Rikas mies ja Lasarus – kysymyksiä ja vastauksia
Jeesuksen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta on joitakin yksityiskohtia, joita ei löydy Vanhasta testamentista. Tietääkö kukaan, mistä lähteistä nämä tiedot ovat peräisin?
Kysymyksiä
Luuk. 16:19-31
j. 22 Enkelit veivät Lasaruksen Aabrahamin helmaan.
- Missä on mainittu, että enkelit vievät kuolleet Aabrahamin helmaan?
- Missä on mainittu "Aabrahamin helma"?
j. 23 Rikas mies näki tuonelassa vaivoissa ollessaan kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
- Missä on mainittu, että vaivassa olevat kuolleet voivat nähdä tuonelasta Aabrahamin ja vanhurskaat hänen luonaan?
jj. 24-25 Rikas mies puhui Aabrahamille ja tämä vastasi hänelle, kun hän pyysi tätä lähettämään Lasaruksen kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään hänen kieltään, sillä hänellä oli kova tuska tuonelan liekissä. Osat olivat vaihtuneet, sillä rikas mies oli saanut eläessään hyvänsä, mutta nyt pahaa, ja Lasarus oli saanut eläessään pahaa, mutta nyt hän sai lohdutusta.
- Missä on sanottu, että vaivatut sielut voivat puhua Aabrahamille ja tämä vastaa heille?
- Missä on sanottu, että tuonelassa on tulta, jossa sielut kärsivät kovaa tuskaa?
- Missä on sanottu, että sielut ovat ruumiillisessa muodossa tuonelassa?
- Missä on sanottu, että sielut voivat tavoitella vettä tuonelan liekissä lievittääkseen siten tuskaansa?
- Missä on sanottu, että vaivatut sielut voivat rukoilla Aabrahamia, tai että Aabrahamilla olisi valta auttaa heitä?
- Onko jossakin vastaava kertomus, jossa rikkaan ja köyhän osat vaihtuvat tuonelassa?
j. 26 Aabrahamin ja vaivattujen sielujen välillä on syvä kuilu, jota ei voida ylittää.
- Missä tämä on sanottu?
jj. 27-29 Rikas mies rukoilee Aabrahamia, että tämä lähettäisi hänet maan päälle varoittamaan viittä veljeään, että he eivät joutuisi samaan vaivan paikkaan. Aabraham sanoi "Heillä on Mooses ja profeetat, kuulkoot niitä!"
- Missä on sanottu, että Aabraham voi lähettää kuolleita takaisin maan päälle?
- Keitä Jeesus mahtoi sanoillaan tarkoittaa, jos rikkaan miehen viidellä veljellä oli Mooses ja profeetat, joita heidän olisi pitänyt kuulla?
jj. 30-31 Rikas mies sanoi Aabrahamille, että jos joku nousisi kuolleista ylös ja menisi varoittamaan heitä, tekisivät he parannuksen. Mutta Aabraham vastasi hänelle, että jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin he eivät usko, vaikka joku nousisi kuolleista ylös.
- Onko evankeliumeissa mainittu ketään, jotka olisivat kuulleet kuolleen herättämisestä ylös kuolleista, mutta eivät olisi sittenkään uskoneet?
- Kuka saattoi olla Lasarus?
- Kuka saattoi olla rikas mies?
- Kuka saattoi olla hänen isänsä?
- Ketkä saattoivat olla hänen viisi veljeään?
Jeesuksen kertomuksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta on joitakin yksityiskohtia, joita ei löydy Vanhasta testamentista. Tietääkö kukaan, mistä lähteistä nämä tiedot ovat peräisin?
Kysymyksiä
Luuk. 16:19-31
j. 22 Enkelit veivät Lasaruksen Aabrahamin helmaan.
- Missä on mainittu, että enkelit vievät kuolleet Aabrahamin helmaan?
- Missä on mainittu "Aabrahamin helma"?
j. 23 Rikas mies näki tuonelassa vaivoissa ollessaan kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
- Missä on mainittu, että vaivassa olevat kuolleet voivat nähdä tuonelasta Aabrahamin ja vanhurskaat hänen luonaan?
jj. 24-25 Rikas mies puhui Aabrahamille ja tämä vastasi hänelle, kun hän pyysi tätä lähettämään Lasaruksen kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään hänen kieltään, sillä hänellä oli kova tuska tuonelan liekissä. Osat olivat vaihtuneet, sillä rikas mies oli saanut eläessään hyvänsä, mutta nyt pahaa, ja Lasarus oli saanut eläessään pahaa, mutta nyt hän sai lohdutusta.
- Missä on sanottu, että vaivatut sielut voivat puhua Aabrahamille ja tämä vastaa heille?
- Missä on sanottu, että tuonelassa on tulta, jossa sielut kärsivät kovaa tuskaa?
- Missä on sanottu, että sielut ovat ruumiillisessa muodossa tuonelassa?
- Missä on sanottu, että sielut voivat tavoitella vettä tuonelan liekissä lievittääkseen siten tuskaansa?
- Missä on sanottu, että vaivatut sielut voivat rukoilla Aabrahamia, tai että Aabrahamilla olisi valta auttaa heitä?
- Onko jossakin vastaava kertomus, jossa rikkaan ja köyhän osat vaihtuvat tuonelassa?
j. 26 Aabrahamin ja vaivattujen sielujen välillä on syvä kuilu, jota ei voida ylittää.
- Missä tämä on sanottu?
jj. 27-29 Rikas mies rukoilee Aabrahamia, että tämä lähettäisi hänet maan päälle varoittamaan viittä veljeään, että he eivät joutuisi samaan vaivan paikkaan. Aabraham sanoi "Heillä on Mooses ja profeetat, kuulkoot niitä!"
- Missä on sanottu, että Aabraham voi lähettää kuolleita takaisin maan päälle?
- Keitä Jeesus mahtoi sanoillaan tarkoittaa, jos rikkaan miehen viidellä veljellä oli Mooses ja profeetat, joita heidän olisi pitänyt kuulla?
jj. 30-31 Rikas mies sanoi Aabrahamille, että jos joku nousisi kuolleista ylös ja menisi varoittamaan heitä, tekisivät he parannuksen. Mutta Aabraham vastasi hänelle, että jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin he eivät usko, vaikka joku nousisi kuolleista ylös.
- Onko evankeliumeissa mainittu ketään, jotka olisivat kuulleet kuolleen herättämisestä ylös kuolleista, mutta eivät olisi sittenkään uskoneet?
- Kuka saattoi olla Lasarus?
- Kuka saattoi olla rikas mies?
- Kuka saattoi olla hänen isänsä?
- Ketkä saattoivat olla hänen viisi veljeään?
Vastaukset 83
Vanhimmat
mielenkiintoinen aihe. Voisin aloittaa tuomalla ensimmäiseen kohtaan ajatuksia.
En tiedä että missään kerrottaisiin Aabrahamin helmasta. Iäisen palkan maksun yhteydessä tulee käsite helmasta joka voisi tosin sopia periaatteessa vertauksen kanssa yksiin.
"Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin"
Ennen vertausta selviää, että fariseukset olivat kuulemassa ja ivasivat Jeesusta. Jeesus sanoi heille myös "Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus."
Mielenkiintoista että Jeesus otti esiin vertauksessa tuon seikan, että kieltä olisi pitänyt vilvoitella rikkaalta mieheltä, fariseuksethan olivat aiemmin ivanneet Jeesusta, mietin liittyykö tämä asia myös samalla tuohon kohtaan... useinhan Jeesus toi asioita niin, että fariseukset saattoivat huomata Jeesuksen tarkoittaneen juuri heitä ja vihastuivat Jeesukseen tämän vuoksi, koska kertoi totuuden fariseusten uskon todellisesta laadusta.
Jeesus kohdisti tämän kertomuksen ennen muita juuri fariseuksille, jotka olivat rahanhimoisia ja ahneita.
Mutta mistä Jeesus oli kuullut kertomuksen yksityiskohdat koskien tuonelaa ja kuoleman jälkeistä elämää, koska niitä ei löydy Vanhasta testamentista?
Jeesus puhui todellakin usein fariseuksista ja kirjanoppineista niin, että nämä huomasivat hänen tarkoittaneen heitä, ja varoittaneen heitä tulevasta tuomiosta; herra varoitti heitä tulevasta tuomiosta usein suoraan ja nuhteli heitä heidän pahuudestaan. (esim. Matt. 21:45-46; 23. luku )
Tähän sinulla on varmaan antaa parempia vastauksia? Kyse mahdollisesti voi olla perinnäisopeista, joita juutalaiset jakoivat suullisesti?
En näe Aabrahamin helmassa oloa kirjaimellisesti hänen helmassaan olemisena "ajan iäisyyden tuolla puolen"... osa ihmisistä varmaan lukee kirjaimellisesti kirjoitukset, vaikkei ne sitä ole, vaan vertauksilla on tarkoitus kertoa syvemmin oikeasta ja väärästä.
Lightning Star
Olet oikeassa siinä, että vertauksia ja Raamatun kielikuvia ei ole tarkoitettu ymmärrettävän kirjaimellisesti tosiksi, vaan niiden avulla valaistaan jotakin muuta asiaa, esimerkiksi sitä, mikä on oikein ja mikä on väärin.
Jeesus kertoi kertomukset "rikkaasta miehestä ja huoneenhaltijasta" (Luuk 116:1-13) ja "rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta" tarkoituksenaan opettaa jotakin syvällistä ja hän nuhteli samalla paikalla olleita fariseuksia ja kirjanoppineita heidän ahneudestaan, rahanhimostaan ja tavastaan myydä erokirjoja miehille, jotka hylkäsivät vaimonsa mistä syystä tahansa (fariseukset eivät välittäneet muusta kuin siitä, että saivat rahaa myymällä erokirjoja).
Jos lukija ei tunne tällaisia taustatietoja eikä ymmärrä kertomusten syvällisempää merkitystä, voi hän lukea kertomukset kirjaimellisena totuutena ja joutua pahasti harhaan kertomusten alkuperäisestä merkityksestä ja opetuksesta.
Palataan niihin lähteisiin myöhemmin.
Kiitos, jos viitsit ja saat tuotua lähteitä, niin saan tarkastella asioita...
Mielenkiintoista että toit tuon kohdan tuosta erokirjan myymisestä, olen ihmetellyt jaetta 18 vertauksessa, se on tuntunut jotenkin "irralliselta" kokonaisuuteen nähden, että Jeesus yhtäkkiä ottaa juuri tuosta huorin tekemisestä juuri tuohon kyseiseen kohtaan... niin en ole aiemmin osannut sitä yhdistää, miksi juuri tuossa kohtaa Jeesus sanoi noin... luen kirjoitukia kokonaisuuksina ja näen että niitä pitäisi sillä tavoin lukeakin, koska moni kohta aukeaa jo aiemman luetun mukaankin...
Antamasi selitys voisi olla mahdollinen... todellakin.
Viittaako esim. Jeesus muualla erokirjojen myymiseen? Mistä olet löytänyt tietoa juutalaisten fariseusten ja kirjanoppineiden tavoista esim. tähän asiaan?
Tietoa saa kommentaareista (esim. Bible Hub), sanakirjoista ja interlineaareista (Blue Letter Bible, Novum, Raamatun iso tietosanakirja 3- tai 10-osainen), Raamatun selityksistä (esim. Jukka Norvanto, Raamattu kannesta kanteen), opetussaarnoista (esim. David Pawson), varhaisista kristillisistä kirjoituksista (Christian Classics Ethereal Library) ja muista lähteistä (kristilliset ja muut artikkelit sekä tutkielmat, tietosanakirjat, Wikipedia, historian kirjat, jne.).
Jos on aikaa ja viitseliäisyyttä, niin näitä tutkimalla saa lisätietoja.
Google-haun kautta löytää melkein mihin tahansa aiheeseen lisätietoa, mutta lähdekritiikkiä pitää harjoittaa, sillä ei kaikki tieto netissä ole totuudellista.
Kyseisen kohdan erokirjan myymisestä olen kuullut jossakin saarnassa livenä ja lukenut Steven Coxin artikkelista "rikas mies ja Lasarus" sekä kirjasta "Kunnes kuolema erottaa" (Divorce and Remarriage in the Church, Stanley A Ellisen).
