Olen seuraillut tätä palstaa nyt muutaman päivän ja tietyn tyyppiset kommentit toistavat itseään...
Tämän aloituksen kohdistan kuitenkin yli 30-vuotiaisiin (lähinnä miehiin), jotka ovat neitsyitä ja/tai eivät koskaan ole olleet parisuhteessa, vaikka olisivat halunneet olla. Mistä tilanteenne mielestänne johtuu ja miten se on mahdollista? Onko se teille osalle ihan tietoinen valinta odottaa sopivaa suhdetta..?
En todellakaan tuomitse teitä, olen vain IHMEISSÄNI, sillä tuttavapiirissäni ei ole ketään vastaavassa tilanteessa. Joku nyt varmasti naljailee, että tuomitsenhan minä... Niin en, olen vain rehellisesti ihmeissäni ja tottunut aivan erilaisiin ihmisiin.
Te, jotka ette koskaan ole seurustelleet
SaanKaiKysyä
85
966
Vastaukset
- 1+6
Oletko varma ettei ole. Tiedätkö kaikkien tuttujesi seurusteluhistorian?
- SaanKaiKysyä
Kyllähän sitä väistämättä oppii tuntemaan tuttujen seurusteluhistoriaa, jos yhtään yhteistä vapaa-aikaa on viettänyt. Mutten tietenkään esim. kaikkien työkavereiden elämää ja historiaa tunne.
- Nörttinainen
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Kyllähän sitä väistämättä oppii tuntemaan tuttujen seurusteluhistoriaa, jos yhtään yhteistä vapaa-aikaa on viettänyt. Mutten tietenkään esim. kaikkien työkavereiden elämää ja historiaa tunne.
Itse taas nörttipiireissä liikkuneena, oon huomannut että lähes joka porukassa jossa on 5 miestä on ainakin 1 koskaan seurustelematon, voi olla myös täysin seksuaalisesti kokematon, eikä se ole mikään ihme. Samoin monilla on pitkiä aikoja ilman kumppania.
Tällä hetkellä tiedän 1 omien sanojensa ja kaveripiirin vahvistuksen mukaan totaalikokemattoman 30 -ikäisen miehen, ja 2 yli 25-vuotiasta kokematonta naista.
Riippuu missä piireisttä liikkuu, paljonko ihmisiä tuntee jne. Ei ole mitenkään äärimmäisen harvinaista tuo.
Vertailun vuoksi: tunnetko yhtään homoa? Sekin riippuu siitä, missä asut ja millaisten arvojen piireissä liikut ja paljonko tunnet ihmisiä. Homoja on kaikkialla, mutta toisaalla enemmän ja toisaalla ollaan enemmän kaapissa. Samoin kokemattomia on kaikkialla, mutta toisaalla siitä voi puhua avoimemmin.
- työtön atm
Huono itseluottamus vuosien koulukiusaamisen seurauksena on suurin syy, vaikeeta se on näitä hommia aloittaa yli 30 vuotiaana. Meni maku opiskeluista kiusaamisen takia ja koulut jäi peruskouluun.
Vuosia jatkunut työttömyys ei ainakaan paranna tilannetta.
En ole seurustellut, poikuus meni maksullisen naisen kanssa.- SaanKaiKysyä
Kiitos kun vastasit. Huh, rankan kuuloista... En voi aavistaakaan millaista on kulkea sinun saappaissasi. Toivon, että vuosi 2015 toisi jotain uutta ja hyvää elämääsi!
- 164cm mies
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Kiitos kun vastasit. Huh, rankan kuuloista... En voi aavistaakaan millaista on kulkea sinun saappaissasi. Toivon, että vuosi 2015 toisi jotain uutta ja hyvää elämääsi!
Itsellä täsmälleen sama tilanne paitsi että olen 26v ja naiset eivät pidä minusta lyhyyteni takia.
- 149cm nainen
164cm mies kirjoitti:
Itsellä täsmälleen sama tilanne paitsi että olen 26v ja naiset eivät pidä minusta lyhyyteni takia.
On meitä lyhyitäkin naisia,
jotka ymmärtävät ettei pituus merkitse oikeasti.
Kyllä etsimällä löytää.
- Touho Ankka
"Mistä tilanteenne mielestänne johtuu ja miten se on mahdollista?"
1) Olen ATM ja ATM=ATM=ATM
2) Pieni kalu
3) Työttömyys ja statuksettomuus
Lisäksi en käytä huumeita, en tee rikoksia enkä ole väkivaltainen. Olen myös suomalainen (en jännä ulkomaalainen).
Kai tämä on kohtalo. Esimerkiksi sille pienelle kalulle ei voi mitään.
Ikisinkkuuteni on mahdollista, koska naiset haluavat vain tietynlaisia miehiä ja minä en sovi tähän muottiin, statuksettomuuteni ja pienen munani vuoksi.Jos noin on, niin kannattaa sitten hyväksyä kohtalonsa ja siirtyä elämässä eteenpäin. Liittyä MGTOW-liikkeeseen. Koska _kohtalo_.
- hyvä helka!
helka kirjoitti:
Jos noin on, niin kannattaa sitten hyväksyä kohtalonsa ja siirtyä elämässä eteenpäin. Liittyä MGTOW-liikkeeseen. Koska _kohtalo_.
Helka taas viisastelee koska helka on viisas.
- 16+18
hyvä helka! kirjoitti:
Helka taas viisastelee koska helka on viisas.
Helka on katkera ja haluaa kostaa. Arvatkaapas miksi?
- pyhhh
no kannattaisi varmaan pysyä siellä kiven alla ja tyytyä niihin totuttuihin ihmisiin. ei sitten niin hirveästi ihmetyttäisi jos tai kun ulostautuu suureen maailmaan ja siellä ei kaikki olekkaan niin kuin strömsö :ssä.
ja mitä tulee tuohon saatko kysyä, on vastaus : ET SAA. Ujouttani en pysty lähestymään naisia tutustumismielessä. Eikä ulkonäkö riitä siihen että naiset lähestyisivät minua.
Myös opiskelu ja työ miesvaltaisilla aloilla ei varmasti ole helpottanut tilannetta.- ljoijoij
Ei ole kauaa kun kehuit heränneesi 19v gimman vierestä ja että kontaktia on riittänyt viimeaikoina. Puhuitko paskaa?
- SaanKaiKysyä
Kiitos vastauksestasi. Entäpä naisten lähestyminen netissä?
Minä ihmettelen, miten ihmiset nykyään tapaa muutenkaan ketään missään muualla kuin netissä, jos ei tykkää baarimaailmasta. Näin heteronaisen näkökulmasta sanoisin, että kiva kuva sinulla, olet vielä nuori ja toivon, että löydät vielä sopivan naisen :) - 2+5
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Entäpä naisten lähestyminen netissä?
Minä ihmettelen, miten ihmiset nykyään tapaa muutenkaan ketään missään muualla kuin netissä, jos ei tykkää baarimaailmasta. Näin heteronaisen näkökulmasta sanoisin, että kiva kuva sinulla, olet vielä nuori ja toivon, että löydät vielä sopivan naisen :)Sehän on kolmekymppinen ukonrahjus. Keski-ikäinen. Kyllä pitäisi olla jo perhe tuossa iässä ja maksella asuntolainaa ja kuskailla lapsia harrastuksiin. Juna meni jo!
ljoijoij kirjoitti:
Ei ole kauaa kun kehuit heränneesi 19v gimman vierestä ja että kontaktia on riittänyt viimeaikoina. Puhuitko paskaa?
Ei kuitenkaan minun aloitteestani.
Tosiaan syksy oli normaalia vilkkaampi naisasioissa.
Saattaa olla että vienti alkoi vihdoin 35 vuotiaana. Mutta todennäköisempää on että seuraavaa kertaa saa taas odottaa pari vuotta.- 12+12
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Entäpä naisten lähestyminen netissä?
Minä ihmettelen, miten ihmiset nykyään tapaa muutenkaan ketään missään muualla kuin netissä, jos ei tykkää baarimaailmasta. Näin heteronaisen näkökulmasta sanoisin, että kiva kuva sinulla, olet vielä nuori ja toivon, että löydät vielä sopivan naisen :)"Entäpä naisten lähestyminen netissä?"
Suurin osa miehistä jää ilman huomiota netissä, jossa naiset metsästävät unelmien prinssiä. Tätä on tutkittukin, vain se paras mies sai viestejä, kun taas enemmistö naisista sai vallan kivasti huomiota.
Jos on sosiaalinen ja osaa baaripokaamisen, baari toimii. Jos on top 10-20% ulkoisesti ja/tai omaa kunnolla statusta, netti toimii. Jos ei ole kumpaakaan, on pulassa. SaanKaiKysyä kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Entäpä naisten lähestyminen netissä?
