Urakkatarjous ja lisätöiden suhde

Riippuu mistä ne lisätyöt tulee. asiakasta/tilaajaa ei saa huijata jättämällä tarjouksesta kuluja pois ja myöhemmin lisäämällä ne lisätöinä. Jos tilaaja saa liian halvan tarjouksen niin se kuuluisi hylätä.

Eli on täysin laillista ja normaalia toimintaa tarjota urakkaa tehtäväksi yhdellä eurolla ja laskuttaa todelliset lopulliset urakkakustannukset lisätöinä tuon yhden euron päälle.

Taivas on rajana. Vedättää voi niin paöjon kuin kehtaa kunhan sopimus on selvästi laadittu.

Voit tehdä vaikka koko remontin tuntitöinä ja vedättää tavaraa ja tunteja mielin määrin jos raameja ei ole kirjattu urakkasopimukseen.

Eikö YSE:ssä ole tähän mitään rajoitusta? Vaikka niin että lisätöiden summa ei voi ylittää urakkatarjousta tai lisätyöt voivat olla max. 35% urakkatarjouksesta. Muutenhan käy niin että urakkatarjous annetaan aina vilpillisessä tarkoituksessa reilusti alakanttiin ja jos asiakas ei maksa lisätöitä niin urakoitsijan perävalot vain vilahtavat ja työt jäävät kesken. Onko kenelläkään tästä mitään oikeustapauksia?

Kuluttajien suhteen tuo lisätyökysymys on kyllä aika ongelmallinen, kun periaatteessahan jos jotain työtä ei ole lueteltu urakkasopimuksessa tai muissa asiakirjoissa niin silloin se voidaan katsoa lisätyöksi.

Tuolta voi hieman suojautua jos lisää sopimukseen lauseen että esim. töihin liittyvät aputyöt ja muut työn suoritukseen olennaisesti kuuluvat työt kuuluvat urakkaan ja että työt suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.

Jolloin suojautuisi periaatteessa ainakin siltä että jos kaikkea ei ole ihan täydellisesti eritelty. Tosin aika meheviä riitojan noista saa halutessaan aikaiseksi.

Yritysten välisessä kaupassa tietysti aika normaaliakin että kun tarjouspyynnön jättäjä määrittelee tarjottavat työt ja toinen tarjoaa niin silloin tarjouspyynnöstä puuttuvat työt ovat lisätöitä, jolloin lisätöiden välttämiseksi olisi tietysti paneuduttava aika tarkkaan siihen mitä kaikkea työn tekemiseen liittyy.

Yksi mahdollisuus on ilmoittaa tarjouspyynnössä, että työ tehdään esim. rakennusteollisuuden tai Motivan julkaiseman ohjeistuksen mukaisesti. Näitä opastavia tahoja on varmaan monia muitakin. Tällaisissa ohjeistuksissa on otettu asiat monipuolisemmin huomioon kuin mitä työn tilaaja yleensä asiaa ymmärtää ajatella. Näihin ohjeistuksiin vedotaan paljon monissa riitatilanteissa, koska niistä on muodostunut hyväksytty tapa toteuttaa urakoita.

Jos tekee (tilaa) hyvät ja yksiselitteiset suunnitelmat, joilla pyytä urakan, niin lisätöitä tulee 0-5 % urakkahinnasta korjausrakentamisessa. 0-2 % uudisrakentamisessä. Jos tulee enemmän joku on mokannut.

Suunnittelija kakkonen on oikeassa. Urakkatarjous pyyntö pitää olla yksilöity töiden osalta. Jos esiin tulee ennalta arvaamatonta eli yllättävää työn aikana niin silloin yhdessä päätetään lisätöistä. Lisätöiden tuntihinta pitää olla jo urakkapaperissa. Urakkasopimukseen kannattaa myös laittaa mitkä työt ei kuulu urakan piiriin. On hyvä tuntea urakoitsija jo ennestään, eli jo pitemmältä ajalta. Omakoti taloissa on hyvä pyytää kolme tarjousta tunnetuilta tekijöiltä. Urakoitsijan valinnassa kannattaa käyttää omaa valvojaa, tuttua mestaria tai ainakin rakennuskokemuksen omaavaa henkilöä apuna. Olen huomannut vuosikymmenten aikana, kun asiat on järjestyksessä paperilla niin työtkin sujuvat suunnitellusti.

