En ole koskaan omannut kauhean suurta kaveripiiriä. Monia hyvän päivän tuttuja on, mutta varsinaisia ystäviä yhtäaikaisesti on aina ehkä 1-2. Nyt kuitenkin pitkä suhteeni päättyi ja paras ystäväni päätti muuttaa kauas nykyisestä paikkakunnastaan. Toisin sanoen olen jäänyt yksin ja se on kamala tunne. Miten muut yksin jääneet ovat selvinneet tilanteesta? Harrastan kyllä säännöllisesti ja siellä on ihmisiä joiden kanssa voin jutella, mutta varsinaiset ystävät puuttuvat elämästä ja uusien ystävien saaminen on vaikeaa.
Kun jää yksin
Paawo
187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuskin monellakaan on montaakaan sellaista oikeaa ystävää, jonka kanssa pystyy jakamaan ilot ja sutut. Mutta eihän ihminen tärvitse näitä "sydänystäviä" kuin sen yhden, niin tulee hyvinkin toimeen.
Näissä suurissa kaveriporukoissa harvoin keskustellaan mitään syvällistä. Moneltakin varmasti jää pintapuoliseksi nämä keskustelut.
Omassa kaveripiirissäni tapahtui kaksi muutosta. Toinen "puukotti selkään", kuten naisilla on tapana tehdä ystävälleen. Hänet jätin itse pois kuvioista. Toiselle tuli avioero ja hän muutti pois. Hän sai uuden elämän ja vanhat kaverit jäivät taka-alalle ja yhteydenpito katkesi pikkuhiljaa.
Tiedän tuon yksinäisyyden tunteen ja sen kun ei ole sellaista, jhon voi luottaa, kertoi hänelle mitä tahansa. Minäkin harrastan ja harrastin silloinkin, mutta sieltä harrastuspiireistä en löytänyt kuin juuri näitä hyvänpäivän tuttuja. Itse olen ollut aina hirveän huono luomaan uusia ystävyyssuhteita juuri siksi, että pelkäsin torjutuksi tulemista.
Vaikka olen paljon ollut elämässäni yksin, yksinäisyys joka löi vasten kasvoja, oli ahdistavaa. Minulle sattui yllättävästi. Löysin kaksi ihanaa ihmistä vahingossa täältä netistä. Kyseessä ei ollut mikään seuranhakupalsta eikä mikään treffilinja.
Juttu lähti luistamaan normaalissa keskustelussa. ja nyt olemme jo yli viisivuotta päivittäin lähetelleet sähköpostia ja tekstaria. Oikein odottaa toisen viestiä:). Oli yllättävää kun toisen kanssa asumme samalla paikkakunnalla, ja olimme moikkailleet toisillemme kaupassa mutta emme rohjenneet jutella livenä. Kuitenkin ajatustenvaihto täällä nimettömänä loi juuri sen pohjan mistä nyt nautimme kun käymme yhdessä teatterissa ja konserteissa tai olemme ihan vain muuten ja juttelemme.
Mitä Paawo sinulle kuuluu nyt?