Minä ihmettelen, miten ihmiset nykyään tapaa muutenkaan ketään missään muualla kuin netissä, jos ei tykkää baarimaailmasta. Näin heteronaisen näkökulmasta sanoisin, että kiva kuva sinulla, olet vielä nuori ja toivon, että löydät vielä sopivan naisen :)Kiitos, en kuitenkaan pidä 35:ta nuorena.
Netissä se ainoa kenen kriteereihin sovin, joka vielä haki ujoa nörtähtävää miestä, piti minua liian kokemattomana.
Yleensä olen nettinaisille liian lyhyt tai kouluttamaton.
Eikä se ensimmäinen lähestyminen netissäkään ole helppoa.- SaanKaiKysyä
2+5 kirjoitti:
Sehän on kolmekymppinen ukonrahjus. Keski-ikäinen. Kyllä pitäisi olla jo perhe tuossa iässä ja maksella asuntolainaa ja kuskailla lapsia harrastuksiin. Juna meni jo!
Tuota ajattelua en myöskään ymmärrä tällä palstalla... Siis sitä, että 3-kymppisenä pitää automaattisesti heittää kaikki toivo perheen perustamisesta. Monet naisetkin saavat lapsensa vasta 3-kymppisinä, joten 35-vuotias mies ei mielestäni ole ollenkaan liian vanha perheen perustamiseen.
- juna meni jo
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Tuota ajattelua en myöskään ymmärrä tällä palstalla... Siis sitä, että 3-kymppisenä pitää automaattisesti heittää kaikki toivo perheen perustamisesta. Monet naisetkin saavat lapsensa vasta 3-kymppisinä, joten 35-vuotias mies ei mielestäni ole ollenkaan liian vanha perheen perustamiseen.
Kyllä se on, ellei halua perustaa perhettä heti ensimmäisen vastaantulevan/suostuvaisen kanssa ja jättää normaali seurusteluvaihe pois.
- Gentle Man
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Tuota ajattelua en myöskään ymmärrä tällä palstalla... Siis sitä, että 3-kymppisenä pitää automaattisesti heittää kaikki toivo perheen perustamisesta. Monet naisetkin saavat lapsensa vasta 3-kymppisinä, joten 35-vuotias mies ei mielestäni ole ollenkaan liian vanha perheen perustamiseen.
Samaa mieltä.
Lisäksi aika monellakin suosio kasvaa iän karttuessa - kun vain on fyysisesti kunnossa, siististi pukeutunut ja elämässä kiiinni.
35 alkaa olemaan sellainen ikä että oman ikäisillä naisilla on kiire. Toki vanhemmista miehistä kiinnostuneita nuorempiakin tyttöjä on, enemmän minullakin olisi vientiä nuorempien parissa kuin oman ikäisten ;) - SaanKaiKysyä
juna meni jo kirjoitti:
Kyllä se on, ellei halua perustaa perhettä heti ensimmäisen vastaantulevan/suostuvaisen kanssa ja jättää normaali seurusteluvaihe pois.
Hyvin ehtii seurustella vuoden pari ennen kuin lapsia yrittäisi saada. Tietysti jos haluaa "vain" seurustella pidempään, niin asiasta muodostuu ongelma...
- hrrerr
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Hyvin ehtii seurustella vuoden pari ennen kuin lapsia yrittäisi saada. Tietysti jos haluaa "vain" seurustella pidempään, niin asiasta muodostuu ongelma...
Ja meinaat tosissasi että 1-2 vuotta riittää? Rakkauden ensihuumahan kestää tuon aikaa, eikä vuodessa parissa todellakaan pysty sanomaan kuinka elämä yhdessä sujuu.
Kyllä tuossa mennään osastolle lapsi tuloilleen ja nopsaan, minä en ainakaan suostuisi. - SaanKaiKysyä
hrrerr kirjoitti:
Ja meinaat tosissasi että 1-2 vuotta riittää? Rakkauden ensihuumahan kestää tuon aikaa, eikä vuodessa parissa todellakaan pysty sanomaan kuinka elämä yhdessä sujuu.
Kyllä tuossa mennään osastolle lapsi tuloilleen ja nopsaan, minä en ainakaan suostuisi.Uskon, että itselleni voisi tuo 1-2 vuotta riittää. :) Olen jo pari kertaa sen ensihuuman kokenut ja riittävän monta vuotta seurustellut, että tiedän nykyään mitä haluan. Mutta me ihmiset olemme niin erilaisia.
- hrrerr
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Uskon, että itselleni voisi tuo 1-2 vuotta riittää. :) Olen jo pari kertaa sen ensihuuman kokenut ja riittävän monta vuotta seurustellut, että tiedän nykyään mitä haluan. Mutta me ihmiset olemme niin erilaisia.
Ts. edellisillä kerroilla et sitten tiennyt mitä haluat? Mutta tällä kertaa _ihan varmasti_ tiedät? :D
Gentle Man kirjoitti:
Samaa mieltä.
Lisäksi aika monellakin suosio kasvaa iän karttuessa - kun vain on fyysisesti kunnossa, siististi pukeutunut ja elämässä kiiinni.
35 alkaa olemaan sellainen ikä että oman ikäisillä naisilla on kiire. Toki vanhemmista miehistä kiinnostuneita nuorempiakin tyttöjä on, enemmän minullakin olisi vientiä nuorempien parissa kuin oman ikäisten ;)Mikä siis on ongelmasi? :o
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Uskon, että itselleni voisi tuo 1-2 vuotta riittää. :) Olen jo pari kertaa sen ensihuuman kokenut ja riittävän monta vuotta seurustellut, että tiedän nykyään mitä haluan. Mutta me ihmiset olemme niin erilaisia.
Meinaatko että se lapsi pitäisi tehdä ensimmäisen kanssa jolle kelpaat? Aina sanotaan ettei ensimmäinen suhde kestä. Kuitenkin tällä palstalla puhutaan kokemattomista miehistä.
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Uskon, että itselleni voisi tuo 1-2 vuotta riittää. :) Olen jo pari kertaa sen ensihuuman kokenut ja riittävän monta vuotta seurustellut, että tiedän nykyään mitä haluan. Mutta me ihmiset olemme niin erilaisia.
Ja aika utopistinen ajatus että Se Oikea tulisi nyt 35:na vastaan, kun ei ole koskaan tullut vastaan yhtään vähemmän oikeatakaan.
- 325235253
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Uskon, että itselleni voisi tuo 1-2 vuotta riittää. :) Olen jo pari kertaa sen ensihuuman kokenut ja riittävän monta vuotta seurustellut, että tiedän nykyään mitä haluan. Mutta me ihmiset olemme niin erilaisia.
Niin sinulle riittää 1-2 vuotta koska olet jo seurustellut monta kertaa, mutta aloitushan koski näitä jotka ei ole koskaan seurustellut. Että ihan turha tulla pätemään omalla seurusteluhistorialla ja selittää että kyllä se teiltä kokemattomiltakin onnistuu...
- helka = viisas pöllö
helka kirjoitti:
Mikä siis on ongelmasi? :o
Sinun ongelma on että olet liian viisas tälle palstalle ja se ilmenee jatkuvana viisasteluna.
- Gentle Man
helka kirjoitti:
Mikä siis on ongelmasi? :o
"Mikä siis on ongelmasi? :o"
Ai minun vai?
Nykyään puhuisin mieluummin haasteista :D
Mutta listataan:
- vientiä tarkoittaa sitä että satunnaisesti joku kiinnostuu, ts. jos aikoo tosissaan löytää kumppanin, pitää tehdä aloitteita
- en hallitse sitä baaripeliä, joka sinällään on melko kaavamaista mutta sisältää paljon nyansseja. Eli käy niin että on alustavaa kiinnostusta mutta ne kuuluisat kipinät katoaa kun en osaa tai rohkene edetä just oikeaan aikaan
- seurustelukokemus ja muukin kokemus puuttuu. En usko että asia olisi sinällään ylitsepääsemätön ongelma, mutta osa ainakin 30 naisista edellyttää CV:tä
- ikäero nuorempiin alkaa olemaan liian suuri, lähemmäs oman ikäisillä on lapsia tai aikomus hankkia lapsia nopeammin kuin mihin olisin valmis. Hieman vanhemmat on usein tosi mukavia, mutta ihan rehellisesti vaikuttavat omiin silmiin reippaasti vanhemmilta - ei millään pahalla :)
Nettideitit on kokeilematta. Mahtaisinko jo olla siinä iässä että meistä töissäkäyvistä, asiansa hoitavista, nuorekkaista ja suht hyvässä kunnossa olevista tavallisista miehistä on kysyntää?