Yksi työkalu on MikroRabbi, mutta en ole sitä paljon käyttänyt, kun netistä löytyvät samat asiat melkeinpä helpommin... (Data Universum myy tuota)
Lightning Star
On hienoa, että luet kirjoituksia kokonaisuuksina ja ymmärrät, että niin niitä on tarkoituskin lukea. Seuraava ohje auttaa lukemaan kokonaisuuksia oikein:
- Raamattu kokonaisuutena
- Kaikki yhden kirjoittajan kirjoitukset kokonaisuutena
- Yhden kirjoittajan yksi kirja/ kirje kokonaisuutena
- Yhden kirjan/ kirjeen yksi asia kokonaisuutena
Nämä kun huomioi, niin ei niin kovin helposti syyllisty jonkin yksityiskohdan erottamiseen pois asiayhteydestään ja laajemmasta kokonaisuudesta. Irrottamalla yksittäisiä jakeita asiayhteydestään ja liittämällä niitä toisiinsa on mahdollista muodostaa vaikka minkälaisia oppeja, jotka menevät harhaan ja pois totuudesta (sanan alkuperäisestä merkityksestä ja tarkoituksesta).
Aina tulisi miettiä ensin sitä, mitä kirjoittaja on halunnut sanoa kirjoituksen ensimmäisille lukijoille eli alkuperäiselle kohteelle. Siten paljastuu se, mitä kirjoittaja on halunnut kirjoituksellaan sanoa. Vasta tämän jälkeen on perusteltua etsiä kirjoituksesta merkityksiä muille kuin ensimmäisille lukijoille, esimerkiksi meidän aikakautemme ihmisille.
On hyvä muistaa, että Raamattu on avautunut eri tavalla eri aikakausien ihmisille ja eri viiteryhmissä eläneille ja eläville ihmisille. Kukaan ei ole suojassa aiempien tulkintojen vaikutukselta Raamattua lukiessaan.
On hyvin helppoa sisällyttää Raamattuun sille vieraita tulkintoja ja selityksiä, joita on pitänyt totena ennen kuin on alkanut lukea Raamattua. Tämä tapahtuu osin tiedostamattomasti, osin tarkoitushakuisesti, kun on lyöty lukkoon jokin opillinen näkemys eikä haluta kyseenalaistaa sitä millään tavalla. Mitä kiivaampi jonkin opin puolustaja, sitä vaikeampaa on nähdä oma erehdyksensä, jos on kuitenkin erehtynyt.
En toimi niin, että esim. kuuntelisin valmiiksi pureskeltuja oppineiden saarnoja, lainkaan. Enkä tiedä miten suhtautuisin selitysteoksiin, en siis ota henkilökohtaisesti asioita todesta, vain siksi että jokin oppinut on kirjoittanut niin, toki niissä voi olla oikeaa tietoa esim. jos puhutaan historiasta ja miten aikakauteen asiat sijoittuvat. En kuitenkaan ole sidottu uskonnollisuuden aiheuttamaan pelkoon tai rajoittuneisuuteen... päinvastoin... koen, ettei asiat vain Jumalan ohjauksessa toimi niin, että väkisellä pitäisi paloja sovittaa yhteen ja, että tulisi koettaa liittää toisten opetuksista palat yhteen, siitähän tulisi mahdoton sillisalaatti jossa itsellä asiaan ei olisi minkäänlaista ymmärrystä annettu ylhäältä Hengessä... koen, että esim. Jeesuksen tuomat opetukset avautuvat ymmärrykseen niin, että ne tulevat selkeiksi kokonaisuuksiksi, niistä tulee niin selkeät, että ei oikeastaan tarvitse epäillä, etteikö asia olisi niin.
Kiitän lähdetuonnistasi, mutta tuskin hyödynnän asioita niin, että palaisin suunnattomaan tiedonvaltamereen "purjehtimaan" myrskyihin...koen... että asiat tuodaan eteen ja annan "virran viedä" ;D Tuo jae 18 oli toisaalta hyvä esimerkki, että olen asiaa aiemmin jonkin verran miettinyt, että miksi siinä on niin, ja toit ikäänkuin "sattumalta"... ja en koe niitä sattumiksi... jokin keskustelu joka käsittelee toista aihetta, voi tuoda toisiin kysymyksiin vastauksia. Eli siinä esimerkki "virran vietävänä" olemisesta. Se sopii hyvin kokonaisuuteen, koska aiemmin puhutaan fariseusten rahanahneudesta ja Jeesus nuhtelee fariseuksia mm. heidän todellisista motiiveista... he ovat ihmisten edessä hurskaita, mutta sisältä heidän tekonsa eivät ole Jumalan mieleen.
Näkisin, että vertaus käsittelee myös ulkonaista hurskautta, kuinka rikas mies on ulkoisesti rikas, lasarus on ihmisten silmissä "alempiarvoinen" ja halveksittu...
koen että se kertoo selkeästi myös kylvön ja niiton laista... tietenkin esim. Aabrahamin helma ja muut käsitteet, niillä voi olla merkityksiä joita en tunne vielä ja jotka voivat liittyä sen ajan oppineiden käsityksiin ja opetuksiin.
Kiitän keskusteluseurasta, tästä oli hyötyä, jotenkin kirkastui myös se, että Jumala on antanut kaiken mitä tarvitsen tässä ja nyt... ja mitään enempää ei tarvitse, jos ei anneta ylhäältä.
Toisaalta ajattelen, että Jeesuksen antamat vertaukset, niihin sisältyy yksinkertainen viesti loppupeleissä... toki asiat, kuten Aabrahamin helma, sillä voi olla merkityksiä joita en tiedä... mutta se ei "murra" sitä kokonaisuutta, josta Jeesus haluaa opettaa. Tietenkin huomioin lukiessa aina sen, kenelle Jeesus kertoo asioistaan. Jeesuksen opetusket, vaikka hän kertoisi sen aikaisille fariseuksille, opettavat myös nykyhetkeen eläville.
Opilliset näkemykset... en koe olevani sidottu mihinkään sellaiseen, en edusta mitään opillista suuntausta joita uskonnoissa on...se mitä tahdon seurata on Jeesuksen opetukset ja elää niiden mukaan, ottaa oppia hänen sanoistaan, miten hän toimi ja miten hän haluaa minun toimivan.
Opillisia näkemyksiä tärkeämpää on se, miten vaellamme ja kohtelemme lähimmäisiämme, esimerkiksi eri tavalla uskovia. Se kertoo hyvin paljon siitä, millaisia me olemme ja on tulevan tuomiomme peruste.
Piti sanomani, että olet hyvässä asemassa ja oikeilla jäljillä, Lightning Star... kun Raamattua tutkii sydän ja mieli avoimena ilman perinteiden ja taustayhteisön asettamia paineita, on mahdollista huomata niitä erehdyksiä ja virhetulkintoja, joita "isät" ovat tehneet ja joita seurakunnissa totuutena edelleen opetetaan.
Toimit tavallaan viisaasti, jos et ala opiskella eri lähteitä ja työkaluja apuna käyttämällä kirjoituksia syvällisemmin. Raamatussa on niin paljon tietoa ja tutkimista, että siihen menee helposti kaikki aika, mikä on pois tavallisesta elämästä, terveiltä harrastuksilta ja perheeltä, jos sellainen on. Lisäksi tieto paisuttaa, mikä kostautuu helposti ylimielisyytenä, ylpeytenä ja rakkauden puutteena tai jopa vihana eri tavalla uskovia kohtaan. Tästä on paljon esimerkkejä...
Arvelit oikein, että ilmaisu "Aabrahamin helma" kuuluu Jeesuksen ajan oppineiden käsityksiin ja opetuksiin. He uskoivat niin, että Aabraham ottaa vastaan kuolleita tuonelassa yhdessä muiden pyhien kanssa. He kutsuivat Aabrahamin helmaksi paikkaa, johon uskoivat vanhurskasten sielujen päätyvän heti kuoleman jälkeen. Se on siis paikka, jossa vanhurskaat saavat nauttia onnea Aabrahamin luona yhdessä muiden poisnukkuneiden pyhien kanssa.
Mutta koska mitään tästä ei kerrota Vanhassa testamentissa, on hyvä miettiä sitä, mistä nämä yksityiskohtaiset tiedot ovat peräisin. Kertoiko Jumala ne suoraan Jeesukselle? Jos kertoi, niin miten on mahdollista, että juutalaiset tunsivat nämä asiat jo ennen kuin Jeesus kertoi tämän kertomuksen? Miksi Jumala olisi kertonut jotakin juutalaisille, jotka elivät vähän ennen Jeesuksen aikaa ja hänen päivinään, mutta ei kertonut mitään siitä Vanhan testamentin profeetoille, niin että se olisi kirjoitettu sinne, Jeesuksen ja apostolien Raamattuun?
Samalla kun tätä asiaa miettii, niin on hyvä pohtia sitä, miksi Jeesus kertoi tämän kertomuksen fariseuksille ja kirjanoppineille. Aivan ilmeinen syy on se, että hän tahtoi nuhdella heitä rahanhimosta ja ahneudesta. Ja on hyvä huomioida, että tämä kaikki on jatkumoa edeltäville tapahtumille alkaen... hmmm... Luuk. 11:14... joissa herra nuhteli fariseuksia ja kirjanoppineita myös siitä, että he eivät olleet toimineet oikein Israelin kansan paimenina ja sanan palvelijoina.
Ok, ihan mielenkiintoista pohdittavaa tuot.
Ihmiset paljon kiistelevät tiedon määrästä, eikä se ole loppuviimein tärkeintä uskossa. Se mikä on tärkeintä, on se mikä on sydämessä ja se miten kohtelemme toinen toisiamme. Toki jolla enemmälti tietoa on ja joka kokee että sitä tulee jakaa, niin miksipä ei tietämystään asioista esiin voi tuoda, jos se on totuudesta ja totuutta.
Palstat ovat mitä oivallisin esimerkki siitä, mitä ihmisen sisin voi tuottaa, niin "hyvässä kuin pahassa".
Täytynee sanoa, että uskonelämä käsittää minulla kaiken, elän siitä... eli kyllä raamatun kirjoitusten laaja-alainen ymmärtäminen kiinnostaa... mutta ajattelen, että asioita tuodaan eteen ja ne avautuvat henkilökohtaisella tasolla, kaikelle on aikansa ja paikkansa.
Myös jesajan ainakin yhdessä kohdassa viitataan helmaan maksamisesta, jes. 65, joten voi olla, että Jeesus hyvinkin voi viitata helmassa olemisella tähän "palkanmaksuun" eli mitä kylvää sitä niittää... se sopii vertauksen kokonaisuuden kannalta yksi yhteen, näkisin näin.
"Aabrahamin helma" on Jeesuksen kertomuksessa paikka, jossa Lasarus saa lohdutusta, joten tässä ei ole kysymys samanlaisesta "maksamisesta helmaan" kuin Jesajan kirjassa, jossa maksaminen viittaa pahojen ihmisten saamaan tuomioon. Jes. 65:1-7
Mistä Jeesus oli kuullut kertomuksen yksityiskohdat koskien tuonelaa ja kuoleman jälkeistä elämää, koska niitä ei löydy Vanhasta testamentista?
>>Mistä Jeesus oli kuullut kertomuksen yksityiskohdat koskien tuonelaa ja kuoleman jälkeistä elämää, koska niitä ei löydy Vanhasta testamentista?>>
Kyllä VT:stä tuonela ja Aabrahamin helma löytyy koska Jaakob otettiin heimonsa tykö tuonelaan.
1. Moos. 37:35. Jaakob: "Murehtien minä menen tuonelaan poikani tykö". Ja hänen isänsä itki häntä.
1. Moos. 49:33. Kun Jaakob oli antanut määräyksensä pojilleen, veti hän jalkansa vuoteeseen ja kuoli ja tuli otetuksi heimonsa tykö.
Aivan "efox" Jaakob murehti Joosefia ja halusi kuolla ja päästä Tuonelaan poikansa Joosefin luo ja näin Jaakob raamatussa osoittaa, että Tuonela eli "Sheol" käsitettiin jo vanhassa testamentissa henkimaailmalliseksi kuolleitten sielujen valtakunnaksi !
Ja näin on käsittänyt rabbiininen juutalainen kulttuurikin aina !
Myös Isä Aabraham itse !
Vrt. 1Moos 25:8 Ja Aabraham vaipui kuolemaan korkeassa iässä, vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena, ja tuli otetuksi HEIMONSA TYKÖ.! (biblia: "ja koottiin kansansa tykö" / 1992 " ja hänet otettiin isiensä luo.")
25:9 Ja hänen poikansa Iisak ja Ismael hautasivat hänet Makpelan luolaan."
