Ohhohjaa...

Kaikki alkoi kaksi vuotta sitten. Anoppi jo pitempään ollut pikku "hankala" ja Appi sairastellut dementiaa (Alztheimeria). Tavanmukainen kutsu annettiin heille joulun viettoon. Ennen joulua kuulin vaimoltani että anoppi päättänyt tulla viikoksi. Kysyin vaimoltani että onko siinä järkeä kun mies ei edes terveenäkään viihtynyt muitten nurkissa kahta päivää enempää. Vaimoni ärähti että kyllä äiti osaa arvioida.
No ensimmäisestä päivästä lähtien mies teki koko ajan kotiinlähtöä. Jouluaatto meni niukin naukin ilman ongelmia mutta joulupäivänä herra istui jo klo 7.00 vaatteet päällä ja laukut kädessä. Oli kuulemma lähdössä taksilla kotiin toiseen kaupunkiin.

Yritin ylipuhua jäämisestä vielä kahdeksi päiväksi kun kerran liput bussiin oli silloin. Ei onnistunut. Lähtivät bussilla mutta lopun matkaa joutuivat menemään taksilla.
Ennen lähtöä anoppi ärähti että ensi vuonna tulee yksin meille ja ukko menee hoitolaitokseen. Puolustin sairasta miestä ettei hän kyllä laitokseen mene vaan tulee meille mutta ehkä tuo viikko on liian pitkä aika ja pari kolme päivää ehkä menisi. Tuosta anoppi suuttui kun otti sen arvosteluna häntä kohden´ja siten ei suostunut tulemaan viime jouluna tekosyitä keksien. No vaimon veljeltä sain kuulla että syy olin minä joka ei mukamas halua häntä meille vedoten vanhaan huomautukseen.

No viikko sitten perjantaina käytin tunnin ylipuhuakseen hänet tulemaan miehensä kanssa ja hakisin ja veisin (1000 km ajoa).- Hän suostui ja olin iloinen että saadaanpa suuret juhlat. Seuraavana aamuna hän kuitenkin soitti vaimolleni ettei tulekaan tekosyitä keksien ja parin vuoden vanhaan huomautukseni vierailun kestosta sairaan miehen takia.

No työmatkan puitteessa vein heille joulukukat ja juotiin kahvia. Huomasin vanhassa talossa kuten vaimonikin edellisestä kerrasta että vahva tunkkainen haju (home?) iski nenään kun tulin sisään. Mainitsin asiasta vaimon veljelle eilen kun juteltiin kun hän kerran rakennus insinööri on. Olisiko ilmanvaihtokanavat,suodattimet puhdistettava. No veli oli kuitenkin tänään soittanut äidilleen ja kysellyt miten he tuulettavat asuntoa vedoten että minä olin käydessäni todennut hajua.

Ja helvettikö siitä syntyi. Nyt olen kuulemma oikea pääpiru.....Ja eivät halua olla missään tekemisissä kanssani. Harmittaa kun vuosien varrella kyllä uhrannut paljon aikaa ja nähnyt vaivaa heidän puolestaan. Kyllähän ihmiset muuttuvat lapsiksi taas iän myötä mutta että näin...

No onneksi vaimoni ja hänen molemmat veljensä ovat puolustaneet minua...