Vai pitäisikö vain kovasti harjoitella sitä "peliä"? :p - miehen köriläs
Kun kuvasi on rohkeasti esillä niin sanon vain mielipiteeni miehenä että olet keskivertoa paremman näköinen suomalaiseksi mieheksi. Toki on totta ettei ulkonäkösi ihan vielä riitä siihen että naiset lähestyisivät vaikka sinun kyllä luulisi saavan joskus aloitteita naisilta ellei kuvakulma vääristä.
miehen köriläs kirjoitti:
Kun kuvasi on rohkeasti esillä niin sanon vain mielipiteeni miehenä että olet keskivertoa paremman näköinen suomalaiseksi mieheksi. Toki on totta ettei ulkonäkösi ihan vielä riitä siihen että naiset lähestyisivät vaikka sinun kyllä luulisi saavan joskus aloitteita naisilta ellei kuvakulma vääristä.
Pituudella (ja ryhdillä) voi olla osansa.
- Totuus.
wlfwd kirjoitti:
Kiitos, en kuitenkaan pidä 35:ta nuorena.
Netissä se ainoa kenen kriteereihin sovin, joka vielä haki ujoa nörtähtävää miestä, piti minua liian kokemattomana.
Yleensä olen nettinaisille liian lyhyt tai kouluttamaton.
Eikä se ensimmäinen lähestyminen netissäkään ole helppoa.Kuinka lyhyt sitten olet?
- AaTeeÄm
1. Alkoholittomuus
2. Huono itsetunto ja sosiaalifobia nuorempana
3. Introvertti luonne
4. Pitkäaikaissairaus, joka väsyttää ja välillä masentaa
5. Rahan, statuksen ja sosiaalisten suhteiden vähyys.
Siinä nyt jotain syitä. Ja naisten parissa olen ollut paljon ja olen tälläkin hetkellä työssäni. Siltikään en ole mitään läheistä kontaktia keneenkään saanut koskaan.- SaanKaiKysyä
Kiitos vastauksestasi. Olen itsekin kamppaillut viimeiset 10 vuotta huonon itsetunnon, sosiaalisten pelkojen ja liiankin introvertin luonteeni kanssa, joten ymmärrän niiden vaikutusta hyvin... Olen myös pyrkinyt parantamaan itsetuntoani (monilla eri keinoilla) ja pääsemään eroon sosiaalisista peloistani, se on ollut kivulias prosessi ja jatkuu edelleen...
Mainitsit alkoholittomuuden. Sehän on järkevän naisen mielestä vain erittäin hyvä ominaisuus. Pitkäaikaissairauksia on monilla nuorilla naisillakin, se ei vain näy päällepäin, toivottavasti et anna sen lannistaa naisiin tutumisessa... Rahan ja statuksen merkitys myös vähän ihmetyttää... Eihän kaikki naisetkaan ole korkeapalkkaisissa töissä, eikä heillä ole "korkeaa yhteiskunnallista asemaa".
Joka tapauksessa voimia sinulle ja toivottavasti löytyy sitä läheistä kontaktia vielä joskus. - 789iuhjk
SaanKaiKysyä kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Olen itsekin kamppaillut viimeiset 10 vuotta huonon itsetunnon, sosiaalisten pelkojen ja liiankin introvertin luonteeni kanssa, joten ymmärrän niiden vaikutusta hyvin... Olen myös pyrkinyt parantamaan itsetuntoani (monilla eri keinoilla) ja pääsemään eroon sosiaalisista peloistani, se on ollut kivulias prosessi ja jatkuu edelleen...
Mainitsit alkoholittomuuden. Sehän on järkevän naisen mielestä vain erittäin hyvä ominaisuus. Pitkäaikaissairauksia on monilla nuorilla naisillakin, se ei vain näy päällepäin, toivottavasti et anna sen lannistaa naisiin tutumisessa... Rahan ja statuksen merkitys myös vähän ihmetyttää... Eihän kaikki naisetkaan ole korkeapalkkaisissa töissä, eikä heillä ole "korkeaa yhteiskunnallista asemaa".
Joka tapauksessa voimia sinulle ja toivottavasti löytyy sitä läheistä kontaktia vielä joskus."Rahan ja statuksen merkitys myös vähän ihmetyttää... Eihän kaikki naisetkaan ole korkeapalkkaisissa töissä, eikä heillä ole "korkeaa yhteiskunnallista asemaa"."
No ei ole ei, mutta kun naiset naivat aina ylöspäin. Hypergamia on se termi. - atm-automaatti
789iuhjk kirjoitti:
"Rahan ja statuksen merkitys myös vähän ihmetyttää... Eihän kaikki naisetkaan ole korkeapalkkaisissa töissä, eikä heillä ole "korkeaa yhteiskunnallista asemaa"."
No ei ole ei, mutta kun naiset naivat aina ylöspäin. Hypergamia on se termi.Miehet/naiset ovat erilaisia.
Naiselle miehessä on tärkeää status, tulot, itsevarmuus, jne. Nainen taas saa olla epävarma ja pienituloinen kunhan on riittävän nätti.
Harva nainen tajuaa näitä koska tässä puhutaan vaistoista. Nainen uskoo että kaikki oli sattumaa, kemiaa. Se mitä nainen uskoo haluavansa on eri asia kuin se mikä oikeasti sytyttää.
tietysti lähestyminen on yleensä miehen vastuulla. Esim. minua ei ole nainen koskaan lähestynyt, eikä yksikään nainen ole ikinä osoittanut kiinnostusta. Ja tämä on tavallista. Pitäisi lähestyä, olla riittävän itsevarma ja sitten ottaa riski osoittamalla kiinnostus riittävän selvästi muttei liian selvästi. Torjunnan pelko estää tehokkaasti moisen. - SaanKaiKysyä
atm-automaatti kirjoitti:
Miehet/naiset ovat erilaisia.
Naiselle miehessä on tärkeää status, tulot, itsevarmuus, jne. Nainen taas saa olla epävarma ja pienituloinen kunhan on riittävän nätti.
Harva nainen tajuaa näitä koska tässä puhutaan vaistoista. Nainen uskoo että kaikki oli sattumaa, kemiaa. Se mitä nainen uskoo haluavansa on eri asia kuin se mikä oikeasti sytyttää.
tietysti lähestyminen on yleensä miehen vastuulla. Esim. minua ei ole nainen koskaan lähestynyt, eikä yksikään nainen ole ikinä osoittanut kiinnostusta. Ja tämä on tavallista. Pitäisi lähestyä, olla riittävän itsevarma ja sitten ottaa riski osoittamalla kiinnostus riittävän selvästi muttei liian selvästi. Torjunnan pelko estää tehokkaasti moisen.Tiedostan mainitsemasi erilaisuuden pariutumismarkkinoilla, tuota asiaa on tutkittukin. Yleistettynä ja yksinkertaistettuna miehelle on siis tärkeää naisen ulkonäkö, kun taas naiselle miehen status/koulutus.
Uskon minäkin, että pariutumisessa on pitkälti kyse myös vaistoista, vaikka en yleistäisi sen ymmärtämättömyyttä koskemaan vain naisia... Eiköhän meillä jokaisella ole paljon tiedostamattomia taipumuksia ja käsityksiä.
Toivon, ettei kukaan lannistuisi liikaa kaikenlaisista yleistyksistä, vaan voitaisiin tutustua ihmisiin avoimemmin ja rohkeammin. Ainakin itse aion tehdä näin :)
- Gentle Man
Oletko ap ihan varma ettei kokemattomia miehiä löydy kaveripiiristä? Harva seuraa kenenkään muun elämää 24/7. Ehkä oletat että kyllä tuollakin on varmasti ollut naisia...
Erityisesti naisilla on usein tapana olettaa että kyllähän tuollekin varmasti joku löytyy, koska naisten käsitys asioista on sellainen että jokaiselle "kunnon" miehelle löytyy Se Oikea kunhan kemiat kolahtaa. Todellisuudessa pelkkä itsevarmuuden puute saattaa olla riittävä syy täydelliseen naisettomuuteen. Se Oikea ei ollut vain sopiva, vaan myös osasi lähestymisen/pokaamisen riittävän hyvin eikä päätynyt sinne kaverisektorille. Kemiat/kipinät jäävät syntymättä jos flirtti puuttuu ja kaikki on kaverillista, huomaamatonta piiloviestintää myöten.
Tuossahan se pääsyy tuli mainittua, heikon itseluottamuksen kierre. Myöhemmin sitten mainitsemasi syy eli halu löytää "se oikea" eikä vain lähteä baarista kokeilemaan naista joka ei kiinnosta aidosti.- Sitnaalit
Kaverisektorille voi todellakin joutua ihan niinkin, että ei ymmärrä kiinnostuksesta kertovia signaaleja, ei usko että ne ovat totta tai ei osaa vastata niihin.
Ihmiset harvoin teini-iän jälkeen tulevat suoraan kysymään "alax oleen?" vaan kiinnostusta ja muuta selvitellään epäsuoremmin. - Gentle Man
Sitnaalit kirjoitti:
Kaverisektorille voi todellakin joutua ihan niinkin, että ei ymmärrä kiinnostuksesta kertovia signaaleja, ei usko että ne ovat totta tai ei osaa vastata niihin.