Ei Aabrahamin heimo siellä "Makpelan luolassa" ollut johon Aabrahamin ruumis laitettii vaan Tuonelassa ! (Vrt. Luuk 16:19-31)
Vanhasta testamentista löytyy tietysti sana tuonela, mutta ei samanlaisia yksityiskohtaisia kuvauksia tuonelasta, joita esiintyy Jeesuksen kertomuksessa. Vt:ssa ei sanota, että tuonelassa on tuli, jossa sielut kärsivät tuskaa, tai että siellä on syvä kuilu onnea nauttivien ja kärsivien välillä, tai että sielut puhuvat siellä tämän kuilun yli toisilleen, tai että sielut ovat siellä ruumiillisessa muodossa sormineen ja kielineen,...
"Tulla otetuksi heimonsa tykö" on Vt:n ajan tapa ilmaista kuolema ja haudatuksi tuleminen. Toinen tapa on sanoa kuolleen menneen "lepoon isiensä tykö". Tätä ilmaisua käytetään sekä vanhurskaista kuninkaista että jumalattomista. Jos jumalattomat kärsisivät suunnatonta tuskaa tuonelan liekissä, niin tuskinpa heidän sanottaisiin päässeen "lepoon".
Monet kristityt lukevat Raamattua siten, että yrittävät sisällyttää Vanhan testamentin kirjoituksiin käsityksensä tuonelasta ja sielun elämän jatkumisesta siellä. He tekevät tämän, koska pitävät totena Jeesuksen kertomuksen yksityiskohtia tuonelasta ja seurakuntiensa opetusta tässä asiassa. Mutta jos he unohtaisivat nämä ennakkoon omaksutut käsityksensä ja yrittäisivät muodostaa Jeesuksen kuvauksen tuonelasta ja sielun elämän jatkumisesta siellä pelkästään Vanhan testamentin kirjoitusten avulla, niin se olisi mahdotonta, sillä Vt:ssa ei ole mitään vastaavaa, mitä Jeesus fariseuksille kertoi.
Mainittakoon, että eivät edes kaikki edesmenneet kirkon isät ole tulkinneet Jeesuksen kertomusta kirjaimelliseksi kuvaukseksi tuonelasta. Esimerkiksi Luther uskoi sielun nukkuvan tiedotonta unta kuoleman jälkeen ja heräävän elämään vasta ylösnousemuksessa. Hän uskoi silti ikuiseen piinahelvettiin eikä tästä uskomuksesta tarvitsekaan luopua voidakseen uskoa sen, että sielut eivät todellisuudessa jatka elämäänsä tuonelassa Jeesuksen kertomukseen kuvaamalla tavalla.
Jeesus käytti tätä kertomusta vain apunaan nuhdellessaan ja varoittaessaan fariseuksia, mutta tähän tulkintaan ei tietystikään kenenkään tarvitse uskoa, niin kuin ei muihinkaan tulkintoihin. Tutkikoon jokainen tätä asiaa herransa edessä ja seisköön tai kaatukoon.
>Jeesus käytti tätä kertomusta vain apunaan nuhdellessaan ja varoittaessaan fariseuksia,<
Niimpä ja erikoisesti on myös huomioitava, miten kaikissa ihmisissä on myös tätä fariseuksien piirrettä. Jeesksen opetuksethan ovat kollektiivisia eli koskien ihmisen olemusta.
Kuten toisaalla pohdit VT ja UT eroavaisuuksia, niin erikoisen tärkeää on huomioida miten koko VT ilmoitukset JUMALA ilmoitti ja kohdensi kansalleen Israelilaisille,- ei meille pakanoille.
Taas UT ja Jeesuksen opetukset ovat kohdennettu kollektiivisesti kaikille ihmisille. Kadotetuille.
RAAMATTU SANOO MYÖS NÄIN:
1 Sam 28:17 Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.
28:18 Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
28:19 Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja HUOMENNA OLET SINÄ POIKINESI MINUN TYKÖNÄNI; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."
28:20 Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin SAMUELIN PUHEESTA;
Hebrean alkukielen mukaan: " מִדִּבְרֵ֣י שְׁמוּאֵ֑ל "
" mid-diḇ-rê she·mu·'el;" = of the words of Samuel = Samuelin sanoista
http://biblehub.com/text/1_samuel/28-20.htm
Eli.... " HUOMENNA OLET SINÄ POIKINESI MINUN TYKÖNÄNI "
Siis missä ? Tuonelassa !
Sanottakoon Saulista, että hänessä oli paha henki ja hän oli Jumalan voidellun Daavidin vihollinen ja siten myös Jumalan vihollinen. Saul meni vastoin Tooran ohjeita kysymään neuvoa noidalta ja vainajahengiltä. Hän siis rikkoi vakavalla tavalla Jumalan käskyä vastaan.
Kun noita sitten nostatti "Samuelin hengen", niin on syytä kysyä "antaako Jumala noitien todella nostattaa vanhurskasten palvelijoidensa hengen ylös tuonelasta"?
Hyvin yleinen tulkinta tästä kohtauksesta on se, että noitavaimo ei nostattanut Samuelin henkeä vaan riivaajahengen. Se, että Samuel uskoi tämän riivaajahengen olevan Samuel, ei tarkoita sitä, että hän oli Samuel Jumalan mielestä.
Huomatkaa vielä se, että noidan nostattama henki sanoi Saulin ja hänen poikiensa päätyvän Samuelin tykö. Jos nyt Samuel olisi ollut Aabrahamin helmassa, niin sitten myös Saul ja hänen jumalattomat poikansa olisivat päätyneet sinne, toisin kuin olisi pitänyt, sillä jumalattomien pitäisi päätyä tuskaa kärsivien osastoon, ei "Samuelin tykö" eli "Aabrahamin helmaan", jossa Samuelin uskotaan olevan, jos uskotaan juutalaisia taruja Raamatun sijasta.
Kysyn siis vielä uudestaan:
Antaako Jumala nostattaa vanhurskasten hengen ylös tuonelasta?
Jumala on kieltänyt kääntymästä vainajahenkien tai noitien puoleen. Jos joku sitten rikkoo hänen käskyjään vastaan ja tekee niin, niin suostuuko Jumala lähettämään vanhurskaan hengen ylös tuonelasta?
"Samuelin henki" valehteli, kun sanoi Saulin poikineen tulevan "hänen tykönsä". Jos tuonela olisi eri paikka kuin Aabrahamin helma niin kuin Jeesuksen kuvauksessa - näiden kahden välillä on syvä kuilu - niin jumalattomat Saulin pojat ja Saul olisivat päätyneet kuilun toiselle puolelle kärsivien osastoon, eivät Aabrahamin helmaan.
Olisiko vanhurskas Samuel noussut kuolemansa jälkeen Jumalan käskyn rikkomisen seurauksena valehtelemaan Saulille?
Silloin kun puhutaan jonkun ihmisen henkilökohtaisesta nimestä, niin silloin puhutaan PERSOONASTA joka on tai on ollut todellinen ihminen ja tällaista nimeä
ei voi koskaan "kääntää väärin" vaan se nimi osoittaa juuri sen henkilön, jolle
nimi on annettu !
vrt: http://fi.wikipedia.org/wiki/Erisnimi
Raamatussa on kaksi erittäin mielenkiintoista tapausta missä juuri henkilö
kerrotaan olevan todellinen henkilö hänen "henkilökohtaisella nimellään".
1) Ja ensimmäinen tällainen tapaus on 1 Samuelin kirjassa 28 luvussa, jossa Kuningas Saulille ilmestyy jo ruumiillisesti kuollut Profeetta Samuel ja siinä RAAMATTU kertoo hänen nimensä juuri tällä PERSOONALLISELLA nimellään !
Vrt 1 Sam 28:15 " SAMUEL sanoi Saulille:
"Miksi häiritsit minua ja kutsuit minut esiin?"
2) Ja toinen mielenkiintoinen tapaus on Luukas 16:19-31 kohdassa Uudessa Testamentissa, jossa JEESUS kertoo tarinan kolmesta henkilöstä ja juuri tässä Jeesus mainitsee näistä kaksi HENKILÖKOHTAISELLA NIMELLÄÄN !
Ja tämä tarinahan on kertomus rikkaasta miehestä ja LASARUKSESTA !
Eli Luuk 16:19-31 , jossa Jeesus mainitsee henkilökohtaisella nimellään köyhän LASARUKSEN ja Isä AABRAHAMIN !
Usein ihmiset, jotka ei usko ns. "sielun kuolemattomuuteen", niin sanovat että tässä on kysymys ns." vertauksesta"... mutta tämä kertomus on hyvin erilainen kuin ne ns."vertaukset" joita Jeesus myös kertoo raamatussa...
Sillä ensinnäkin tämä kertomus alkaa sanalla "OLI RIKAS MIES" !
eli siis kertoo, että kysymyksessä on todellinen tapahtuma, joka on joskus menneisyydessä tapahtunut !
Ja toiseksi tässä Jeesus kertoo tämän köyhän miehen nimeksi juuri LASARUS !
...Ja Jeesushan tuntee omansa nimeltä !
Ja mikä vielä tässä on huomattavaa vertaillessa tätä kertomusta Jeesuksen
ns. " vertauksiin " niin on se, että tämä on ainoa tällainen tapaus jossa Jeesus kertoo IHMISISTÄ HEIDÄN HENKILÖKOHTAISELLA NIMELLÄÄN !
HUOM. JEESUS EI OLE LAIN RIKKOJA JOKA KERTOO VÄÄRÄN TODISTUKSEN LÄHIMMÄISESTÄÄN ! NÄIN USKON !
JA HUOMATKAA JATKOKSI:
Usein kuulee väitettävän, että Saulille ei olisi ilmestynyt 1 Sam 28 luvussa aito Samuel vaan PAHA HENKI, joka vain esiintyi Samuelina mutta näissä jakeissa profeetta Samuel alkukielellä mainitaan juuri hänen omalla henkilökohtaisella nimellään...
Ja samoin tuntuu perin oudolta miksi RAAMATTU ei sitä sitten erikseen mainitse jos näin ei olisi, koska samainen 1 Samuelin kirja mainitsee 3 KERTAA tilanteen, jossa Sauliin menee Paha Henki ja 1 KERRAN kuinka hän joutuu hurmoksiin Jumalan hengestä !
Vertaa:
1Sam16:14 Mutta Herran henki poistui Saulista, ja Herran lähettämä PAHA HENKI vaivasi häntä.
1Sam18:10 Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä PAHA HENKI valtasi Saulin,
1Sam19:9 Mutta Herran lähettämä PAHA HENKI tuli Sauliin,
JA SITTEN
1Sam19:23 "Mutta kun hän (Saul) oli menossa sinne, Raaman Naajotiin, tuli JUMALAN HENKI häneenkin, niin että hän kulki HURMOKSISSA,"
ELI näiden Samuelin kirjan esimerkkien valossa on todella vaikea ajatella, että
28 luvun Samuel ei olisi juuri se oikea Samuel !
ELI MIKSI RAAMATTU EI TÄSSÄ 1SAM 28 LUVUSSA EI NYT TÄSSÄ KOHDEN KERRO
PAHASTA HENGESTÄ MITÄÄN ?
NO SIKSI, KOSKA SAMUEL OLI JUURI SAMUEL JOKA PUHUI SAULILLE !
JUMALAN SANAAN JA RAAMATUN ALKUKIELEEN VOI LUOTTAA ! :)
San 30:5 "Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat."
Vrt. Lainaus erisnimi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Erisnimi
" Erisnimet ovat yksiviitteisiä eli niillä on vain yksi tarkoite. Joskus erisnimen ja yleisnimen välinen raja ei ole selvä. Ilmauksen tehtävästä käy kuitenkin useimmiten ilmi, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Esimerkiksi lause ”Hän on oikea einstein.”
1 Sam 28:15 sanoo näin: "Samuel sanoi Saulille"
Raamattu ei siis sano näin:
" Demonihenki sanoi kuin Samuel Saulille "
vaan Raamattu nimenomaan sanoo: "Samuel sanoi" !
ELI RAAMATUN OMA 9.KÄSKY
2 Moos 20:16 "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi." !
"ei kirj: kirjoittaa "Jeesuksen kuvauksessa - näiden kahden välillä on syvä kuilu - niin jumalattomat Saulin pojat ja Saul olisivat päätyneet kuilun toiselle puolelle kärsivien osastoon, eivät Aabrahamin helmaan.
_____________________________
Mistä päättelet että Saul ja hänen poikansa varsinkin Daavidin paras ystävä Jonatan jota Daavid "rakasti kuin omaa sieluaan" joutuisi ns.väärälle puolelle ?