Riippuu onko kyse kuluttaja-yritys -sopimuksesta vaiko bisnes to bisnes. 15% on nyrkkisääntö kuluttajalle.

PO
www.oljysailio-poisto.fi

Lisätöiden määrään vaikuttavat ennen kaikkea kaksi tekijää: 1) urakoitsijan rehellisyys, sekä 2) asiakkaan perehtyminen asiaan.

Lähtökohtaisesti hyvin suunnitellussa remontissa/rakennushankkeessa kaikki suunnitelmat ovat olemassa jo ennen urakkatarjouksen antamista. Sitten käydään lävitse yhdessä se, mihin lopputulokseen pyritään. Tämän jälkeen urakoitsija laskee eritellyn tarjouksen ja laatii projektisuunnitelman, jossa on arvioitu eri työvaiheiden kestot, materiaalihinnat sekä välitavoitteet. Tämä liitetään sopimuksen liitteeksi.

Jos suunnitelmat ovat puutteelliset urakkatarjousvaiheessa tai niitä muutetaan pitkin projektia, on melko selkeää, että urakoitsija ei voi ottaa kaikkea huomioon tarjousta laatiessa. Kokenut urakoitsija tietää, että keskimäärin asiakkaat tietävät aika vähän rakentamisesta, joten hän osaa varata ns. bufferitunteja tarjoukseensa (laskee ehkä jotkut yksinkertaiset työvaiheet vähän yläkanttiin). Kun nämä tunnit sitten työmaalla alittuvat, syntyy käyttökelpoisia lisätyötunteja, joita ei kuitenkaan tarvitse prosessoida kankeahkon lisätyömenettelyn kautta, vaan urakoitsija voi samalla hinnalla sitten tehdä pieniä lisä- ja muutostöitä.

Ja vielä yksi asia, joka tuntuu menevän aina palstan "asiantuntijoilta" väärin: Kuluttajan kanssa ei käytetä KOSKAAN YSE-pohjaista sopimusta, vaan RYS. Tämä siksi, että YSEn ehdot eivät kuitenkaan pitäisi kaikilta osin oikeudessa.

Kalleimmat lisätyöt meillä ovat syntyneet aina joko siitä, että asiakas alkaa sekoilla ja muuttaa suunnitelmiaan kesken hankkeen. Pieneltä tuntuvat muutos saattaa oikeasti olla todella kallista, esim. väliseinän siirto. Kaikista kalleimmat lisätyöt ovat syntyneet siitä, että on optimistisesti oletettu asioita eikä otettu selvää. Esim. kerran muutimme omakotitalon kellaria asuinkäyttöön, niin asiakas oli väittänyt, että peruskallioon on matkaa yli metri. Sehän tule sitten lattiaa piikatessa heti vastaan ja jouduttiin louhimaan. Selvisi, että tieto perustui kuulopuheisiin. Projektin budjetti paukkui varmaan kaksinkertaiseksi.

Lisätöitä on kahdenlaisia:

1) Lisätyöt, jotka ovat välttämättömiä tehdä, jotta urakkaa ylipäätään voidaan jatkaa suunnitellusti. Nämä johtuvat yleensä huonosta suunnittelusta ja/tai siitä ettei urakoitsija ole tutustunut kohteeseen tarpeeksi hyvin ennen urakkatarjouksen jättämistä.

2) Urakan tilaajan kesken urakan mieleen tulleet parannukset/muutokset, jotka aiheuttavat urakkaan alunperin kuulumattomia lisätöitä.

Kohdan 1) lisätöitä voi olla max 10% urakkatarjouksesta ja kohdan 2) lisätöitä voi olla kuinka paljon vain

Urakkasopimukseen on syytä merkitä urakan lisätöiden tuntihinta ja tuo kohdan 1) lisätyömaksimi määrä alkuperäisestä urakkahinnasta eli 10%.