Ihmiset harvoin teini-iän jälkeen tulevat suoraan kysymään "alax oleen?" vaan kiinnostusta ja muuta selvitellään epäsuoremmin.Totta, ja nämähän liittyvät toisiinsa. Jos ei osaa lukea signaaleja eikä tarjota niitä, naisesta ei tunnut että kaikki vain tapahtuu kun on sitä kemiaa ;)
Olen muuten huomannut että hieman vanhemmat naiset ovat teinejä, eivät arastele puhua suoraan...
- Pekko Miesaikapoika
En tiedä, oonko syntyessäni jo ollut jotenki viallinen vai onko lapsuudessa kaikenlainen koettu paska vaikuttanut, mutta niiden naisten kanssa ei vaan tule mistään mitään. Lähtökohtaisesti mulla on vaan aina ollu niin helvetin huono itsetunto etten usko kenenkään musta kiinnostuvan. Tuolla kitkuttelulla on menty tänne 30:n huonommalle puolelle ja nyt alkaa jo ikä ja aikakin lisäämään omiaan tuohon soppaan, eihän näin vanhasta ja kokemattomasta voi kukaan kiinnostua. Sitteku eteen sattuukin joku kiinnostunu nainen niin sitä vaan... ei, ei tuu mitään, itseinho on vaan liian suuri.
- ha e a pua
Sitävarten on psykoterapia, jossa voi päästä traumoistaan eroon.
Tarvitseeko siihen niin erityistä syytä olla? Nuorena aikuisena en kuulunut mihinkään piireihin, ja aika kului yksinäisiin harrastuksiin. Nyt on lisäksi pitkäaikaistyöttömyys rasitteena seurustelemattomuuden ohella, minkä vuoksi kynnys edes yrittää on iso. Lisäksi inhoan deittikulttuuriin kuuluvaa itsensä markkinointia. En laittaisi deitti- ilmoitukseen mitään, mikä ei ole totta.
Syrjäinen maaseutu asuinpaikkana, olen sulkeutunut luonne, en ole hankkinut ammattia, en ole koskaan ollut töissä, en käy ravintoloissa koska olen raitis, en osaa puhua/kirjoittaa naisille mitään kiinnostavaa edes netissä....
Siinä niitä syitä.- Kiltti atm
Johtuu siitä että olen ruma ja naiset on todeella nirsoja joten minun näköiseni ruma mies ei niille kelpaa. Lisäksi en ole jännä, en hakkaa naista vaan olen tylsä koti ihminen joten ei naiset kiinnostu tylsästä joka ei uskalla lyödä naista. Uskon tähän vakaasti koska naiset on itse kertoneet kuinka heillä on sellainen hakkaava poikaystävä eikä naiset halua erota.
- lnce
Miten on mahdollista? No helvetin helposti. Eihän missään edes tapaa oman ikäluokan naisia, puhumattakaan mistään tutustumisesta. Armeijassa? Teknillisessä yliopistossa? Paperitehtaalla? Voimalaitoksessa? Polkupyöräillessä? Hirvijahdissa? Autoillessa? Ei ole koskaan ollut hyvän päivän tuttuna (tai minkään päivän tuttuna) oman ikäluokan naisia. Ei-supliikkina henkilönä cold approach on aivan turhaa edes yrittää.
Sitä nyt ei jaksa enää ihmetellä, että naiset eivät tee tuntemattomalle miehelle minkäänlaista aloitetta, mutta että nainen ei voi aloittaa keskustelua tai sanoa edes yhtä lausetta tuntemattomalle miehelle.- joojoojoojooooo
Toisin sanoen, sulla ei ole elämässäsi mitään asioita, joita jakaisit naisten kanssa. Mitä voisit jakaa Sen Oikean naisen kanssa paitsi seksiä?
Miks pitäis puhua tuntemattomille? - 9+17
joojoojoojooooo kirjoitti:
Toisin sanoen, sulla ei ole elämässäsi mitään asioita, joita jakaisit naisten kanssa. Mitä voisit jakaa Sen Oikean naisen kanssa paitsi seksiä?
Miks pitäis puhua tuntemattomille?Turha kysyä täällä tuollaista - joka ainoa palstan mies aloittaa rohkeasti keskustelun ihan kenen tahansa tuntemattoman henkilön kanssa, sehän on huomattu.
Puhuvat naapurin pappojen ja bussipysäkillä aamuisin odottavan perheenäidin kanssa niitä näitä aidanpäitä tuosta noin vain. Perjantai-iltaisinkin jäävät juttelemaan sen sekavan narkin kanssa, joka tulee viereen höpisemään omiaan - tuntemattomien kanssa kun pitää aloittaa keskustelu, eihän sitä muuten tiedä millainen kultapala karun kuoren alta paljastuu! - 6+14
9+17 kirjoitti:
Turha kysyä täällä tuollaista - joka ainoa palstan mies aloittaa rohkeasti keskustelun ihan kenen tahansa tuntemattoman henkilön kanssa, sehän on huomattu.
Puhuvat naapurin pappojen ja bussipysäkillä aamuisin odottavan perheenäidin kanssa niitä näitä aidanpäitä tuosta noin vain. Perjantai-iltaisinkin jäävät juttelemaan sen sekavan narkin kanssa, joka tulee viereen höpisemään omiaan - tuntemattomien kanssa kun pitää aloittaa keskustelu, eihän sitä muuten tiedä millainen kultapala karun kuoren alta paljastuu!Ketjun aloittaja ihmetteli, miten pääsee yli 30-vuotiaaksi seurustelematta. Seurustelun aloittamiseen 20-30-vuotiaana ei auta vaikka kuinka keskustelisi naapurin pappojen, mummojen, narkkien ja perheenäitien kanssa. Siitä jää silti puuttumaan ne 20-30-vuotiaat vapaat naiset. Ei siinä kauheasti keskustelua synny, kun oman ikäisiltä naisilta sai parhaimmassa tapauksessa muutaman sanan vastauksen ja that's it.
- 6+8
6+14 kirjoitti:
Ketjun aloittaja ihmetteli, miten pääsee yli 30-vuotiaaksi seurustelematta. Seurustelun aloittamiseen 20-30-vuotiaana ei auta vaikka kuinka keskustelisi naapurin pappojen, mummojen, narkkien ja perheenäitien kanssa. Siitä jää silti puuttumaan ne 20-30-vuotiaat vapaat naiset. Ei siinä kauheasti keskustelua synny, kun oman ikäisiltä naisilta sai parhaimmassa tapauksessa muutaman sanan vastauksen ja that's it.
Edelleenkin: miksi pitäisi puhua tuntemattomille? Olivat nämä sitten narkkeja, mummoja tai muita.
Tämä on vapaa maa, täällä ei luojan kiitos ole pakko puhua kenenkään kanssa jos ei halua. Ei aloittaa keskustelua eikä vastata jos ei tahdo. Itse ainakin painun pois kaikkien rahankerjääjien, pummien, känniääliöitten ja muiden epämääräisten tyyppien ulottuvilta.
Oletusarvona kannattaa ainakin Helsingin keskustassa olla se, että kaikki juttelemaan pyrkivät tuntemattomat haluavat jotain. Rahaa, allekirjoituksia, lykätä flyereita käteen, ryöstää, pummia röökiä tai olla muuten vain ahdistavia tapauksia. Kun siellä kulkee päivittäin, tämän oppii hyvin nopeasti. Samoin tehokkaat väistöliikkeet. - 12+1
6+8 kirjoitti:
Edelleenkin: miksi pitäisi puhua tuntemattomille? Olivat nämä sitten narkkeja, mummoja tai muita.
Tämä on vapaa maa, täällä ei luojan kiitos ole pakko puhua kenenkään kanssa jos ei halua. Ei aloittaa keskustelua eikä vastata jos ei tahdo. Itse ainakin painun pois kaikkien rahankerjääjien, pummien, känniääliöitten ja muiden epämääräisten tyyppien ulottuvilta.
Oletusarvona kannattaa ainakin Helsingin keskustassa olla se, että kaikki juttelemaan pyrkivät tuntemattomat haluavat jotain. Rahaa, allekirjoituksia, lykätä flyereita käteen, ryöstää, pummia röökiä tai olla muuten vain ahdistavia tapauksia. Kun siellä kulkee päivittäin, tämän oppii hyvin nopeasti. Samoin tehokkaat väistöliikkeet.Ei tuntemattomille ihmisille pidäkään puhua mitään. Jollain tapaa ketjun aiheeseen kuitenkin kuului se, että ei tapaa tai tutustu kehenkään. Joten lopputulos on se, että ratkaisua ongelmaan ei ole olemassa.