Jumala on Tuomari et sinä joka et usko edes Jeesuksen Jumaluuteen !
"Jokainen ihminen on syntiä tehnyt" muista se !
Vrt: Kuningas Daavid tässä suree Saulin ja Jonatanin kohtaloa kun he kuolivat taistelussa Gilboan vuorella Profeetta Samuelin ennustuksen mukaan (1Sam28):
2 Sam1:26 "Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus."
1Sam. 19:23-24 on erikoinen kuvaus siitä, miten "Jumalan henki" tuli Sauliin ja tämä joutui hurmoksiin. Hurmoksen seurauksena Saul riisui vaatteensa ja makasi alastomana koko sen päivän ja koko sen yön. Ihmiset näkivät tämän, sillä miten muuten tapahtuma olisi voitu kirjoittaa ylös?
Vaikuttaako Jumalan pyhä henki todella sen, että ihminen käyttäytyy sopimattomasti ja siveettömästi, riisuu vaatteensa ja makaa alasti ihmisten edessä kokonaisen vuorokauden "hurmoksissa"? Ei varmaankaan. Mistä sitten Saulin käytös johtui?
Saul ei muuttunut Jumalan palvelijaksi tämän tapauksen kautta. Hän jatkoi edelleen Jumalan valitun Daavidin vainoamista ja murhayrityksiä. "Jumalan hengen" tuleminen Sauliin ja hänen alaston hurmoksensa eivät siis tarkoittaneet sitä, että hän olisi muuttunut Jumalan ystäväksi ja palvelijaksi. Päinvastoin. Saulista tuli entistä pahempi ja murhanhimoisempi.
Sanonta "onko Saulkin profeettojen joukossa!" on pilkallinen ei toteava. Sen tarkoitus ei ole tunnustaa sitä, että Saul oli Jumalan valitsema profeetta, eikä edes sitä, että Saul olisi ollut Jumalan palvelija ja siitä syystä profeettojen seurassa. Päinvastoin. Saul oli jumalaton mies ja Jumalan valitun Daavidin vainoaja eikä hän muuttunut koskaan paremmaksi vaan ainoastaan tuli pahemmaksi ennen kuolemaansa.
Kun nyt tiedämme jumalattoman Saulin rikkoneen vakavasti herraa ja hänen käskyjään vastaan murhanhimossaan ja tappoyrityksissään Daavidia kohtaan, ja kun hän meni vastoin Jumalan käskyjä ja ohjeita noitavaimon luo kysymään neuvoa vainajahengiltä, niin olisiko tämä vainajahenki, joka valehteli Saulille, ollut vanhurskaan Samuelin henki, jonka Jumala olisi lähettänyt noitavaimon manauksen seurauksena ylös tuonelasta valehtelemaan Saulille?
Saulilla oli muitakin poikia kuin Joonatan. Uskotko itse, että Jumala lähetti Samuelin sanomaan Saulille, että hän ja hänen jumalattomat poikansa pääsisivät Aabrahamin helmaan? Jos et vastaa, niin miksi et vastaa? Nythän on niin, että ne sanat ovat mielestäsi vanhurskaan Samuelin sanat, joissa Saulille ja hänen pojilleen luvataan pääsy Samuelin luo, uskomuksesi mukaan Aabrahamin helmaan. Jos Jumala kerran lähetti noitavaimon manauksen seurauksena Samuelin sanomaan nuo sanat, niin eivätkö ne silloin olisi toteutuneet niin kuin Jumalan sanat aina toteutuvat? Sinun täytyisi siis uskoa, että Saul ja kaikki hänen poikansa pääsivät Aabrahamin helmaan. Uskotko? Uskallatko vastata? Riko kerrankin tapasi ja vastaa, kun sinulta kysytään asioita, joihin et muutoin uskaltaisi vastata.
Mitä keskusteluun kanssasi tulee, niin jätän sen taas pian pois, koska se on hedelmätöntä ja vailla hyötyä. Jos jotakin hyödyllistä ilmenee, niin kommentoin kuitenkin sitä yleisellä tasolla kaikille lukijoille niin kuin tätä Saulin ja Samuelin asiaa. Mutta kanssasi en rupea väittelemään ja HUUTOSI jätän omaan arvoonsa. Muista kuitenkin aina välillä mainita, että kirjoitan antikristuksen hengessä ja olen jumalaton ja joudun ikuiseen hel-vetin tuleen. Sellaista on niin kovin mukava lukea.
Vrt 1 Sam 14:37,41-45...16:14....28.6....
Minä uskon niin kuin RAAMATUSSA LUKEE !!!!
ENKÄ SPEKULOI JOUTAVIA USKOMATTOMAN IHMISJÄRJEN PÄÄTELMIÄ !
En muuten lainkaan yllättynyt siitä, että et vastannut, kun kysyin, uskotko Saulin ja hänen poikiensa päässeen Aabrahamin helmaan. Toimit kerta toisensa jälkeen samalla tavalla. Jätät vastaamatta, kun joudut hankalaan tilanteeseen, ja sen sijaan, että vastaisit, etsit syitä ja aihetta voidaksesi leimata toisen jumalattomaksi, ja saadaksesi tuomita hänet tulevan tuomion alaiseksi.
Tästä syystä on hedelmätöntä vaihtaa viestejä kanssasi, joten lopetan sen taas, mutta kommentoin edelleen uusiin höydyllisiin asioihin, joita kiihkossasi tuot esille minua tai muita tavallani uskovia vastaan. Taitamattomia väittelyjä ja sanakiistoja vältän.
Vastaus lukee tämän topiikkini aloitustekstin lopussa ! Jos viitsit korvasyyhyltäsi lukea !
http://keskustelu.suomi24.fi/node/13201881
Tosissasi uskot, että se oli Samuel, joka Saulille puhui?
Tuossa tapahtumassa oli noita asialla ja koko kokonaisuus pitää tulkita sen mukaisesti.
RAAMATTU KANNESTA KANTEEN !
Jukka Norvannon jaksoon Kuolema erottaa !
Jukka Norvanto: "Kuolema ei siis tarkoita että ihminen menettäisi kuolemassa persoonallisuutensa, vaan jatkaa elämäänsä tuonelassa...me ihmiset joudumme tavallaan välitilaan..."
Luuk 16:19-17:6
http://www.rkk-sansa.net/raamattu-kannesta-kanteen/uusi-testamentti/luukkaan-evankeliumi/349?fb_action_ids=10203203818926027&fb_action_types=og.likes&fb_source=feed_opengraph&action_object_map={"10203203818926027":111575672334396}&action_type_map={"10203203818926027":"og.likes"}&action_ref_map=[]
Tämäkin opettaa Raamatun paikkansa pitävyyden. Valhe opettajia on.
Jeesus kertoi mielenkiintoisen mutta myös IRONISEN vertauksen tuonelasta!
http://www.kolumbus.fi/~w462389/oppi/cox.html
Olipa mielenkiintoinen kirjoitus tuon linkin takana. En aiemmin ole osannut yhdistää, että Jeesus noin selkeästi olisi vertauksessa tarkoittanut tiettyjä henkilöitä kuten kaifasta tai että lasarus voisi olla paiseinen mies. Mutta tietyt asiat puoltavat näkemystä, mitä kirjoituksessa tuotiin.
Yleensä Jeesuksen vertauskuvainnollisen opetuksen merkityksestä. Niin, Jeesus opetti lähes aina vertaukuvainnollisesti ja siihen on ihan oma syynsä. Punainen lanka on Jeesuksen lupaus ihmiselle; "Minä ole tie totuus ja ELÄMÄ." eli mielen muutoksesta ja sen ohjauksesta on kysymys.
Jos pohdimme ihmisen olemusta ja erikoisesti ihmisen alitajuntaa, niin juuri tämä tiedostamaton tila ihmisessä todellisuudessa ohjaa ihmisen tietoisuutta.Ihmisen alitajunnassa tapahtuu asioiden käsittely lähes suurimmaksi osaksi. Miten se ladataan aistien kautta on oma aiheensa. Todellisuutta on, miten KAIKKIEN ihmisten alitajuntaa ohjaa ympäristö / tiede / media ja erikoisesti Jeesukseen uskovia Jeesuksen suora ja vertauskuvainnollinen opetus. KAIKKI ihmiset ovat siis jonkun ohjauksen alaisia alitajunnan päivittäen tiedostoaan. Esim. jos joku on ymmärtänyt väärin tämän rikas nmies ja Lasarus vertauksen ja saa oikean mukaisen tiedon Jeesuksen opetuksesta, niin jo tällä "päivityksellä" on suuri merkitys tämän ihmisen mielikuvien rakentumiseen.
Ei tämän enempää, mutta seuratkaapa miten paljon media voikaan vaikuttaa ,- jopa muutamassa kuukaudessa ihmisten ajattelutpaan ja tunteisiin. Esim. Jonkun puolueen kannatus voi nousta pohjamudista huomattavan korkealle tekemättä MITÄÄN fyysistä tai kongreettista toimintaa / tekoa, mutta niin vain ihmisten elämään on media vaikuttanut. Samoin valhetieteen vaikutus jne...
Niin, JUMALA loi ihmisen ja Jeesus tiesi tasan tarkkaan ihmisten ajatukset ja erityisesti turmeltuneen tilan ihmisessä. Tiesi jo kaukaa lähestyessään ihmisiä ja ihmisten TODELLISEN elämän tilanteet jne.... Jeesus tiesi miten vertauskuvainnollinen opetus vaikuttaa turmeltuneeseen ihmiseen jne...
Kun Jeesus opetti / puhui tämän vertauksen rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, niin luonnollisesti me Jeesukseen uskovat ymmärrämme vertauksen kautta kenen puolella Jeesus oli. Lasaruksen. Kun uskon kautta tämä mielikuva liittyy alitajuntaamme ja todellisuuteen, niin tällä on merkittävä vaikutus mielialaamme ja tunteisiin ja koko persoonallisuuteemme. Niin, olimmepa oikeasti rikkaita tai köyhiä / työttömiä/ työssä käyviä.
Niin, valitettava todellisuus on, miten ihmisen sisäinen turmeltunut olemus haluaa aina yhä enemmän rikkautta ja menestystä ja loistoa elämän tasapainossa, mutta todellisuus taas arjen tasolla on toinen. Monen ihmisen osa liittyy Lasarukseen eli murusten keräämiseen rikkaan pöydän alta. Ihmiset eivät koskaan ole olleet tasavertaisia, - ja valitettavasti eivät koskaan tule olemaan.
Todellisuudessa Jeesus ohjaa näiden kahden ihmisryhmän alitajuntaa näillä vertauskuva opetuksillaan,- koska tiesi tasan tarkkaan ihmisen sisimmän ja ihmisten elin ympäristön.
Lightning Star
Hyvä että luit Steven selityksen kertomuksesta. Minullekin asiat tulivat täytenä yllätyksenä aikoinaan, kun luin sen. Olin pitänyt siihen asti Jeesuksen sanoja varmana kuvauksena tuonpuoleisesta, mutta kun uskalsin ja osasin lopulta kyseenalaistaa tämän asian, päädyin toiseen johtopäätökseen.
On muuten hyvä huomata se, että vaikka ei uskoisi sielun jatkavan tietoista olemista tuonelassa, niin silti voi uskoa ikuiseen piinahelvettiin. Niinhän esimerkiksi Luther teki.
Monet eivät uskalla luopua pakanallisesta tuonelauskosta, koska luulevat sen tarkoittavan luopumista ikuisen piinahelvetin opista. Sitä se ei kuitenkaan tarkoita. On silti totta, että suuri osa pakanallisesta tuonelauskosta luopuneista ei lopulta usko ikuiseen piinahelvettiinkään, mutta se on taas toinen asia.
Voi olla, että se loppujen lopuksi selkiyttää itselleni ajatusta siitä, miksi Jeesus toi vertauksen juuri noin kun toi, sillä on laajempi merkitys ehkä kuin olen aiemmin sitä käsittänyt.
Minulla ei ole ollut ajatusta siitä, mitä tuonpuoleisessa on... elän elämää Kristuksessa jo tässä elämässä täällä maanpäällä, mutta mitä se tarkoittaa ruumiin kuoleman jälkeen, en ole alkanut tekemään siitä suurempia johtopäätöksiä.
