Alkaa tässä paljastua totuus. Ottakaa opiksenne kaikki eroa suunnittelevat. Älkää missään tapauksessa suostuko ositussopimuksiin, vaan aina kaikki lakipykälien mukaan. Niin nimittäin tulee käymään, että vatimukset teitä kohtaan tulee olemaan elatusasioisa sitten viimeisen päälle, lakipykälien mukaan vaikka olisitte miten tehneet sopimusosituksia. Ja voin kertoa, että halvaksi ei tule, eikä mitään väliä ole sillä , pärjäätkö sinä kentien eron jälkeen edes välttävästi. Pääasia on se, että Äiti saa kaiken yhteiskunnan tuen. Lapsilisät ja elatusmaksut tekevät kolmen lapsen äidille mukavan noin 700€ potin joka kuukausi, tulojen lisäksi.
Politiikka on senkaltaista, että elatuksen tarve lapselle on nostettu niin ylös (420 euroa) ja jos lapsia on vaikkapa kolme, summa on 1260e/kk, siitä kun otetaan lapsilisät pois ja loppu jaetaan vanhemille, on tulos se, että vaikka olisit miten pienituloinen ja asuntovelkainen, joudut maksaa 110-150 e/lapsi. Miten yhteiskunta voi ajaa etävanhemman joka yleensä valitettavasti on lasten isä, eron seurauksena näin ahtaalle? Törkeää ja ajattelematonta. Sitten on maa täynnä ulosotossa olevia ja velkaantuneita elatusvelvollisia. Eikä siinä mitään, elatus on tarpeen, muta kyllä joku kohtuus täytyisi olla.Kukkan ei voi perustella minulle sitä järkevästi, että kolmen lapsen kuukausittainen elatustarve olisi 1260e/kk. Mitä niille lapsille hankitaan? Asuntoja vai?Autoaja vai?
Itselläni ei mene lainanlyhennyksiin ja asumiskuluihin puoliakaan tuosta, ja nettotulot on 1300. Käteen jää vaivaiset 700 eurao lainan ja asumiskulujen jälkeen, ja sitä elarit koska ne kuulemma kuuluu näin olla 370 euroa! Jäähän siitä vielä reippaasti 300 euroa itselleni juokseviin menoihin!Äiti sen kun nauttii olostansa yhteiskunnan tuet 700 tulee kun manulle illalinen, ja tulot yrittäjänä 35.000 euroa! Kun saisi jonkin tapaa ihan luvan kanssa olis kirveelle töitä!
Politiikka on senkaltaista, että elatuksen tarve lapselle on nostettu niin ylös (420 euroa) ja jos lapsia on vaikkapa kolme, summa on 1260e/kk, siitä kun otetaan lapsilisät pois ja loppu jaetaan vanhemille, on tulos se, että vaikka olisit miten pienituloinen ja asuntovelkainen, joudut maksaa 110-150 e/lapsi. Miten yhteiskunta voi ajaa etävanhemman joka yleensä valitettavasti on lasten isä, eron seurauksena näin ahtaalle? Törkeää ja ajattelematonta. Sitten on maa täynnä ulosotossa olevia ja velkaantuneita elatusvelvollisia. Eikä siinä mitään, elatus on tarpeen, muta kyllä joku kohtuus täytyisi olla.Kukkan ei voi perustella minulle sitä järkevästi, että kolmen lapsen kuukausittainen elatustarve olisi 1260e/kk. Mitä niille lapsille hankitaan? Asuntoja vai?Autoaja vai?
Itselläni ei mene lainanlyhennyksiin ja asumiskuluihin puoliakaan tuosta, ja nettotulot on 1300. Käteen jää vaivaiset 700 eurao lainan ja asumiskulujen jälkeen, ja sitä elarit koska ne kuulemma kuuluu näin olla 370 euroa! Jäähän siitä vielä reippaasti 300 euroa itselleni juokseviin menoihin!Äiti sen kun nauttii olostansa yhteiskunnan tuet 700 tulee kun manulle illalinen, ja tulot yrittäjänä 35.000 euroa! Kun saisi jonkin tapaa ihan luvan kanssa olis kirveelle töitä!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Itselläni kaksi lasta ajatteltiin 300€ kuussa.
Huonekaluja 0 kpl
T-V 0 kpl
Tarkemmin ajatellen minulla ei ole yhtään mitään
kun joudun tästä lähtemään.
Mistä rahat uusiin tavaroihin että saisi "kodin" itselleen mihin lastenkin olisi kiva tulla iskää
katsomaan.
Kuussa jää ehkä 300€ kun ottaa kaikki menot pois.