- Hämärän rajoilta
Pitkälle kolmannelle kymmenelleni pidin täysin mahdottomana ajatusta, että voisin olla kenestäkään naisesta kiinnostava – tai että elämälläni voisi muutenkaan olla kenellekään mitään merkitystä. Pidin itseäni rumana, epämiehekkäänä, tylsänä, tyylitajuttomana, epäsosiaalisena... Listaan voisi keksiä paljonkin kohtia.
Tämä ajattelutapa (ei pelkästään suhteessa naisiin vaan koko elämään) johti sitten siihen, etten saanut aikaiseksi huolehtia omista asioistani edes kaikkein perustavanlaatuisimmalla tasolla. En tehnyt pesäeroa vanhempiini, metsästänyt oikeaa työpaikkaa tai pyrkinyt muuttamaan omilleni. Nyt olen kolmekymppinen peräkammarinpoika tyhjällä CV:llä.
Ja tästä alkaa tarinan ironinen osa: viime vuosina olen suureksi yllätyksekseni alkanut päästä sisälle naisen sielunmaisemaan. Ruma, epämiehekäs ja tyylitajuton toki olen edelleen, mutta tylsä en välttämättä (enkä epäsosiaalinenkaan kahden kesken; isommassa väkijoukossa en kuitenkaan mieluusti taistele paikastani auringossa, sillä introverttiluonteena koen sen sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaksi)! Minussa on sittenkin jotakin (ainakin joihinkin) naisiin VETOAVAA, mutta ryssittyäni elämän peruspuitteet mitään ANNETTAVAA minulla ei ole.
Jos olisin vain tiennyt tämän silloin 10-15 vuotta sitten, että odottaminen jotenkin vielä palkittaisiin! Ehkä olisin uskaltanut tehdä irtiottoja, suunnitella elämää jotenkin, katkaista napanuoraa. Joskus toivonkin, että olisin edelleen yhtä absoluuttisen epäkiinnostava kuin parikymppisenä: silloin maailma jotakin ansaitsematonta hyvää minun ulottuvilleni tarjotessaan ei samalla alleviivaisi punakynällä kaikkea sitä typeryyttä, johon uskoessani nuoruuteni ja elämäni pilasin.- dsvsdv
Karvan alle kolmenkymmenen itse muutin omilleni, mutta myöhäistä sekin taisi olla kun tää itsetunto ja muut jutut jäi niin retuperälle kun peräkammarissa luuhasin. Ei niitä naisia sen paremmin ole tullut vaikka omillaan asuikin, kun olen kai edelleen se peräkammarin poika mieleltäni vaikka omillani asunkin.
- Gentle Man
Hämärän rajoilta, hyvä kirjoitus.
Pistää miettimään kuinka suuri osa miesten motivaatiosta liittyy naisen tai naisten saamiseen? On paljonkin todistusaineistoa sen puolesta että jos toivo saada nainen katoaa, vaikka tietysti pitäisi keskityä johonkin muuhun, se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Onneksi tuli hankittua työ, koulutus, harrastuksia ja kavereita.
Tästä syystä minullakin nousee karvat pystyyn lukiessa kirjoituksia tyyliin "kemia ratkaisee, ei osaaminen". Se ei ole pelkästään vastoin sitä mitä raflassa näkee joka ilta kun siellä käy, vaan myös tarkoittaa sitä ettei naisettomalla miehellä olisi minkäänlaista toivoa. Ei vaan kemiat kohtaa kenenkään kanssa. Pahiten masentuneet "ätmit" on juuri niitä jotka uskovat että heissä on joku synnynnäinen vika joka vie kaiken toivon. Kukin voi miettiä onko tämmöistä ajatusta syytä ruokkia?- Hämärän rajoilta
Palstalla suosittu fraasi "ei kannata tehdä asiaa X jos ei saa pillua" ei ihan koko totuus ole, mutta laajennettuna "...eikä muutakaan myönteistä palautetta" aletaan olla lähempänä.
Ihmistä ajavat eteenpäin onnistumisen kokemukset ja myönteinen palaute, tai jos rumasti asia muotoillaan: toivomme, että tekemisistämme seuraisi jonkinlainen palkinto. Tietenkään asia ei mene näin yksioikoisesti, mitä naisten saamiseen tulee; siksi ns. kunnon mies -diskurssi eli "käyn töissä enkä juo tai hakkaa, ansaitsen siis naisen" näyttäytyy naurettavana. Silti toivomme, että tekemisemme vaikuttaisivat suosioomme vastakkaisen sukupuolen silmissä (kuten myös muiden ihmisten, esimerkiksi työnantajien silmissä).
Kun mitään "palkintoa" miltään suunnalta ei kuitenkaan heru, ihminen alkaa kokea, että hänen tekemisillään ei ole merkitystä. Mitä tässä tilanteessa voi käydä?
1. Hän jatkaa ponnisteluitaan uskoen johonkin korkeampaan ideaaliin kuin palkintoon
2. Hän masentuu ja passivoituu eikä tee enää mitään
3. Huomattuaan, ettei "oikeitakaan" asioita palkita, hän päättää niiden sijasta tehdä vain sellaisia asioita, joista itse pitää (ja joiden jääminen palkitsematta on kaikille selvää).
Minun luonteeni on heikko, joten vaihtoehdot 2. ja 3. ovat tulleet ykköstä tutummiksi. Eilen esimerkiksi kolmonen oli vahvasti läsnä, kun ruuvimeisselin ja viilan avulla syvennyin siihen, miten melodikaa viritetään - ja osa puuhan tyydytyksestä tuli siitä, miten täydellisen hyödytön moinen taito on! (Vai onko joku joskus kuullut ammattimaisesta melodikanvirittäjästä?)
Omalla kohdallani nyt vuosia liian myöhään on käynyt ilmi, että ykkönen olisi ollut sittenkin fiksuinta. Kolmosessakaan ei kyllä vikaa ole; siinä tapauksessa, ettei mitään ihmettä koskaan tapahdu, omista turhista jutuistaan on voinut saada jotakin irti, vaikka muut eivät niitä arvostaisikaan. Kakkosta pitäisi yrittää välttää kaikissa tapauksissa. - Nörtti nainen
Hämärän rajoilta kirjoitti:
Palstalla suosittu fraasi "ei kannata tehdä asiaa X jos ei saa pillua" ei ihan koko totuus ole, mutta laajennettuna "...eikä muutakaan myönteistä palautetta" aletaan olla lähempänä.
Ihmistä ajavat eteenpäin onnistumisen kokemukset ja myönteinen palaute, tai jos rumasti asia muotoillaan: toivomme, että tekemisistämme seuraisi jonkinlainen palkinto. Tietenkään asia ei mene näin yksioikoisesti, mitä naisten saamiseen tulee; siksi ns. kunnon mies -diskurssi eli "käyn töissä enkä juo tai hakkaa, ansaitsen siis naisen" näyttäytyy naurettavana. Silti toivomme, että tekemisemme vaikuttaisivat suosioomme vastakkaisen sukupuolen silmissä (kuten myös muiden ihmisten, esimerkiksi työnantajien silmissä).
Kun mitään "palkintoa" miltään suunnalta ei kuitenkaan heru, ihminen alkaa kokea, että hänen tekemisillään ei ole merkitystä. Mitä tässä tilanteessa voi käydä?
1. Hän jatkaa ponnisteluitaan uskoen johonkin korkeampaan ideaaliin kuin palkintoon
2. Hän masentuu ja passivoituu eikä tee enää mitään
3. Huomattuaan, ettei "oikeitakaan" asioita palkita, hän päättää niiden sijasta tehdä vain sellaisia asioita, joista itse pitää (ja joiden jääminen palkitsematta on kaikille selvää).
Minun luonteeni on heikko, joten vaihtoehdot 2. ja 3. ovat tulleet ykköstä tutummiksi. Eilen esimerkiksi kolmonen oli vahvasti läsnä, kun ruuvimeisselin ja viilan avulla syvennyin siihen, miten melodikaa viritetään - ja osa puuhan tyydytyksestä tuli siitä, miten täydellisen hyödytön moinen taito on! (Vai onko joku joskus kuullut ammattimaisesta melodikanvirittäjästä?)
Omalla kohdallani nyt vuosia liian myöhään on käynyt ilmi, että ykkönen olisi ollut sittenkin fiksuinta. Kolmosessakaan ei kyllä vikaa ole; siinä tapauksessa, ettei mitään ihmettä koskaan tapahdu, omista turhista jutuistaan on voinut saada jotakin irti, vaikka muut eivät niitä arvostaisikaan. Kakkosta pitäisi yrittää välttää kaikissa tapauksissa.Kaikki hyöty ei ole taloudellista.
Joku musikaalinen nörttityttö olisi aivan haltioissaan kun mieheltä löytyisi taito virittää melodika. Sitten voitaisiin vaikka yhdesäs musisoida!
Mitä oudompia harrastuksia on, sitä paremmin kannattaa etsiä yhtä outoja hyypiöitä niitä jakamaan. - Hämärän rajoilta
Nörtti nainen kirjoitti:
Kaikki hyöty ei ole taloudellista.