Kuten ylempänä kirjoitin, olen ajatellut, että vertauksessa tuodaan kylvämisen ja niitämisen laki esiin. Oikeastaanhan vertaus on myös sitä yhä edelleen, sen "päähenkilöt" olivat ehkä vain todellisesta elämästä tuolloin ja se ehkä käsitteli myös tuon ajan uskomuksia tuonpuoleisesta, aivan kuten tänäkin päivänä ihmisillä on uskomuksia tuonpuoleisesta elämästä luotuna. Sillä ehkä on merkitys, jolla Jeesus on tahtonut osoittaa fariseusten todellisen uskon laadun ja joka on nostattanut fariseusten vihaa Jeesusta kohtaan. On hyvin ymmärrettävää, että Jeesus oli "kivi kengässä" fariseuksille ja kirjanoppineille. Jeesushan arvosteli heidän toimiaan kansan kuullen ja nähden, ja he eivät sietäneet sitä.
Ajattelen ylipäänsä kylvämisen ja niittämisen lain ulottuvan jo täällä maanpäällä olemiseen. Elän maanpäällistä taivasta jo tässä ajassa, Hengessä. Ihminen voi elää elämäänsä täälläkin rauhatonna, vailla vapautta, ihmisten luomien paineiden, omien suoritteiden, katkeruuden, vallanhimon... pahojen puheiden orjina, jotka vain lisäävät ihmisen ahdistusta ja tuskaa.
Jeesuksen tuomat vertaukset ovat varmastikin hyvin laaja-alaisia... nerokkaita, kuinkas muutenkaan. Ihailen kaikkea sitä mitä hän edustaa. Hän edustaa minulle totuutta ja totuuden sanoja, vapahtajaa ja vapauden tuojaa.
Perunan kuorinnan lomassa tulleita ajatuksia... vaikka joutuisinkin päätymään ajatukseen, että Jeesus toi sanansa pelkästään tuon ajan fariseuksille tuolla vertauksella, ei se poista uskoani hyvyyteen, oikeudenmukaisuuteen... eikä sitä, että sanat kertovat myös vastakkainasettelusta oikean mielenlaadun ja väärän mielenlaadun välilä. Ja onhan ne sanat tänäkin päivänä meidän luettavana, jotta näkisimme ja oppisimme ymmärtämään mikä on oikeus ja mikä on totuus, vaikkemme tietäisikään jokaista yksityiskohtaa... sillä niitähän on paljon, yksityiskohtia, joita emme tiedä ja jotka eivät mahtuisi kirjoituksiin edes.
Lightning Star
Jeesuksen sanojen moraalisella opetuksella on merkitystä kaikkien aikojen ihmisille, samoin kuin sillä, että sydämen asenne ja teot vaikuttavat siihen, mikä iankaikkinen osamme. Tuonelakuvauksen yksityiskohtia Jeesus ei kuitenkaan tarkoittanut kirjaimellisesti ymmärrettäväksi. Hän käytti juutalaisten tuntemia taruja hyväkseen nuhdellessaan ja varoittaessaan heitä. Ja niin kuin on todettu: kertomukseen sisältyi satiiria, koska rikkaan miehen ja Lasaruksen osat vaihtuivat tuonelassa.
(vrt. Haamanin kohtalo Esterin kirjassa ja Jeesuksen monet sanat, kun hän sanoi fariseuksille ja juutalaisille, että Jumalan valtakunta otetaan heiltä pois ja annetaan muille, jotka tuottavat hyvää hedelmää, ja fariseukset ja kirjanoppineet ja muut pahat juutalaiset huomaavat tulevansa ulos heitetyiksi herran tulemuksessa).
Oikeastaan mitä enemmän asiaa ajattelen, sen todennäköisemmäksi koen, että Jeesus tahtoi juuri fariseuksille osoittaa heidän olevan väärässä.
Jos ajattelen kokonaisuutta, Jeesuksen vihjaus tuosta erokirja-asiasta ja kohta perään vertaus tuonelasta, tukee asiaa.
Tietouteni juutalaisista tavoista ja uskomuksista, joita heillä on ollut, on aika vähäistä, ikävä kyllä. En tietenkään millään olisi voinut tietää, että juutalaiset oppineet uskoivat johonkin Aabrahamin helmaan liittyvään taikauskoon, minulla ei ole sellaisesta ollut tietoa ennalta... mutta jos todellakin on niin, että oppineet sellaista opettivat, tottakai silloin myös Jeesuksen vertaukselle tulee selkeästi toisenlainen katsontakanta, mitä hän halusi asialla esiin tuoda.
Olipa kerran viisas mies, joka ei ollut omasta mielestään koskaan erehtynyt yhdessäkään pienessä asiassa Raamattua tulkitessaan. Hän ymmärsi kirjoitusten suuret kokonaisuudet täydellisesti ja opetti Jumalan kansaa internetissä suurella innolla ja antaumuksella, keskustelupalstoilla.
Mies käytti paljon aikaa opetukseensa keskustelupalstoilla, sillä hän oli suuri opettaja. Hän ei muuttanut koskaan mieltään yhdessäkään asiassa, josta oli kirjoittanut blogiinsa, vaikka hänen veljensä osoittivat hänen erehtyneen. Hänen ei tarvinnut tehdä niin, koska "pyhä henki oli opettanut häntä" ja hän oli varmasti oikeassa siinä, mitä opetti. Hän oli niin varma omasta oikeassaolemisestaan ja erehtymättömyydestään, että hänen mieleensä ei edes noussut sellainen ajatus, että hän olisi voinut erehtyä edes jossakin pienessä yksityiskohdassa, puhumattakaan suurista kokonaisuuksista. Niin varma hän oli opetuksestaan.
Kun sitten antikristuksia ja jumalattomia sanan väärentäjiä ilmestyi hänen palstalleen, niin hän taisteli heitä vastaan Jumalan raivolla ja teki tyhjäksi kaikki heidän aikeensa kumoten heidän tyhjät perustelunsa takertumalla sanoihin ja vedoten sanakirjojen määritelmiin kreikkalaisen mytologian opettamasta Hadeksesta, josta myös meidän herramme Raamatussa kertoi ikään kuin ne kuvaukset olisivat vakaat ja todet. Ja niinhän viisas mies uskoi, sillä meidän herramme Jeesus kristus ei ole valehtelija, joka antaisi väärän todistuksen lähimmäisestään, joka tosin oli jo kuollut, mutta puhui haudan takaa eläville, vaikka noita ei häntä ylös nostattanutkaan, niin kuin nostatti vanhurskaan Samuelin ja sai hänet puhumaan" totuuden sanoja" kuningas Saulille. Raamattuhan kertoo selvästi, että Jumala opettaa ja kertoo eläville asioita antamalla vainajahenkien puhua heille.
Näin jatkui ja jatkui läpi vuosikymmenten, kunnes viisas mies kuoli. Kun hän saapui taivaan porteille, kysyi Pietari häneltä: "Mitäs hyvää olet tehnyt, jotta päästäisin sinut sisälle taivaaseen?" Tähän viisas mies vastasi: "Olen opettanut joka päivä aamusta iltaan Jumalan sanaa keskustelupalstoilla ja kirjoittanut viisauksia blogiini. Olen taistellut petoja ja antikristuksia vastaan ja voittanut heidät Jumalan voimalla ja pyhän hengen antamalla viisaudella."
Niin Pietari vastasi: "Katso, se mitä olet tehnyt eläessäsi, se sinulle nyt helmaan maksetaan."
Ja niin ovet sulkeutuivat hänen edessään ja taivaasta lankesi tuli, joka kulutti hänet. Eikä häntä enää ollut.
Mistä Jeesus oli kuullut kertomuksen yksityiskohdat koskien tuonelaa ja kuoleman jälkeistä elämää, koska niitä ei löydy Vanhasta testamentista?
Vastauksia
j. 22
- Enkelit veivät kuolleita Aabrahamin helmaan juutalaisissa taruissa.
- "Aabrahamin helma" on mainittu juutalaisissa taruissa.
j. 23
- Kuolleet voivat nähdä tuonelassa vaivassa ollessaan Aabrahamin juutalaisissa taruissa.
jj. 24-25
- Vaivatut sielut voivat puhua vanhurskaille ihmisille, jotka ovat päässeet enkelien johdolla käymään tuonelassa pakanoiden ja juutalaisten taruissa.
- Tuonela on jaettu pakanoiden taruissa kahteen osastoon. Toisessa hyvää tehneet nauttivat onnesta, toisessa pahaa tehneet kärsivät tuskaa tulen liekissä.
- Sielut ovat tuonelassa ruumiillisessa muodossa vain pakanoiden ja juutalaisten taruissa.
- Sielut ovat tavoitelleet vettä tuskansa lievittämiseen juutalaisissa taruissa.
- Aabraham ja enkelit ovat rukoilleet juutalaisissa taruissa Jumalaa vaivattujen sielujen puolesta, ja Jumala on palauttanut heidät elämään.
- Egyptiläisessä kansantarussa on vastaava kertomus, jossa rikkaan ja köyhän miehen osat vaihtuvat tuonelassa.
j. 26
- Kreikkalaisen mytologian kuvaamassa tuonelassa on kärsivien ja onnea nauttivien sielujen välillä tulinen joki, jota nämä eivät voi ylittää. Myös zarathustralaisuudessa on hyvää ja pahaa tehneet erotettu toisistaan omaan paikkaansa.
jj. 27-29
- Juutalaisissa taruissa Aabraham rukoilee Jumalaa ja tämä lähettää vaivattuja sieluja takaisin elämään maan päälle.
- Jumalan sana oli uskottu juutalaisille, joten heidän olisi pitänyt kuulla Moosesta ja profeettoja.
- Kirjanoppineet ja fariseukset istuivat Mooseksen istuimella ja heidän olisi pitänyt noudattaa kirjoitusten ohjeita, mutta he eivät tehneet sitä ja olivat siksi muita kovemman tuomion vaarassa. (Matt. 23)
jj. 30-31
- Kirjanoppineet ja fariseukset saivat kuulla Jeesuksen herättäneen ystävänsä Lasaruksen ylös kuolleista, mutta he eivät sittenkään uskoneet häntä. Sen sijaan he tahtoivat tappaa sekä Jeesuksen että Lasaruksen. (Joh. 11-12)
- Lasarus saattoi olla Jeesuksen ystävä, joka kuoli ja jonka herra herätti ylös kuolleista.
- Rikas mies saattoi olla ylimmäinen pappi Kaifas, sillä kuvaukset sopivat vaatetusta ja pröystäilevää elämäntapaa myöten häneen.
- Rikkaan miehen isä saattoi olla hänen appensa Hannas (Annas), joka oli ollut ylimmäisenä pappina ennen häntä ja johti edelleen kulissien takaa juutalaisia hengellisissä asioissa, vaikka roomalaiset olivat erottaneet hänet virastaan.
- Rikkaan miehen viisi veljeä saattoivat olla Hannaan viisi poikaa, jotka olivat lankoutumisen kautta Kaifaan veljiä ja asuivat "hänen isänsä talossa". Jokaisesta tuli aikanaan ylimmäinen pappi.
Pakanallisen tuonelauskon alkuperä ja leviäminen juutalaisuuteen
Usko kahtia jaettuun tuonelaan, jossa hyvät ihmiset nauttivat onnea ja pahat kärsivät suunnatonta tuskaa syntiensä tähden, on tullut juutalaisuuteen pakanauskonnoista ja kreikkalaisista taruista. Tätä kehitystä on edesauttanut hepreankielen sanan "sheol" kääntäminen Septuagintaan ja Uuteen testamenttiin kreikankielen sanalla "hades", jota on käytetty kreikkalaisen mytologian ja filosofian tuonelakuvauksissa. Hadeksen pakanallinen merkitys on sisällytetty sittemmin tulkinnoissa Raamattuun ja erityisesti Uuteen testamenttiin, vaikka hepreankielen sheol merkitsee hautaa, johon elämä päättyy.
1. Moos. 37:35; 42:38; 44:29, 31; 5. Moos. 32:22; Job 7:9; 17:13-16; 21:13; 24:19; Psa. 6:6|5; 16:10; 18:6|5; 89:49|48; 116:3; 139:8; 141:7; Snl. 1:12; 5:5; 7:27; 9:18; 15:11, 24; 23:14; 27:20; 30:16; Snj. 9:10; Kork.v. 8:6; Jes. 14:9, 11, 15; 28:15, 18; 38:10, 18; 57:9; Hes. 31:15-17; 32:21, 27; Hoos. 13:14; Ams. 9:2; Hab. 2:5.