Pitääkö hakea lainaa että saa "kodin"
sisustettua.Elatusmaksut 300€ kuussa ei ole enää kuin 14v maksettavana ei viitsi edes laskea koko summaa.Tuntuu tosi kivalta tulevaisuus.
Tuota noin ... mitenkäs te osituksen teitte / teette ... kertomasi mukaan on pääteltävä että oli alun alkaenkin täysin tyhjä ja "kodinkoneeton" asunto josta tietty paha mitään jakaa. Vai oliko teillä avioehto ja kaikki puolisosi omaisuutta?
Ja jos 300 e/kk ajattelitte ... niin sitä sanotaan sopimiseksi, jos muuta ajattelit ... niin ehdota ja perustele... sitä taas kutsutaan neuvottelemiseksi.
Minun maksut ovat olleet auto,laina,vuokra.(1200€/kk)
Emäntä maksanut muut kulut.(kalusteet ym.)
Lasten parasta ajatellen en viitsi ruveta vaatimaankaan kodinkoneita itselleni.Olemme kyllä ilman riitelyä pystytty keskustelemaan asioista
ja sovittu että minun asiat laitetaan kuntoon ensiksi mutta rahaa se tulee vaatimaan.
Se vaan tässä surettaa että kaikki mitä on saavutettu vuosien varrella häviää pois esim.koti
Omaan luukkuun muuttaminen tuntuu aivan kamalalta
ajatukselta miten siellä voisi viihtyä(lähdet aamuisin tyhjästä kämpästä palaat iltaisin tyhjään kämppään) huh huh...
oon duunari tavallinen, maksan 130ekee/lapsi. Otin lainaa et sain elatusmaksun hoidettua. Olikohan se viisasta?Olikohan se ihan tarkotus, et pitää ottaa vaik lainaa et saa maksun hoidettua. meneeks muuten ulosottoon?jos en hoida?
Heips
Sen olen vuosien varrella havainnut,että avioero on aina kahden ihmisen konkurssi.Kumpikaan osapuoli ei taloudellisesti erosta hyödy. Itse saan elatustukea 200 euroa kuukaudessa kahdesta lapsesta, siis satasen kuukausi per penska.Kun sen jakaa kuukaudella tulee siitä 3,30 päivä.Siis yhden lapsen elatustuki päivässä maksaa miehelleni kolme-euroa ja kolmenkymmentä senttiä.
Lapsilisiä tässä maassa saa jokainen lapsiperhe, niin Lipponen kuin Lahtinenkin. Mun poika kohta täyttää 18 vuotta ja tuet loppuu siihen. En mä kuitenkaan voi lastani ulos kodistaan ajaa,vaan vastuu jatkuu edelleen.
Itse olen kova tekemmään työtä ja duunannut monta vuotta kahta duunia. Se on ihan helvetin raskasta ja välillä tuntuu elo niin kehärääkiltä. Mitään muuta tukea ei tule kuin tuo surkean pieni elatusmaksu, en käy sossussa enkä saa asumistukea.
Kun lapset olivat pieniä jouduin aina ensisijaisesti miettimään valintoja lasten kannalta en omalta kannalta. Ei voinut kauheesti ajatella uraa eikä voinut joustaa työelämässä. Onneksi tuo aika on jo ohi ja omat muksut melkein aikuisia. Nykyisin työelämä on tullut vieläkin kovemaksi.
Itse kun menin nuorena naimisiina ja tein perheen parikymppisenä, huomasin pian olevani kahden lapsen kouluttamaton yksinhuoltaja.Opiskeluelämän ja perheen yhteensovittaminen oli sellainen palapeli, etten soisi tuota toisille. Kirpputorilta on ostettu niin vaatteet ja lahjat. Kouluja tuli käytyä sen verran, että nyt on itselläni hyvä duuni ja hyvä palkka,sillä pärjätään muttei rellasteta. Nyt yhden ihmisen palkalla elää meidän perheessä kolme aikuista ihmistä,kaksi opiskelijaa ja minä.
Uskon, että moni mies joutuu erossa koville.Silloin kun lapset ovat pieniä, ehkä nainen pärjää kohtalaisen mukavasti, mutta tilanne kyllä pojat korjaantuu vuosien varrella,kunhan maltatte odottaa. Mitä isommaksi lapset tulevat, sen enemmän he kuluttavat, Vaikka otin kantaa keskusteluun en halua valittaa. Mutta toivoisin, että ihmiset löytäisi jonkun muun ratkaisun kuin eron ihmissuhdeongelmiin. Ero on aina surullinen tragedia.
Jaksamista kaikille elatusvelvollisille ja yksinhuoltajille.
Olen sinkku ja sinkkuna kai pysynkin, ettei "homma rupea kusemaan"...