Joku musikaalinen nörttityttö olisi aivan haltioissaan kun mieheltä löytyisi taito virittää melodika. Sitten voitaisiin vaikka yhdesäs musisoida!
Mitä oudompia harrastuksia on, sitä paremmin kannattaa etsiä yhtä outoja hyypiöitä niitä jakamaan.Omalaatuiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet kuitenkin ovat plussaa vain siinä tapauksessa, että elämisen reunaehdot ovat kohdallaan. Tai jos asian haluaa muotoilla populistisen nasevasti, niin:
Jos haluaa saada naiselta ihailua kotia ja puuvenettä nikkaroimalla, koti ei saa olla sen puuveneen alla. Hämärän rajoilta kirjoitti:
Omalaatuiset harrastukset ja kiinnostuksen kohteet kuitenkin ovat plussaa vain siinä tapauksessa, että elämisen reunaehdot ovat kohdallaan. Tai jos asian haluaa muotoilla populistisen nasevasti, niin:
Jos haluaa saada naiselta ihailua kotia ja puuvenettä nikkaroimalla, koti ei saa olla sen puuveneen alla.Mutta sinähän olet nero. Olen kuunnellut biisejäsi ja lukenut otteita gradustasi.
- juppelista
Hämärän rajoilta kirjoitti:
Palstalla suosittu fraasi "ei kannata tehdä asiaa X jos ei saa pillua" ei ihan koko totuus ole, mutta laajennettuna "...eikä muutakaan myönteistä palautetta" aletaan olla lähempänä.
Ihmistä ajavat eteenpäin onnistumisen kokemukset ja myönteinen palaute, tai jos rumasti asia muotoillaan: toivomme, että tekemisistämme seuraisi jonkinlainen palkinto. Tietenkään asia ei mene näin yksioikoisesti, mitä naisten saamiseen tulee; siksi ns. kunnon mies -diskurssi eli "käyn töissä enkä juo tai hakkaa, ansaitsen siis naisen" näyttäytyy naurettavana. Silti toivomme, että tekemisemme vaikuttaisivat suosioomme vastakkaisen sukupuolen silmissä (kuten myös muiden ihmisten, esimerkiksi työnantajien silmissä).
Kun mitään "palkintoa" miltään suunnalta ei kuitenkaan heru, ihminen alkaa kokea, että hänen tekemisillään ei ole merkitystä. Mitä tässä tilanteessa voi käydä?
1. Hän jatkaa ponnisteluitaan uskoen johonkin korkeampaan ideaaliin kuin palkintoon
2. Hän masentuu ja passivoituu eikä tee enää mitään
3. Huomattuaan, ettei "oikeitakaan" asioita palkita, hän päättää niiden sijasta tehdä vain sellaisia asioita, joista itse pitää (ja joiden jääminen palkitsematta on kaikille selvää).
Minun luonteeni on heikko, joten vaihtoehdot 2. ja 3. ovat tulleet ykköstä tutummiksi. Eilen esimerkiksi kolmonen oli vahvasti läsnä, kun ruuvimeisselin ja viilan avulla syvennyin siihen, miten melodikaa viritetään - ja osa puuhan tyydytyksestä tuli siitä, miten täydellisen hyödytön moinen taito on! (Vai onko joku joskus kuullut ammattimaisesta melodikanvirittäjästä?)
Omalla kohdallani nyt vuosia liian myöhään on käynyt ilmi, että ykkönen olisi ollut sittenkin fiksuinta. Kolmosessakaan ei kyllä vikaa ole; siinä tapauksessa, ettei mitään ihmettä koskaan tapahdu, omista turhista jutuistaan on voinut saada jotakin irti, vaikka muut eivät niitä arvostaisikaan. Kakkosta pitäisi yrittää välttää kaikissa tapauksissa.Hyvä ja hauska kirjoitus. Toisin kuin sanot niin mielestäni pitäisi olla poikkeuksellisen vahva että jaksaa painaa vaihtoehto ykköstä vaikka myönteistä palautetta ei tule mistään.
- jotain ihan muuta
mies_86js kirjoitti:
Mutta sinähän olet nero. Olen kuunnellut biisejäsi ja lukenut otteita gradustasi.
"nero" joka on jäänyt peräkammariin ja jonka "nerokkaat" musiikit tai gradut ei kiinnosta ketään....kaikkea sitä kuuleekin
- 33v mies
Tilanteeni johtuu siitä, että nainen on passiivinen osapuoli ja minä olen mieheksi kovin passiivinen. Mitään ei koskaan tapahdu, jos mies ei ole aktiivinen. Olen tehnyt kaksi aloitetta koko elämäni aikana.
Passiivisuuteni on johtanut myös pitkäaikaistyöttömyyteen ja sen myötä tullut köyhyys sosiaaliseen eristäytymiseen, joten ei täältä kyllä enää nousta. Nainen olisi pitänyt repiä väkisin tukasta itselle 15 vuotta sitten ja työpaikka 10 vuotta sitten.
Liikuntaa harrastelen, kirjoja lueskelen, leffoja katselen ja pelejä pelailen. Kai tämä elämä näinkin menee, ei ole mitenkään erityisen paha olo. Olen aina tyytynyt erittäin vähään.- Kiltti atm
Olen varmaan tehnyt tuhat aloitetta mutta naisia ei ole kiinnostanut tututstua. Pari viime vuoden aikana en ole kyllä alotteita paljoa tehnyt koska usko on mennyt että joku haluaisi tutustua. En ole ujokaan joten siitä se ei ole kiinni. Itseäni ei ainakaan työn teko kiinnosta jos elämässä ei pääse edes seurustelemaan koskaan.
- Naisasialooseri.
Kiltti atm kirjoitti:
Olen varmaan tehnyt tuhat aloitetta mutta naisia ei ole kiinnostanut tututstua. Pari viime vuoden aikana en ole kyllä alotteita paljoa tehnyt koska usko on mennyt että joku haluaisi tutustua. En ole ujokaan joten siitä se ei ole kiinni. Itseäni ei ainakaan työn teko kiinnosta jos elämässä ei pääse edes seurustelemaan koskaan.
Oikein!! Älä alennu yhteiskunnan orjaksi, yhteiskunnan joka antaa hiljaisen hyväksyntänsä syrjimisellesi ja naisettomuudellesi.
- Sinkkumies.
Olen työtön ja naiset ei halua työtöntä miestä. En osaa pukeutua, kuljen verkkareissa lähes aina joten en ole hyvännäköinen. Olen lyhyt kun naiset haluaa yli 175 cm miehen ja itse olen vain 166 cm, minulla ei ole kavereita eikä sosiaalista elämää, minulla ei ole nais kavereita joten ei naiset halua edes tutustua kaverimielessä. Olin paperitehtaalla 10 vuotta töissä ja ei naiset halunneet koskaan tutustua eikä jutella vaikka naisia siellä oli ja yritin ystävystyä
- Sinkkumies.
Miksi naisia kiinnostais mies jolla ei ole edes nais ystäviä ollut koskaan. En usko että sellaista naista missään on. Olen myös aika hiljainen, rauhallinen, en juokse baareissa, en ryyppää, en polta tupakkia. Miksi naista kiinnostais yksin asuva mies jonka vanhemmat ei edes halunnut minua vaan hylkäsivät kuin jonkun eläinen. Naisilta ei löydy ymmärrystä ymmärtää tälläistä miestä vaan miehen pitää olla menevä sosiaalinen jolla on paljon kavereita, työ, auto omaisuutta.
- Naisasialooseri.
SaanKaiKysyä, että miten sinulla on tässä suhteessa noin samanlainen tuttavapiiri? Pyöritkö jossain pintaliitäjien porukoissa? Olisiko aika vähän laajentaa näkökulmaa. Epäilen kyllä, että ainakin yksi tuttavamiehistäsi on kokematon, mutta ei kehtaa sitä tunnustaa vaan keksii perättömiä juttuja sutinoista naisten kanssa. On minuakin naiset ja miehet luulleet hyvinkin kokeneeksi ja yleensä olen näytellyt mukana, vaikka totuus on täysin toinen ja sen tietää vain lähipiirini, johon tosin kuuluu paljon ihmisiä.
Itse tunnen kaksi miestä, jotka täyttävät tulevana vuonna 30 ja ovat totaalikokemattomia niin parisuhteiden kuin seksinkin osalta. Voin myös sanoa aika suurella varmuudella, että he eivät ole pitäneet naista edes kädestä sitten vanhojen tanssien. Insinöörejä ovat molemmat, toinen DI ja toinen AMK.
Tunnen myös erään toisen samanikäisen ja samaan kastiin kuuluvan inssin, jonka ainut parisuhde oli parin viikon seurustelu erään kaverin tuollon 16-v pikkusiskon kanssa yhdeksän vuotta sitten, seksiä ei ollut. Hänellä on kuitenkin runsaasti panokokemusta, koska on reissaillut ympäri aasiaa yhteens yli pari vuotta. Ilman reissuja toki olisi totaalikokematon myös seksin saralla.