Usko tuonelaan ja elämän jatkumiseen kuoleman jälkeen
Ensimmäiset kirjalliset maininnat sielun elämän jatkumisesta tuonpuoleisessa ovat peräisin Babyloniasta noin 2000 vuotta eaa. Tästä kertoo kirja Inannan matka alamaailmaan (Inana’s descent to the nether world). Tässä kuvauksessa ei ole vielä mainittu erityisiä rangaistuksia synnin tekijöille tuonelassa tai hyvien palkitsemista siellä.
Zarathustralaiset kehittivät oppia tuonelasta ja sielun elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen 600-luvulle tultaessa eaa. Näissä kuvauksissa on paljon yhtäläisyyksiä juutalaisten ja sittemmin myös kristittyjen kuvauksiin tuonelasta. Jeesuksen ajan juutalaiset rabbit uskoivat zarathustralaisten tavoin, että sielu jää ruumiin luokse kolmeksi päiväksi kuoleman jälkeen ennen kuin jatkaa matkaansa siltaa pitkin joko paratiisiin tai kristittyjen helvettiä muistuttavaan paikkaan.
Egyptissä kuolemanjälkeisestä elämästä kertoo mm. Kuolleiden kirja. Rooman hallituskaudelta (100-l eaa.) on peräisin uskomus, jonka mukaan kuolleita poltetaan tulisessa meressä ja rangaistaan monilla muillakin tavoin. Jeesuksen kertomusta "rikas mies ja Lasarus" muistuttava kertomus löytyy kirjallisena 200-luvulta, mutta itse tarinan arvellaan olleen peräisin ajalta ennen kristuksen syntymää. (LIITE 1, P. 43)
Usko kuoleman jälkeiseen elämään kulkeutui lopulta kreikkalaiseen maailmaan. Kreikkalaiset runoilijat (Homeros, Ilias ja Odysseia 750–650 eaa) ja filosofi Platon (Faidon 387-355 eaa) kuvaavat helvetin kauhuja kristinuskostakin tutulla tavalla.
Juutalaiset omaksuivat pakanalliset käsitykset kuolemanjälkeisestä elämästä ja tuonelasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen, Persian ja Rooman hallituskausilla (500–100 -luvuilla eaa.). Heillä ei ollut kuitenkaan yhtenäistä näkemystä asioista ja osa Jeesuksen aikalaisista jopa kielsi tuonpuoleisen todellisuuden (saddukeukset). Mutta ne, jotka uskoivat siihen, perustivat näkemyksensä pakanallisten lähteiden lisäksi juutalaisiin taruihin, jotka tunnetaan apokryfeinä. Niitä ei ole hyväksytty protestanttien Raamattuihin, mutta osa niistä on katolisten Raamatussa. Ortodoksit pitävät protestanttien Raamatun lisäksi suuressa arvossa Septuagintan sisältämiä apokryfejä.
Juutalaiset tarut kuolemanjälkeisestä elämästä ja tuonelasta
Rikas mies ja Lasarus kertomuksen joitakin yksityiskohtia löytyy juutalaisista taruista ja Raamatun ulkopuolisista lähteistä (apokryfit ja muut lähteet). Seuraavassa on luettelo niistä.
• Mainintoja "Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin helmasta" on löytynyt hautakirjoituksista (cf. papyrus Preisigke Sb 2034:11).
• Varhaisissa rabbiinissa legendoissa "Aabrahamin helma" oli paikka, johon vanhurskaat menivät (cf. Kiddushin 72b, Ekah 1:85).
• 4 Makk. 13:17, "Aabraham, Iisak ja Jaakob ottavat meidät vastaan kuolemamme jälkeen tällä tavalla ja kaikki esi-isämme ylistävät meitä."
• Sefanjan ilmestys 9:1-4 (noin 100 eaa. – 70 jaa.), "Sitten suuri enkeli tuli esiin kultainen torvi kädessään ja hän puhalsi siihen kolmesti minun pääni yläpuolella sanoen: ’Ole rohkea, oi sinä, joka olet voittanut! Hallitse, oi sinä, joka olet hallinnut! Sillä nyt sinä olet voittanut syyttäjän ja olet paennut syvyydestä ja tuonelasta. Nyt sinä kuljet yli ylityspaikasta. Sillä sinun nimesi on kirjoitettu elävien kirjaan. Minä halusin halata häntä, mutta minä en kyennyt halaamaan suurta enkeliä, koska hänen kirkkautensa on suuri. Sitten hän juoksi kaikkien vanhurskaiden luokse, nimittäin Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja Eenokin ja Elian ja Daavidin. Hän puhui heidän kanssaan niin kuin ystävä ystävälle, puhuen yksi toisensa jälkeen."
• Sefanjan ilmestys 11:1-6, "Ja minä näin myös väkijoukot. Hän toi heidät esiin. Kun he katsoivat kaikkia kidutuksia, he huusivat rukoillen Herraa Kaikkivaltiasta sanoen: ’Me rukoilemme sinua niiden puolesta, jotka ovat kaikissa näissä kidutuksissa, että armahtaisit kaikkia heitä.’ Ja kun minä näin heidät, minä sanoin sille enkelille, joka puhui kanssani: ’Keitä nämä ovat?’ Hän sanoi: ’Nämä, jotka rukoilevat Herraa, ovat Aabraham, Iisak ja Jaakob. Eräällä hetkellä päivittäin he tulevat suuren enkelin kanssa. Hän soittaa torvea taivaaseen ja toista ääntä maan päälle. Kaikki vanhurskaat kuulevat sen äänen. He tulevat juoksemalla, rukoillen Herraa Kaikkivaltiasta päivittäin näiden puolesta, jotka ovat kaikissa näissä kidutuksissa.’"
• Eenokin 1. kirja, luvut 10, 15, 16, 22, 103 ja 108
• Talmud Yerushalmi (Jerusalem Talmud) c/o Joachim Jeremias, j. Sanh. 6.23c par. J Hagh. 2.77d; critical edition of the text in G. Dalman, Aram. Dialektproben, Leipzig, 1927, pp. 33 f. (LIITE 2) Kertomus, jossa kuollut rikas mies yrittää juoda vettä joesta tuskansa lievittämiseksi ja köyhä opiskelija on paratiisissa.
• Louis Ginsberg, Legend of the Jews, (pdf-tiedoston lataaminen kestää useita minuutteja, koska kirjassa on 1546 sivua ja 9,42 MB), ss. 55-58 Soul of Man (sielu voi erota ihmisen ruumiista ja käydä taivaassa sekä helvetissä), 124 The Ascension of Enoch (kuolleiden tilaa kuvataan sekä helvetissä että paratiisissa, jotka molemmat sijaitsevat "kolmannessa taivaassa"), 246-249 Abraham Views Earth And Heaven (Abraham rukoilee kuolleiden puolesta ja voi auttaa heitä, vrt. rikas mies rukoili Abrahamia, että tämä auttaisi häntä; Aabrahamin helma mainitaan), The Ascension of Moses (enkeli näyttää Moosekselle kaikki seitsemän taivasta, enkeli Samael aikoo noutaa hurskaan Jobin sielun taivaaseen), 505-509 Moses Visits Paradise And Hell (enkeli Gabriel näyttää Moosekselle helvetin tulen, jossa tuhon enkelit kiduttavat pahojen tekojensa mukaan tuomittavia sieluja hirveää tuskaa aiheuttavilla tavoilla; helvetistä kuuluu huuto ja katkera ääni pyytää saada syödäkseen hurskaiden sieluja, mutta helvetin enkeli Nasargiel sanoo, että Pyhä ei anna heidän sieluja hänelle), 831-832 God Kisses Moses' Soul (sielun erkaneminen ruumiista, kun enkelit noutavat sen pois), 938-940 David In Paradise (patriarkat paratiisissa, pahat ihmiset voivat siirtyä helvetistä paratiisiin).
Rikas mies ja Lasarus kertomuksen vastineet egyptiläisissä taruissa
• S. G. F. Brandon, The Judgment of the Dead: The Idea of Life after Death in the Major Religions, Weidenfeld & Nicolson, London 1967. Peter Myers, August 9, 2002; update May 3, 2004, ss. 43-48.
• http://www.wrestedscriptures.com/b03hell/luke16v19-31_marshall.html (Source: I. Howard Marshall, The New International Greek Testament Commentary - Commentary on Luke, Wm. B. Eerdmans Publishing Co., Grand Rapids, MI).
• William R. Herzog II, Parables as Subversive Speech: Jesus as Pedagogue of the Oppressed, p.114-116. (Bultmann 1963, 197; Smith 1937, 54; Jeremias 1963, 183)
Pakanauskonnot ja kreikkalainen filosofia tuonelasta ja kuolemanjälkeisestä elämästä
• Muinainen Babylonia 2000-l. eaa., Inannan matka alamaailmaan (Inana’s descent to the nether world).
• Zarathustralaisuus 600-l. eaa., The Zend Avesta, Part II (SBE23), James Darmesteter, tr. [1882], at sacred-texts.com, YAST XXII.; The Zend Avesta, Part I (SBE04), James Darmesteter, tr. [1880], at sacred-texts.com, FARGARD XIX. 28-34; The Zend Avesta, Part III, Sacred Books of the East, Vol. 31, translated by L.H. Mills, Yasna XXXI. 20-22, XLVI.10-11, XLIX.10-11, LI.13-14; Pahlavi Texts, Part III (SBE24), E.W. West, tr. [1885], at sacred-texts.com, CHAPTER II.140-198.
• Egypti 100-l. eaa., Kuolleiden kirja, THE BOOK OF THE DEAD The Papyrus of Ani by E. A. WALLIS BUDGE [1895]. Wikipedia.
• Kreikkalaiset runokokoelmat (Homeros, Ilias ja Odysseia) ja Platonin filosofia (Faidon).
Viitteet ja liitteet linkkeineen löytyvät tuolta:
http://www.inri.fi/oppi/Rikas-mies-ja-Lasarus.pdf
oletko sinä tämä Petteri Haipola itse?
Kirjoitan nimimerkillä "ei kirj.", joten jos olisin joku henkilö, jonka kirjoituksiin viittaan, en sitä kertoisi, koska kirjoitan nimimerkillä. En myöskään kertoisi sitä, että en ole kyseinen henkilö, koska kirjoitan nimimerkillä oman nimeni sijasta.
Jos uskot, että Jeesus kertoi yksityiskohtia myöten totuuden kuoleman jälkeisestä elämästä ja tuonelasta kertomuksessaan rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, niin sitten uskot myös sen, että Jumala ei kertonut näistä asioista ensimmäisenä profeetoilleen, koska nämä eivät kirjoittaneet niistä Vanhaan testamenttiin yhtään mitään. Sen sijaan Jumala olisi kertonut niistä ensin epäjumalia palvelleille pakanoille, kreikkalaisille runoilijoille, filosofi Platonille ja juutalaisille kirjanoppineille, jotka elivät ennen Jeesuksen syntymää ja hänen aikanaan.
Kuinka uskottavana pidät sitä, että Jumala ei olisi kertonut näitä asioita ensin omille profeetoilleen vaan kertoi niistä ensin pakanoille, jotka palvoivat epäjumalia?
Jaa ettei VT:Ssta muka löydy?
Jes. 14:9. Tuonela tuolla alhaalla liikkuu sinun tähtesi, ottaaksensa sinut vastaan, kun tulet. Se herättää haamut sinun tähtesi, kaikki maan johtomiehet, nostattaa valtaistuimiltansa kaikki kansojen kuninkaat.
10. Kaikki he lausuvat ja sanovat sinulle: 'Myös sinä olet riutunut niinkuin mekin, olet tullut meidän kaltaiseksemme'.
11. Alas tuonelaan on vaipunut sinun komeutesi, sinun harppujesi helinä; sinun allasi ovat vuoteena madot, toukat ovat peittonasi.
efox
Löytyykö lainaamastasi kohdasta samat yksityiskohdat kuin Jeesuksen kertomuksesta?
- tuonelaan joutuvat kärsivät tuskaa tulen liekissä
- tuonelaan joutuvat näkevät isä Aabrahamin kuilun ylitse ja keskustelevat hänen kanssaan
Sinun ei tarvitse edes vastata, koska jokainen tätä lukeva tietää, että sieltä ei löydy vastaavaa kuvausta.
Mitä itse lainaamaasi kohtaan tulee, niin se tulee tulkita kokonaisuutena, ja siitä olisi varmasti hyvinkin paljon sanottavaa ja pohdiskeltavaa, mutta Jeesuksen kertomuksen mukaista tuonelaa sieltä ei löydy.
