"Mikä on auton myyjän vastuu?
Olen eronnut, lähes viisikymppinen ”vanha rouva” ja olen niin autojen, niihin liittyvän tekniikan ja varustuksen kuin vakuutusturvankin suhteen täysin ummikko, koska ex-mieheni hoiti perheemme autoasiat.
Tarvitsin asiantuntevaa ja luotettavaa apua autonvaihdossa, kun silloinen autoni osoittautui liian suureksi pienperheelleni. Niinpä naiviudessani uskoin, että juuri uusia autoja myyvissä liikkeissä asiantuntemusta ja luotettavaa apua löytyisi.
Rohkaisin mieleni, astuin autoliikkeen ovesta ”miesten maailmaan” ja tilasinkin upouuden auton. Jo myyntitilanteessa tein myyjälle selväksi, että tarvitsin asiantuntijan neuvoja ja opastusta auton ja tarvittavan varustuksen suhteen. Mutta mitä ilmeisimmin häneltä tämä asiantuntemus puuttui, sillä kylmien kelien tultua huomasin, ettei autossani ollut lohkolämmitintä.
Myyjäliikkeen mukaan minun olisi pitänyt itse osata pyytää sellainen autooni, vaikka myyntitilanteessa en vielä edes tiennyt, mikä lohkolämmitin on ja mihin sitä tarvitaan! Mitähän muuta tärkeää autostani puuttuu?!
Eniten minua tässä kaupassa kuitenkin jurppii se, että sen myötä vanhassa autossani ollut autovakuutukseni muuttui peruskaskosta suppeaksi autovakuutukseksi, vaikka tiesin kertoa myyjälle, että kaikissa autoissani on aina ollut kasko ja sellaisen myös tarvitsin upouuteen autooni.
En osannut epäillä autoliikkeessä työskentelevän, uusia autoja myyvän myyjän asiantuntemusta autovakuutusten suhteen, kun hän valitsi tilaukselleni vakuutuksen laajuudeksi suppean tason. Kantapään kautta opin, että ”suppea” on kaskoa paljon suppeampi turvataso, jota vakuutusyhtiöni mukaan yleensä suositellaan yli kuusi vuotta vanhoille autoille.
Kysynkin nyt teiltä autokauppiaat:
1. Saako kuka tahansa millä tahansa koulutusja työkokemustaustalla myydä autoja?
2. Kuuluuko alan tapoihin järjestää automyyjille ammattiin perehdyttävää ja kouluttavaa kurssitusta, joihin myös vakuutusasiat sisältyvät?
3.Valvotaanko Sinun firmassasi kokemattomien myyjien tekemisiä, kuten tarkastetaan tehtyjen tilaus- ja sopimuspapereiden sisältöjä muunkin sisällön kuin eurojen osalta?
4. Uskallatko Sinä luvata luotettavaa ja ammattitaitoista palvelua kaikille asiakkaille autotuntemukseen, ikään ja sukupuoleen katsomatta?
5.Kuinka monta uutta autoa myytte vuodessa ilman kaskoa, vaikka maksu tapahtuisi käteisellä?
6. Mikä on myyjäfirman vastuu asioidessaan kaltaisteni ”vanhojen rouvien” kanssa, jos jotain menee pieleen, esim auto joutuu kolariin ja vakuutustermien merkitykset konkretisoituvat vasta silloin?
Bussikyytikö ainoa vaihtoehto vanhoille rouville?"
Mielipide Aamulehti Sunnuntai 21. marraskuuta 2004
Olen eronnut, lähes viisikymppinen ”vanha rouva” ja olen niin autojen, niihin liittyvän tekniikan ja varustuksen kuin vakuutusturvankin suhteen täysin ummikko, koska ex-mieheni hoiti perheemme autoasiat.
Tarvitsin asiantuntevaa ja luotettavaa apua autonvaihdossa, kun silloinen autoni osoittautui liian suureksi pienperheelleni. Niinpä naiviudessani uskoin, että juuri uusia autoja myyvissä liikkeissä asiantuntemusta ja luotettavaa apua löytyisi.
Rohkaisin mieleni, astuin autoliikkeen ovesta ”miesten maailmaan” ja tilasinkin upouuden auton. Jo myyntitilanteessa tein myyjälle selväksi, että tarvitsin asiantuntijan neuvoja ja opastusta auton ja tarvittavan varustuksen suhteen. Mutta mitä ilmeisimmin häneltä tämä asiantuntemus puuttui, sillä kylmien kelien tultua huomasin, ettei autossani ollut lohkolämmitintä.
Myyjäliikkeen mukaan minun olisi pitänyt itse osata pyytää sellainen autooni, vaikka myyntitilanteessa en vielä edes tiennyt, mikä lohkolämmitin on ja mihin sitä tarvitaan! Mitähän muuta tärkeää autostani puuttuu?!
Eniten minua tässä kaupassa kuitenkin jurppii se, että sen myötä vanhassa autossani ollut autovakuutukseni muuttui peruskaskosta suppeaksi autovakuutukseksi, vaikka tiesin kertoa myyjälle, että kaikissa autoissani on aina ollut kasko ja sellaisen myös tarvitsin upouuteen autooni.
En osannut epäillä autoliikkeessä työskentelevän, uusia autoja myyvän myyjän asiantuntemusta autovakuutusten suhteen, kun hän valitsi tilaukselleni vakuutuksen laajuudeksi suppean tason. Kantapään kautta opin, että ”suppea” on kaskoa paljon suppeampi turvataso, jota vakuutusyhtiöni mukaan yleensä suositellaan yli kuusi vuotta vanhoille autoille.
Kysynkin nyt teiltä autokauppiaat:
1. Saako kuka tahansa millä tahansa koulutusja työkokemustaustalla myydä autoja?
2. Kuuluuko alan tapoihin järjestää automyyjille ammattiin perehdyttävää ja kouluttavaa kurssitusta, joihin myös vakuutusasiat sisältyvät?
3.Valvotaanko Sinun firmassasi kokemattomien myyjien tekemisiä, kuten tarkastetaan tehtyjen tilaus- ja sopimuspapereiden sisältöjä muunkin sisällön kuin eurojen osalta?
4. Uskallatko Sinä luvata luotettavaa ja ammattitaitoista palvelua kaikille asiakkaille autotuntemukseen, ikään ja sukupuoleen katsomatta?
5.Kuinka monta uutta autoa myytte vuodessa ilman kaskoa, vaikka maksu tapahtuisi käteisellä?
6. Mikä on myyjäfirman vastuu asioidessaan kaltaisteni ”vanhojen rouvien” kanssa, jos jotain menee pieleen, esim auto joutuu kolariin ja vakuutustermien merkitykset konkretisoituvat vasta silloin?
Bussikyytikö ainoa vaihtoehto vanhoille rouville?"
Mielipide Aamulehti Sunnuntai 21. marraskuuta 2004
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.aamulehti.fi/