Yksi tuttuni taas on 33 vuotias maalla äitinsä kanssa peräkammarissa oleva mies, jolla oli joskus teininä joku lyhyt seurusteluviritelmä, mutta kädestä pitämistä pidemmälle ei menty. Kaikki, minä mukaan lukien, epäilevät, että mies on neitsyt. Hän on kyllä kertonut naisjuttuja ja tavanneensa mm.netin kautta naisia ja saaneensa näiltä pillua, mutta ensimmäistäkään hänen naistaan ei ole yksikään kaveri koskaan nähnyt ja jutut haiskahtavat valheelle myös muistakin syistä. Hänen on toki, kuten minunkin, pakko yrittää säilyttää edes jonkilaiset rippeet kasvoistaan, koska suurin osa kavereista on kokeneita YT-miehiä, jotka eivät saamatonta luuseria paljoa kunnioita. Tosin nämä miehet nauravat seläntakana tuon peräkammarin pojan kokemattomuudelle ja aina puhuvat, että sillä on varmasti poikuus tallella. Hän on kuitenkin hyvä jätkä muuten, joten kukaan ei kehtaa kysyä suoraan päin naamaa seksikokemuksista.
Tämän lisäksi tiedän myös yhden vanhemman AT-miehen, arviolta noin nelikymppisen, jota kutsuimme ylä-aste aikoina Quasimodoksi, koska yhdennäköisyyttä on. Olen kerran jutellut hänen kanssaan salilla ja voin sanoa, että on harvinaisen yksinkertainen ja muutenkin friikki tapaus, jolla ei juttukavereita taida paljoa olla kun salillakin koko ajan höpötti minulle juttujaan niin että treeni kärsi. Häntä näkee silloin tällöin baarissa yksinään, hänellä ei ilmeisesti ole edes mieskavereita, naisystävästä puhumattakaan. Veikkaan, että poikuuskin on tallella, hänellä tuskin on ollut varaa esim. Thaimaan reissuihin.- Naisasialooseri.
Jatkuu...
Myös ATM kaverini(joka tosin ei ole p/s kokematon, mutta viimeisin lyhyt seurustelu oli kesällä 2003 ja nainenkin oli 15v teinilutka) eno, joka täyttää ensi vuonna 67 on totaalikokematon seurustelun suhteen. Hän asui vanhempiensa talon yläkerrassa peräkammarissa maalla reilusti yli nelikymppiseksi ja muutti vasta kun vanhemmat olivat niin vanhoja, että halusivat muuttaa keskustan lähelle. Poikuudesta en ole 100% varma koska kaverini on kertonut enonsa joskus hävinneen pariksi viikoksi ja sitten tullut iloisena takaisin. Hän epäili enonsa käyneen panolomalla Thaikuissa.
Vastikään myös samalta maalaiskylältä kuoli peräkammarista jokunen vuosi sitten palvelutaloon muuttanut yli 70-vuotias koskaan seurustelematon mies, jonka muistokirjoituksessakin luki vain"omaiset" eli jotkut kaukaiset sukulaiset korkeintaan. Mukava ja kiltti mies. oli oikein hyvillään kun kerran vein hänelle sikspäkin kaljaa ja menin tarinoimaan humalapäissäni. Äitinikin joskus sanoi, että se mies ei ole koskaan pahaa tehnyt. Hän teki joskus 90-luvun alkupuolella isälleni rakennushommia vanhempieni kesäpaikalla sekä teki niitä myös mökkinaapurillemme, mistä pääsemmekin sopivasti seuraavaan totaalikokemattomaan mieheen.
Eli siis mökkinaapuriemme ainut poika, tätä nykyä 26-vuotias. Asui vanhempiensa kanssa siellä maalla, eivät siis olleet mökkiläisiä vaan asuivat siellä omakotitalossa, mutta ei jäänyt peräkammariin vaan peruskoulun käytyään meni lukioon ja sitten lähti opiskelemaan dippainssiksi, joksi kohta valmistuu. Ei taatusti ole seurustellut päivääkään, eikä ollut missään muussakaan seksuaalisessa ja tuskin edes kaverikontaktissa yhdenkään naisen kanssa. Mies oli erikoinen ja omissa oloissaan viihtyvä nero jo pikkupoikana ja harrasti mm. klassista muusiikkia ja säveltäjien historiaa.
Toki tunnen myös toista ääripäätä eli useita miehiä, jotka ovat aloittaneet tyttöjen kanssa säätämisen jo ala-asteella ja naisia on ollut matkan varrella todella monta, yhden yön panoista vuosien parisuhteisiin. Osa näistä miehistä on jo näin kolmekymppisinä setinä asettunut aloilleen nuoremman naisen kanssa ja lapsikin on siunaantunut. Yksi on naimisissakin ja kolmen lapsen isä, vanhin jo ekalla luokalla.
Eli tasan ei käy onnenlahjat parisuhteiden ja seksin maailmassa, joten ei ihme että se herättää vihaa syrjityissä miehissä.
Oman kokemattomuuteni syitä, niitähän sinä alunperin tiedustelit, ovat mm.
-vuosien koulukiusaamisesta tuhoutunut itsetunto, erittäin negatiivinen minäkuva ja vielä vähäisempi miehisyyden tunne. Elin siis vuosia niin ,että pidin itsestäänselvyytenä etten ole mies, enkä koskaan edes asiaa kyseenalaistanut. Joten en todellakaan pystynyt naisia lähestymään eivätkä he lähestyneet minua, mikä tietysti vahvisti negatiivista minäkuvaani ja tuhosi itsetuntoani vielä entisestään.
-nykyään syitä ovat mm. persoonallisuushäiriöt,asperger, estyneisyys, piintynyt naisviha ja tietysti kokemattomuudesta johtuva häpeä ja kokemattomuus itsessään koska naiset eivät kokematonta huoli. - ..........
Paljonko NALin haukkarin ympärysmitta on?
- Naisasialooseri.
.......... kirjoitti:
Paljonko NALin haukkarin ympärysmitta on?
42,5 cm
- 20+6
Olen 33 ja en ole seurustellut. Poikuus on sentään menetetty. Suurin syy siihen kun en ole seurustellut on se kun nuorena aloitin työelämän jo yläasteella.
Ja ammatikouluaikana olin myös säänöllisesti töissä. Samaan aikaa harrastin paljon ja kilpailinkin niissä. Siloin ei aikaa vaan riittänyt että olis naisiin voinut tutustua.
Koulut jäi kuvioista 19 vuotiaana. Tuli armeija ja sen jälkeen hullunmylly jatkui yrittäjyydellä ja harrastamisella. Ikää kun tuli tarpeeksi lisää niin mahdollisuus kumppanin löytämiseen omalta kylältä hävis olemattomuuksiin koska on niin pieni kylä ja vapaita naisia ei ole.
Minun kylältä naiset lähtee kaupunkeihi kouluihin ja jäävät sille reissulle. Baareissa en käy ja muuallakaan en tapaa naisia.
Ainut järkevä vaihtoehto on netti ja sielläkin olen ollut muutaman vuoden ja siellä ei minun kirjoitustaidoilla pärjää.
Deittisivuilla jos jonkun saa vastaamaan kymmenien turhien aloituksien jälkeen niin homma kaatuu viimeistään siihen kun nainen haluaa tietää edellisistä suhteista. Koska en ole aikaisemmin seurustellu olen automaattisesti joku hylkiö, sairas,narsisti tai luuseri. Niin eipä ole mahdollisuuksia päästä kenenkään kanssa edes seurustelemaan.
Sen olen päättänyt että ensi kesänä hommaan jostakin ostovaimon kun ei näy muuta mahdollisuuta olevan.
Minä haluaisin perheelämää ja perillinenkin olis hyvä saada jo muutaman miljoonan omaisuuden vuoksi. - 38.
Ei vaan ole osunut sopivaa kohdalle eikä kotootakaan ketään ole tullut hakemaan. Poikuus on mennyt jo vuosia sitten (maksullinen).
- 30+ kokematon mies
Ulkonäkö ja itsetunto ratkaisee, kulkevat myös usein käsikädessä. Minulla ollut teini-iästä asti iho-ongelmia ja niistä en ole koskaan päässyt täysin eroon. Välillä iho on ihan ok mutta pahimmillaan tulee joku iso punainen patti keskelle otsaa tmv. mukavaa. Täydellistä ihoa ei saa millään lääkkeillä, hoidoilla tai ruokavaliolla, täysin geeneistä kiinni. Teininä kuvittelin että ongelma katoaisi itsestään, aikuisena sitten perehdyin asiaan tarkemmin ja selvisi että aikuisiän iho-ongelmat voivat kestää koko eliniän. Todella miellyttävä tulevaisuudennäkymä.