Lainaan pari katkelmaa selityksestä, joka olisi hyvä lukea kokonaan, että ei muodostuisi väärää tai puutteellista kuvaa, mitä tuolle todella sanotaan:
http://www.inri.fi/oppi/Jesaja-14.pdf
Ruumis haudassa tai syvässä kuopassa vai sielu tuonelassa?
Jesaja jatkaa kuvaustaan Babylonian kuninkaan ruumiin kohtalosta ja puhuu hänen kuolleesta ruumiistaan ikään kuin elävästä kuninkaasta itsestään:
"…sinä olet kaukana haudastasi, poisviskattuna niin kuin hylkyvesa, olet peittynyt surmattujen, miekalla lävistettyjen, kiviseen kuoppaan suistuneitten alle, olet kuin tallattu raato. Et sinä saa yhtyä heidän kanssaan haudassa, sillä sinä olet maasi hävittänyt, kansasi tappanut." (Jes. 14:15-20, KR33)
Jakeessa 15 Raamatun kääntäjät ovat kääntäneet hepreankielen sanan sheol sanalla "hauta", vaikka se muualla tässä profetiassa on käännetty sanalla "tuonela". Tämä johtuu siitä, että kääntäjien teologinen näkemys tuonelasta ei sisälly tämän kohdan ilmoitukseen, sillä miten Baabelin kuningas voisi olla viskattu kauas pois tuonelasta, jos hänen sielunsa kuitenkin siellä asuu samalla kun ruumis mätänee haudassa tai syvässä kuopassa tai jossakin muualla kuoleman jälkeen? Niinpä heidän täytyy kääntää sana "sheol" tuonelaksi silloin kun se sopii heidän teologiseen näkemykseensä ja sanalla "hauta" silloin, kun se ei siihen sovi.
Oikeampaa olisi kuitenkin jättää koko sana kääntämättä ja lainata se heprealaisessa muodossa Raamattuun, suomenkielisin kirjaimin: sheol. Silloin vältyttäisiin kääntäjän teologisesta näkemyksestä johtuvasta virhetulkinnasta. Silloin lukija saisi itse päättää, mitä sanalla sheol on kulloinkin tarkoitettu.
Nyt kun sana "sheol" on käännetty kreikankieliseen Raamattuun sanalla "hades", ovat Raamatun kääntäjät tuoneet Raamattuun sisälle kreikankielisen mytologian koskien hadesta, jota Raamatussa ei todellisuudessa lainkaan tueta. Samoin suomenkieliset Raamatun lukijat ymmärtävät sanan "tuonela" omaa tuonelauskoaan vasten "kuolleiden valtakuntana, jossa sielut asustavat ja keskustelevat keskenään".
jatkuu
Todellisuudessa Jesaja kuvaa kuolleen kuninkaan ruumista ikään kuin se edustaisi itseään kuningasta vielä kuoleman jälkeen. Jesaja ei puhu tässä yhteydessä yhtään mitään kuninkaan "sielusta", joka irtoaisi kuoleman jälkeen ruumiista ja päätyisi sheoliin, mutta ruumis jäisi hautaan mätänemään. Sen sijaan Jesaja puhuu kuninkaan ruumiista niin kuin kuninkaasta itsestään, että hän (so. ruumis) on päätyvä sheoliin, madot ovat hänen ympärillään (jj.9-11), hänet heitetään sheoliin ja hän päätyy syvään kuoppaan (j.15), hän on kaukana haudastaan (hauta: קֶבֶר qeber, lausutaan keh'•ver, kever), poisviskattuna niin kuin risukasvin verso pellolta, peittyneenä verisillä miekalla lävistetyillä ruumiilla kivisessä kuopassa (tai kaivossa), hän on kuin jalkojen alle tallattu raato (j.19), eikä hän saa yhtyä muihin kuninkaisiin haudassa (j.20, hauta, hautakammio: קְבוּרָה qebuwrah, lausutaan kev•ü•rä', kevuraa), ja hänen lapsensa sekä mahdolliset muut kruununperilliset tapettaisiin (jj.21-22).
Kun nyt ymmärrämme oikein Jesajan kuvauksen Baabelin kuninkaan kohtalosta, niin huomaamme, että jakeiden 16-17 sanat eivät ole tuonelassa olevien kuolleiden kuninkaiden haamujen sanoja, niin kuin kommentaareissa väitetään, vaan niiden elävien ihmisten sanoja, jotka tulisivat aikanaan näkemään Baabelin kuninkaan tuhon! Vertaushan jatkuu sillä toteamuksella, että "kaikki kansojen kuninkaat lepäävät kunniassa kukin paikassaan…" (j.18, paikka, talo; tässä: kuninkaiden hautakammio; בַּיִת bayith, lausutaan bah'•yith, bäijith) Se, että edellisten sanojen tulkitaan olevan haamujen sanoja tuonelassa mutta seuraavien sanojen Jesajan kerrontaa, perustuu kokonaan tulkitsijan teologiseen ennakko-oletukseen.
Jesaja kertoo tosin aiemmin vertauksessaan, että "…kaikki kuninkaat… lausuvat ja sanovat hänelle: 'Myös sinä olet riutunut niin kuin mekin, olet tullut meidän kaltaiseksemme.'" mutta hän ei väitä tässä kuolleiden kuninkaiden "haamujen" (sielujen) puhuvan Baabelin kuninkaan sielulle tuonelassa (jj.9-10). Vaikka kuvaus tulkittaisiin kirjaimellisesti niin, että kuolleet puhuvat toisilleen, niin se on ymmärrettävä silloinkin runollisena kielikuvana siten, että se ei viittaa sielun elämän jatkumiseen kuoleman jälkeen vaan puhuu siitä, miten kaikkien kuolleiden osa on oleva sama: myös kuninkaan ruumis kuolee ja maatuu eikä hän nauti kuolemansa jälkeen lainkaan siitä loistosta, joka hänellä oli elämänsä aikana.
Jesajan tarkoitus on osoittaa vertauksellaan siis sitä, että kuolleiden kuninkaiden mädäntyneet ruumiit osoittavat Baabelin kuninkaalle yhtä toivotonta loppua kuin mikä heitä itseään on kohdannut. Huomaa, että koko vertaus puhuu tästä eteenpäin kuninkaan ruumiista, eikä missään kohdassa hänen sielustaan, joka eläisi ruumiista erillisenä tuonelassa. Sen sijaan että ruumis ja sielu olisi jaettu tässä kuvauksessa kahteen eri paikkaan, sanoo Jesaja kuninkaan olevan siellä missä hänen ruumiinsakin on, tuonelassa, syvässä kuopassa ja raatona ihmisten katseiden alla.
jatkuu
Meni vahingossa väärin päin nämä lainaukset eli tuo seuraava piti olla ensin...
Todellisuudessa Jesaja kuvaa kuolleen kuninkaan ruumista ikään kuin se edustaisi itseään kuningasta vielä kuoleman jälkeen. Jesaja ei puhu tässä yhteydessä yhtään mitään kuninkaan "sielusta", joka irtoaisi kuoleman jälkeen ruumiista ja päätyisi sheoliin, mutta ruumis jäisi hautaan mätänemään. Sen sijaan Jesaja puhuu kuninkaan ruumiista niin kuin kuninkaasta itsestään, että hän (so. ruumis) on päätyvä sheoliin, madot ovat hänen ympärillään (jj.9-11), hänet heitetään sheoliin ja hän päätyy syvään kuoppaan (j.15), hän on kaukana haudastaan (hauta: קֶבֶר qeber, lausutaan keh'•ver, kever), poisviskattuna niin kuin risukasvin verso pellolta, peittyneenä verisillä miekalla lävistetyillä ruumiilla kivisessä kuopassa (tai kaivossa), hän on kuin jalkojen alle tallattu raato (j.19), eikä hän saa yhtyä muihin kuninkaisiin haudassa (j.20, hauta, hautakammio: קְבוּרָה qebuwrah, lausutaan kev•ü•rä', kevuraa), ja hänen lapsensa sekä mahdolliset muut kruununperilliset tapettaisiin (jj.21-22).
Kun nyt ymmärrämme oikein Jesajan kuvauksen Baabelin kuninkaan kohtalosta, niin huomaamme, että jakeiden 16-17 sanat eivät ole tuonelassa olevien kuolleiden kuninkaiden haamujen sanoja, niin kuin kommentaareissa väitetään, vaan niiden elävien ihmisten sanoja, jotka tulisivat aikanaan näkemään Baabelin kuninkaan tuhon! Vertaushan jatkuu sillä toteamuksella, että "kaikki kansojen kuninkaat lepäävät kunniassa kukin paikassaan…" (j.18, paikka, talo; tässä: kuninkaiden hautakammio; בַּיִת bayith, lausutaan bah'•yith, bäijith) Se, että edellisten sanojen tulkitaan olevan haamujen sanoja tuonelassa mutta seuraavien sanojen Jesajan kerrontaa, perustuu kokonaan tulkitsijan teologiseen ennakko-oletukseen.
Jesaja kertoo tosin aiemmin vertauksessaan, että "…kaikki kuninkaat… lausuvat ja sanovat hänelle: 'Myös sinä olet riutunut niin kuin mekin, olet tullut meidän kaltaiseksemme.'" mutta hän ei väitä tässä kuolleiden kuninkaiden "haamujen" (sielujen) puhuvan Baabelin kuninkaan sielulle tuonelassa (jj.9-10). Vaikka kuvaus tulkittaisiin kirjaimellisesti niin, että kuolleet puhuvat toisilleen, niin se on ymmärrettävä silloinkin runollisena kielikuvana siten, että se ei viittaa sielun elämän jatkumiseen kuoleman jälkeen vaan puhuu siitä, miten kaikkien kuolleiden osa on oleva sama: myös kuninkaan ruumis kuolee ja maatuu eikä hän nauti kuolemansa jälkeen lainkaan siitä loistosta, joka hänellä oli elämänsä aikana.
Jesajan tarkoitus on osoittaa vertauksellaan siis sitä, että kuolleiden kuninkaiden mädäntyneet ruumiit osoittavat Baabelin kuninkaalle yhtä toivotonta loppua kuin mikä heitä itseään on kohdannut. Huomaa, että koko vertaus puhuu tästä eteenpäin kuninkaan ruumiista, eikä missään kohdassa hänen sielustaan, joka eläisi ruumiista erillisenä tuonelassa. Sen sijaan että ruumis ja sielu olisi jaettu tässä kuvauksessa kahteen eri paikkaan, sanoo Jesaja kuninkaan olevan siellä missä hänen ruumiinsakin on, tuonelassa, syvässä kuopassa ja raatona ihmisten katseiden alla.
jatkuu
Johtopäätös
Niin kuin tästä selonteosta näemme, ei Jesaja tue pakanallista oppia sielun kuolemattomuudesta ja elämän jatkumisesta "haamuna" "tuonelassa". Sen sijaan hän kuvaa ruumiin riutumista, mätänemistä ja tuhoa sheolissa, jolla tarkoitetaan Raamatussa hautaa, syvää kuoppaa tai muuta paikkaa, johon ruumiit kuoleman jälkeen joutuvat.
Ilmestyskirjassa on mainittu erikseen meri, kuolema ja tuonela, jotka kaikki antavat kuolleensa toisessa ylösnousemuksessa viimeistä tuomiota varten. (Ilm. 20:13) Nämä kolme paikkaa on mainittu erikseen siitä syystä, että ruumiit ovat voineet hukkua ja kadota mereen tai kadota jäljettömiin, jolloin ne nousevat kuolleiden ylösnousemuksessa niistä paikoista, joihin ne ovat kuoleman hetkellä päätyneet. Tuonela mainitaan erikseen, koska sillä viitataan niihin ruumiisiin, jotka on haudattu tai heitetty syvään kuoppaan tai kaivoon, josta ne sitten nousevat ylös tuomiota varten.
Huomaamme tästäkin, että pakanallinen tuonelausko on Raamatun kirjoitusten vastaista taikauskoa ja juutalaisia taruja. Jos kaikki sielut joutuisivat tuonelaan, joka olisi kreikkalaisen mytologian tai juutalaisten tarujen mukainen "kuolleiden valtakunta", niin Ilmestyskirjassa ei olisi tarvinnut mainita erikseen "merta, kuolemaa ja tuonelaa", vaan kaikkien sielujen olisi voitu sanoa nousevan ylös tuomiolle samasta paikasta eli tuonelasta. Koska näin ei ole kirjoitettu, ja kun ymmärryksemme on avautunut tuntemaan Jumalan sanan ilmoituksen tästä asiasta, voimme levollisin mielin hylätä pakanallisen tuonelauskon ja sielujen kuolemattomuuden opin odottaessamme herran Jeesuksen saapumista ja tulevaa ylösnousemusta, jossa poisnukkuneiden pyhien ruumiit tehdään eläviksi niin kuin meidän herramme Jeesuksenkin ruumis eläväksi tehtiin isämme Jumalan toimesta.
