut ole koskaan pystyneet estämään takarenkaiden pyörimistä kun kaasua reippaammin on annosteltu.
http://nwoumj.blogspot.fi/
niin , no . omistaneena ja paljon ajelleena . honda accord momentinmuunnin autom , sekä vw dsgtä , sanoisin että kyllä hondan laatikko oli kuin unelma verrattuna vwn dsghen , vaikkakin on vain 5 pykäläinen . jeeesus mitenkä voi dsg olla kammottava ajettava . en jaksa eritellä syitä , mutta kokeilkaa ,niin tiedätte . en kyllä ole kokeillut muiden merkkien sähkölaatikoita, mutta luulen ettei ne voi olla kuin parempia vwn tekele .
Harvinaisen asiallisia kommentteja on kyllä saanu taas. Kiitos varsinki A. U. Tomaattille linkistä. Tuli vietettyä videon parissa suht kauan kun nyt lomalla on aikaaki. Sieltä löyty myös samalta käyttäjältä mm. momenttimuuntimesta ja hydrauliohjauksesta opetusvideot. Tässä olen nyt yrittäny sisäistää ja kerätä materiaalia ympäri verkkoa jotta saisin mahdollisimman hyvän käsityksen koko laitoksesta.
Henkilö Vapaa8 korjasi vähän käsitystäni vapaakytkimestä. Minä kun muistelin että tuollaiset keskipakokytkimetki on ns.vapaakytkimiä joitten kytkeytymiseen vaaditaan vain tietyn suuruinen pyörimisnopeus, mutta muuten toimisivat samalla tavalla kuin vapaakytkin eli eivät salli luistoa toiseen suuntan. Kiitos kuiten hänelle. Pitää vähän tutustua asioihin tarkemmin.
Pistäkäähän vain lisää kommentteja tulemaan jos tulee jotain mieleen. Auttaa ainaki itseäni paljon ratkomaan automaattivaihteistojen mysteerejä.
Se vanhanaikainen vapaakytkin oli tosiaan Saabissa ja Warressa. Keskikonsolin etuosassa oli hanikka, mistä vapaakytkin laitettiin päälle tai pois päältä. Tasamaalla ei ollut paljonkaan apua, mutta pitkiä mäkiä sisältävässä maastossa saattoi mäet lasketella alas tyhjäkäynnillä rullaten, jolloin 2T-koneissa säästyi polttoainetta ja voitelu kuitenkin toimi tyhjäkäynnilläkin. Olihan niissä pikku nykäisy sitten kaasua antaessa, kun kytkin taas nappasi kiinni ylämäessä, mutta ei se ryöstäytynyt käsistä talvellakaan kun tehot oli vielä kohtuulliset eli n. 50 hv.
Vielä 70-luvulla 2T oli niitä harvoja, mitkä lähti hyvin käyntiin paukkupakkasilla.