Löytyy kyllä myös ulkonäkökomplekseja mutta sanoisin että huonohko iho on itselle ollut ratkaiseva este pariutumiselle. Pariutumista vielä paljon suurempi ongelma on ulkonäköongelmien vaikutus yleiseen elämänlaatuun. Eläisin ilomielin ilman naista hautaan asti, jos vaan pääsisin kokonaan eroon näistä ulkonäköongelmista. Olen elämääni muilla osa-alueilla tyytyväinen.- pikkuasia
Jostain syystä muutamilla miehillä, joihin olen retkahtanut, on ollut herkkä iho. Ei se ole este ollut. Vai onko niin, että pikkuasiaan vetoamalla voi perääntyä itse ja olla jotenkin luvallisemmin haluamatta suhdetta tai uskaltamatta suhteeseen?
Se oli tietoinen valinta yli kolmikymppiseksi, mutta nyt on ollut hakua päällä, vaan potentiaaliset kumppaniehdokkaat on kiven alla...Empä ole kokematon kumminkaan.
Elämäni sinkkuna on hyvin mutkatonta ja ongelmatonta.
Itse tunnen vähintään kymmenkunta ikisinkkua. Eli aika pienet piirit sulla sanoisin.- xcvjj
Aika paljon vaikuttaa missä asuu. Minun kaveripiirissä on kymmeniä reilu kolmekymppisiä miehiä jotka ei seurustelleet. Asutaan vaan niin pienellä paikkakunnalla jossa ei ole naisia eli ei ole kohteita.
Kaikki on työelämässä ja suurinosa olis valmiita seurustelemaan ja haluais perheen.
Ei baariinkaan innosta ajaa naapuri kaupunkiin ja muuaĺlakaan ei tapaa naisia niin jää ilman. Moni on kokeillut nettideittiä mutta siellä ei pärjää kun ketään ei kiinnosta. Siellä menettää lopunkin uskon kumppaniin. Syitä on varmaan useita, ja ne ovat vaihdelleet iän myötä. Teini-ikäisenä ainakin olin ujo ja varmasti liiaksikin kiinnostunut omista nörttijutuista -- kuten silloiset kaverinikin olivat, mutta he jotenkin olivat enemmän piireissä mukana lähteäkseen sopivassa iässä viikonloppuisin kaljoittelemaan nuorisopaikkoihin, jotka tuntuivat minulle jotenkin vieraille, eivätkä nämä kaveritkaan minua koskaan mukaan pyytäneet.
Parikymppisenä olin varmastikin masentunut, en pitänyt itsestäni huolta ja keskityin opiskeluihin. En tiedä, olinko enää niinkään ujo, mutta en edelleenkään kovin aktiivisesti hakenut naisseuraa. En ihan täysin aloitteeton ollut, mutta yksikään yritykseni ei kuitenkaan saanut toivottua vastakaikua.
Nyt kolmekymppisenä en ainakaan koe olevani masentunut, enkä ujo, elämäni on jonkinlaisessa kunnossa, mutta en siltikään kohtaa (vapaita) naisia ja vaikka kohtaisinkin, minusta on tullut vähän nirso. Olen liiaksi tottunut mukavaan poikamieselämääni. Joitakin kertoja olen päässyt treffeille, jopa ihan kivojen naisten kanssa, mutta kiinnostus ei ole ollut koskaan molemminpuolista. Kaksi naista on yrittänyt lähestyä minua, mutta toisen olin asettanut jo friendzonelle, ja toisen osalta tilanne oli lievästi sanottuna ongelmallinen. Kirjoitinkin siitä joskus palstalle.
Jos tätä nyt jotenkin tiivistää ja kirkastaa vielä, niin sen lisäksi etten ole mikään taivaanlahja naisille monessakaan mielessä, en kerta kaikkiaan kohtaa naisia. Kuten aina sanon, sinkkunaisia ei tunnu olevan. Ei ainakaan kovin montaa, ja jos siinä joukossa onkin joku, jonka kanssa tunteet voisivat olla molemminpuoleisia, niin en ainakaan häntä ole tavannut. Missähän lie asuu, jossain Tyynenmeren pikkuruisella saarivaltiolla.- Ummikko.
Minä olen yksinkertaisesti kommunikointikyvytön. Minä olen se tyyppi, joka aina seurassa istuu puhumatta mitään sillä mieleeni ei tule mitään sanottavaa. Aivoissani on joku ohjelmointi, joka käskee minun seurata keskustelua osallistumatta siihen koska mieleeni ei yksinkertaisesti tule mitään sanottavaa vaikka aihepiiri olisikin sellaine josta minulla on tuntemusta.
Vasta yksinollessa ajatus kulkee ja pystyn lähinnä keskustelemaan vain chateissa ja keskustelupalstoilla. Tämä johtuu eristämisestä, joka alkoi jo koulussa. Eristyksissä minusta kasvoi tällainen. Eli olen koulukiusaamisen uhri olen myös työpaikka kiusaamisen uhri. Vain armeijassa minua ei sorsittu eikä nykyisessä työpaikassani.
Tällainen ummikkomaisuus aiheuttaa sen, että minulla ei ole kaveraina eikä ystävinä sen enempää naisia kuin miehiäkään.
Koita siinä saada seurustelushde tai edes seksiä.- Ummikko.
Ja vielä jatkoa edelliseen, eli kun olen yleensä ollut eristyksissä muista ihmisistä niin ei se kiinnostavien kumppaniehdokkaiden määräkään ole ollut niin suuri. Olen vain kerran elämässäni ollut kiinnostunut naisesta sen verran, että olen väläyttänyt hänelle seurustelumahdollisuuutta. Hän ei siihen kuitenkaan tarttunut,
No se ei johtunut minusta hän on torjunut kaikki muutkin ehdokkaat ja pysyimme kuitenkin ystävinä silti ja hän ehdotteli minulle seksin harrastamistamistakin ilman suhteeseen sitoutumista.
Live elämässä minä en tuota naista olisi koskaan voinut tavata johtuen kommunikointiongelmastani. Mutta netissä jossa pystyn kommunikoimaan edes tuon asteinen suhde oli mahdollinen
Saako tähän naisetkin vastata? Vaikka olen kyllä tämän sanonut varmasti jo sata kertaa eli:
- vuosia kestänyt kiusaaminen ulkonäön takia ja lähes 100 % kiusaajista oli poikia
- tuosta seurannut huono itsetunto ja usko siihen että olen kuvottava
- ylipäänsä rankka lapsuus ja nuoruus- tällainen tarina
kouluaikoina:
- pidin seurustelua nolona
- koulukiusaamisen takia ei huvittanut hankkia ylimääräisiä nälvimisen aiheita
opiskelijana:
- odottelin sitä oikeaa
- en tehnyt aloitteita, en olisi edes tiennyt miten
- välttelin tyttöjä, koska pelkäsin, että joku luulisi minun olevan yhdessä jonkun kanssa, mikä olisi ikävää, koska en oikeasti olisi
viime vuosina:
- olen yrittänyt nettideittiä, mutta ei vain löydy ketään, joka minut haluaisi
- potentiaaliset livetilanteet ovat äärimmäisen harvassa, vaikka olen niitäkin yrittänyt etsiä
- tuntemattomia en ala pokailemaan, koska se nyt vain on tyhmää ja mielestäni asiatonta, enkä todellakaan osaisi vaikka haluaisinkin
- en tiedä mistä puhua naisten kanssa, haluaisin mennä suoraan asiaan eli tarkistaa kiinnostuksen tutustumiseen ja käydä kriteerit työhaastattelunomaisesti läpi, mutta se ei käsittääkseni ole suotava strategia
- hyvät puoleni ovat sellaisia, etteivät ne kiinnosta ketään - Näkymätön mies
Kun ei ole koskaan saanut naisilta olankohautusta suurempaa huomiota, ei ole syytä tehdä aloitteita. Ja kun ei ole oppinut tekemään aloitteita ja vastaamaan niihin, poikkeuksellisetkin tilaisuudet, joita nörttimiehelle tulee vain muutama elämässä, menevät ohi. Sitten jos kaikesta huolimatta tärppää, kiitos poikkeuksellisen aloitekykyisen naisen, se tuntuu huijaukselta naista kohtaan. En yksinkertaisesti usko, että kukaan voisi olla minusta kiinnostunut, paitsi hetkellisesti humalatilan tai muun virhearvioin vuoksi. Kun en yritä mitään, en aiheuta pettymyksiä enkä joudu häpeämään kömpelyyttäni näissä asioissa.
Nyttemmin yli kolmekymppisenä olen seurustellut. Ei se muuttanut mitään muuten kuin että ymmärrän paremmin nuo yllä kuvatut seikat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2183429Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2401683Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus981547- 921429
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e461374Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1601306Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121238Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze1241059Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t271039Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89962