Alaviite tuonelasta
1. Moos. 37:35; 42:38; 44:29, 31; 5. Moos. 32:22; Job 7:9; 17:13-16; 21:13; 24:19; Psa. 6:6|5; 16:10; 18:6|5; 89:49|48; 116:3; 139:8; 141:7; Snl. 1:12; 5:5; 7:27; 9:18; 15:11, 24; 23:14; 27:20; 30:16; Snj. 9:10; Kork.v. 8:6; Jes. 14:9, 11, 15; 28:15, 18; 38:10, 18; 57:9; Hes. 31:15-17; 32:21, 27; Hoos. 13:14; Ams. 9:2; Hab. 2:5.
Muistutan vielä siitä, että sinun ei tarvitse luopua ikuisen piinahel-vetin opista, jos hylkäät pakanallisen tuonelauskon ja uskon sielun elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen tuonelassa. Myös Luther uskoi, että tämä kertomus ja muut kuvaukset Ut:ssa eivät todistaneet sielun elämän tietoisesta jatkumosta kuoleman jälkeen (Luther ei siis tulkinnut tätä kertomusta kirjaimelliseksi ja todeksi kuvaukseksi kuoleman jälkeisestä elämästä ja tuonelasta). Luther uskoi, että sielut nukkuvat tiedottomassa tilassa ja herätetään ylös vasta viimeisellä tuomiolla tai herran tulemuksessa.
Eivätkö myös helluntailaiset voisi tarkistaa näkemystään tässä asiassa?
Melkoisen kattavat lähdetiedot, kiitoksia!
Se siitä sanoisin jopa näin.
Ollos hyvä, Brotheri. :-)
Korttipakan herttakuninkaan Julius Caesarin kohdalla Gallian sodasta on olemassa useampia kopioita, mutta vain 10 niistä ovat ehjiä. Keisari Augustus taas määräsi kunnianhimoisesta edeltäjästään poiketen itse, ettei hänen näytelmiensä käsikirjoituksia saanut julkaista. Tätäkin valitettavampaa on kaikkien hänen proosallisimpien teostensa, kuten laajan omaelämäkerran sekä tieteellisten kirjoitustensa menetys. Tuon aikakauden tuotteliain kirjailija Terentius Varro kirjoitti lähes kuusisataa teosta mitä erilaisimmista aiheista. Kaikesta tästä on jäljellä kaksi esitystä, toinen maanviljelystä ja toinen latinan kieliopista. Roomalaisen historioitsija Liviuksen 142:sta kirjasta vain 35 on jäänyt henkiin. Vanhin käsikirjoitus on peräisin jo 400-luvulta, mutta kattaa vain osia kirjoista III-VI. Tacituksen Historian 14:stä kirjasta vain neljä ja puoli on säilynyt meidän ajallemme. Hänen 16:sta Aikakirjastaan (Annals) 10 on säilynyt kokonaan ja kaksi osittain. Aiskhylos lienee kirjoittanut suunnilleen yhdeksänkymmentä draamaa, Sofokles satakaksikymmentä ja Euripides yli kahdeksankymmentä. Näistä on jäljellä vastaavasti seitsemän, seitsemän ja kahdeksantoista, sekä joukko katkelmia. Quintus Horatius Flaccucsen teoksista on jäljellä ainoastaan sen verran katkelmia, että tiedämme niiden olevan suurimmaksi osaksi käännöksiä arkaaisista Sapfon, Alkaioksen ja Alkmanin runoista. Titus Livius oli historioitsija, joka kirjoitti sataneljäkymmentäkaksi kirjaa käsittävän suurteoksen Rooman vaiheista kaupungin perustamisesta omaan aikaansa. Kaikista näistä ei ole jäljellä kuin enintään kolmasosa. Se mitä todella tiedämme Aleksanteri Suuresta, mahtuisi muutamalle paperinpalalle.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Raamatun_arkeologinen_arvo.htm
Mitään Aabrahamin helmaa ei ole olemassa.Aabrahan oli ihan samanlainen persoona kuin me kaikki. Ei hänessä ollut mitään erinomaista, ei erityisasemaa tuonpuoleisessa. Herramme Jeesuksen kuvaus on symboliikkaa. On kohtuutonta että rikas mies joutuisi helvetin kauheisiin liekkeisiin elämänsä tuotoksena kun samanaikaisen Lasarus, olkoonkin erisnimi,ilmeisesti varsin saamaton nykyajan kielellä sanottun etujen hyväksikäyttäjä, saisi nauttia iankakkista onnea köyhyydestään.
Ei kukaan voi edes ajatella että tämä Lasarus lojui rikkaan miehen pöydän alla ja söi mitä tippui ja koirat samanaikaisesti nuolivat paiseita. Kuinka sellaisessa pöydässä voi kukaan nauttia mitään? En minä ainakaan olisi voinut.Tervettä järkeä aitoon uskoon, Meller ja muut selittäjät. Tämä nimimerkki" ei.kirj". on harvinaisen fiksun oloinen pitkästä aikaa.
>>Eivätkö myös helluntailaiset voisi tarkistaa näkemystään tässä asiassa? >>
Sinun ei ole pakko uskoa kuolemanjälkeiseen elämään, jos et halua mutta sinulla ei ole mitään oikeutta sanoa mihin muut saavat uskoa.
Painu Jehovantodistajien palstalle.
Minä uskon kuolleiden ylösnousemuksen jälkeiseen elämään.
En ole Jehovan todistaja enkä helluntailainen.
Näillä palstoilla on lupa kenen tahansa kirjoittaa riippumatta siitä, mihin kirkkoon kuuluu tai kuuluuko mihinkään.
Luulen että ihmiset uskovat mieluummin ikuiseen kidutukseen helvetissä kuin Jehovan todistajien oppiin jossa me kaikki olemme sieluttomia koneita.
Yök!
"Luulen että ihmiset uskovat mieluummin ikuiseen kidutukseen helvetissä kuin Jehovan todistajien oppiin jossa me kaikki olemme sieluttomia koneita."
Mitä se kertookaan ihmisestä, joka uskoo ikuiseen kidutukseen hel-vetissä?
Jehovan todistajista en tiedä, mutta sielulliset ihmiset aiheuttavat hajaannusta sielullisella viisaudellaan ja näitä löytyy jokaisesta yhteisöstä, myös helluntaista.
Raamattu paljastaa sielu kuplan. 5Moos.12:23. Ole vain luja siinä, ettet syö verta, sillä veri on sielu, ja sielua sinun ei pidä syömän lihan kanssa. Biblia.Vaan ainoasti kavahda, ettes verta syö; sillä veri on henki, sentähden ei sinun pidä syömän henkeä lihan kanssa.
Raamattu ei opeta sitä, että ihmisen sielu, joka on henkeä, asuisi hänen veressään. Raamatun mukaan sekä ihmisten että eläinten "elämä" on niiden lihan veressä. Tällä tarkoitetaan sitä, että elämänvoima on veressä. Kun verenkierto pysähtyy, kuolee ihminen ja eläin, ja elämänvoima pakenee ruumiista.
Jopa vapaissa suunnissa esiintyy virhetulkintaa, jonka mukaan ihmisen aineeton sielu asustaa ihmisen aineellisessa veressä. Joku on jopa väittänyt sellaista, että kun Aabelin veri vuosi maahan, niin hänen sielunsa huusi Jumalalle maassa olevasta verestä. (1Moos. 4:10) Mitähän asiaa sillä mahtoi olla? Ehkäpä sillä oli kiire jonnekin?
Tällaisia Jumalan sanan kohtia ei ole tarkoitettu ymmärrettäväksi kirjaimellisesti. Kirjaimellinen tulkinta eksyttää pois totuudesta. Sen sijaan että luulisimme Aabelin sielun eronneen hänen ruumiistaan ja valuneen maahan veren mukana, ymmärrämme Jumalan puhuneen kielikuvan kautta siitä, että Aabelin veri todistaa hänen tulleen syyttä surmatuksi ja kokeneen siten huutavaa vääryyttä.
Heprealaiskirjeessä sanotaan Jeesuksen kristuksen veren "puhuvan" parempaa kuin Aabelin veren. (Hb. 12:24) Tätäkään ei pidä tulkita kirjaimellisesti niin, että Jeesuksen veri puhuisi jotakin ikään kuin se olisi persoona, tai että Jeesuksen aineeton sielu olisi puhunut jotakin hänen ruumiistaan valuneesta verestä käsin. Tässäkin on käytetty kielikuvaa, jolla kerrotaan Jeesuksen vihmontaveren puhuvan sovituksesta ja anteeksiannosta kun taas Aabelin veri huusi oikeuden perään ja todisti Kainin syyllisyyttä.
"Mitä se kertookaan ihmisestä, joka uskoo ikuiseen kidutukseen hel-vetissä? "
Se kertoo että kirkon "puhdasoppiset" Raamatunkäännökset ovat YHÄ varsin tehokkaita!
http://www.inri.fi/raamattu/k/G3639.html
Eli uskotaan siihen mitä PAPPI SANOO! Ei tarkisteta alkuperäisiä lähteitä!
Nyt kun Raamatun tutkimuksen apuvälineitä löytyy myös netistä, on kenellä tahansa englantia osaavalla mahdollisuus tutkia Raamatun interlineaareja, sanakirjoja ja kommentaareja sekä muita lähteitä (artikkelit, tutkielmat,..), niin että Raamatun kirjoitusten alkuperäinen merkitys avautuu lukijalle kielen kääntäjien teologisen näkemyksen sijasta (Raamatun kääntäjät ovat kääntäneet sanaa siten, että heidän teologinen ennakko-oletuksensa on sisällytetty käännökseen, jolloin alkuperäinen sanoma vääristyy ja sanojen merkitys muuttuu).
Sana "olethros" (tuho, hävitys ja kuolema) on tästä hyvä esimerkki, samoin kuin sanat apollymi (tuhota, tappaa, hävittää; kadottaa) ja apoleia (tuho, hävitys; kadotus).
http://www.inri.fi/raamattu/k/G3639.html
http://www.inri.fi/raamattu/k/G0684.html
http://www.inri.fi/raamattu/k/G0622.html
Tuolla on muitakin aihetta sivuaviin sanoihin liittyviä tutkielmia:
http://www.inri.fi/raamattu/k/index.html
Ikuinen kidutus helvetissä ei ole Raamatusta, eikä Jumalasta. Se kertoo ihmisten pahuudesta ja välinpitämättömyydestä lähimmäisiä ja Jumalan pyhyyttä kohtaan. Psykopaatti ja narsismi antavat maallisen termin pahuudelle joka kanssa olemme tekemisissä. Lähimmäistemme kärsimyksellä ei ole mitään merkitystä kunhan itse pelastuu. Tähän ikuiseen kidutus oppiin liittyy isolta osin myös ylpeys, huoleton elämä ilman että välitetään huono osaisista lähimmäisistä. Uskon piirissä on myös sydämmiä jotka kärsivät tästä pahuuden olemassa olosta, mutta heidän Kristuksenaan usen on seurakunta ja seurakunnan vanhin. Jeesus Kristus yksin on Herra, tie, totuus ja elämä. Seurakunta koostuu ihmisistä ja vanhimmista jotka tunnustavat Jeesuksen Kristukseksi ja Herrakseen. Nämä pahuuden ylläpitäjät hakevat vain omaa kunniaansa Jeesuksen nimeä valheellisesti käyttäen. On vain yksi opettaja Jeesus Kristus ja oikeat maalliset opettajat ohjaavat ihmiset Jeesuksen Kristuksen luokse. Maailma on paha, mutta seurakuntien sisällä usein elää kovasydämmisimmät ihmiset joille lähimmäiset eivät merkkaa mitään jos on omasta pelastumisesta tai vast. asiasta kiinni. Aivan kuin pedot, tarvittaessa petoeläin voi syödä lapsensa oli kyse nälästä tai hyödyn ja hyvin voinnin tavoittelusta. Karttakaa petoja, Jumala on rakkaus ja Hän ei pidä ikuisesti vihaa !
Ainakin on sanottu Luukaxessa niin ja siinä olis ihmeteltävä jos siellä sanois että enkelit veivät lasarus percelen helmaan !!