Kylla tahan yksin eloon tottuu...
Mieheni maksaa elareita myös. Hän otti myös pankista lainaa kyetäkseen maksamaan... ja rahaa jää tilipäivänä käteen noin 6 €.
Emme siis todellakaan ole mitään tuhlailijoita; ihan tavallista savutonta ja lähes alkotonta elämää elellään.
Ei minusta siis kuulosta kovinkaan pahalle, että tilistä jää käteen 300 €!
Mielipiteesi alusta olen aivan samaa mieltä, ja niin on suuri osa oikeistakin asiantuntijoista ... ositusta (eroavien vanhempien välinen sopimus omaisuuden jakamisesta) ja elatusta (etävanhemman velvollisuus osallistua lapsensa elatukseen) ei pidä mennä sekoittamaan keskenään ... poikkeukset voivat vahvistaa säännön, mutta niin menettelemällä lisätään vaikeusastetta eroon.
No tuo 420 euroa per lapsi on tosiaan muodostumassa "standardiksi" ... mutta voidaan elatuksen tarve laskea toisinkin -- jos koit että ehdotettu summa ei ollut realistinen, niin sitten olisit tehnyt oman laskelman ja ehdotuksen elatuksen tarpeesta -- niin minä tein. Jos on niin vellihousu, ettei osaa omia asioitaan ajaa, vaan allekirjoittaa kaiken mukisematta, niin noinhan siinä käy.
Ja toistona aikaisempi kirjoitukseni elareista :
I VAIHE - määrä
Homma lähtee siitä, että määritetään lapsen / lasten elatuksen tarve. Ei helppo harjoitus, etenkin kun elarit sovitaan yleensä siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Totta, murrosikäisen menot 4 vuotiasta suuremmat … mutta päivähoitomaksuja ei ole – jälleen yksilöllistä (suuretko ao. maksut, vai onko lainkaan). Toisaalta, usein etävanhempi ”sponssaa” elareiden ulkopuolelta aikuistuvaa lastaan ja tämän menoja. Lasten elatuksen tarve voidaan määrittää ainakin kolmella tavalla, ja ainakin yhdellä väärällä:
a) Lasketaan omien tenavien todelliset kulut (paras etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.). Jos joku tarvii ”elareiden laskukonetta" ja ymmärtää Excel ohjelma aika hyvin, niin laittaa mailia [email protected]
b) Jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 420 e/kk per lapsi (tutkimus muistaakseni kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle etelä Suomessa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim. "sossun" prosentit (sovelletaan toimeentulotuen määrittämisessä useampi-lapsisessa perheessä, ks. http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B649-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf )
320 + 320 x 0,95 + 320 x 0,90 = 912 ekee (eli 912/3 = 304 e/kk keskiarvona per lapsi)
Siitä voidaan keskustella, pitääkö äidin saama yh-lisä ottaa huomioon lapsen eduksi (vähentää ao. summalla tuota 420 euroa) vai huomioida äidin tulona (koska lakkaa jos äiti solmii uuden parisuhteen).
c) Laskea voidaan myös toimeentulorajojen mukaan -- tämän pienemmäksi mielestäni lapsen elinkustannuksia voi perustella. Ohessa esimerkki:
kolme yli 10v. lasta kuntaryhmä I => 264 + 264 x 0,95 + 264 x 0,90 = 752 euroa + lapsilisät
kolme alle 10v. lasta kuntaryhmä II => 227 + 227 x 0,95 + 227 x 0,90 = 647 euroa + lapsilisät
Jos tätä kaavaa käytetään, tarvitsee päivähoitomaksut lisätä, toimeentulotukea saavillahan tämä yleensä nolla.
d) Vanhentunut "rangaistusluonteinen" tapa laskea elarit olivat 10% etävanhemman BRUTTO tuloista -- siihen ei minusta ketään elatusvelvollisen pitäisi velvoittaa, mutta tahtoessaan toki niin voi sopia … olkoonkin ettei tuo ”kaava” mitenkään lähde lapsen tarpeista, vaan etävanhemman toimentulosta (jonka vaikutettava kyllä elatuksen jakamiseen).
II VAIHE - jako
Kun yhteinen käsitys saatu lapsen elatuksen tarpeesta, sitä aletaan jakamaan vanhempien kesken. Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mielestäni on kohtuullista että elareista vähennetään tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata. Tapaamisen muita kuluja voidaan jakaa vaikka tapaamissopimuksessa (etä vastaa ”viemisestä”, lähi ”palautuksesta”).
Yleensä ei suositella ”könttämaksua” elareista (eli sekoitetaan vanhempien ositus ja lasten elatus), mikä ei tietenkään estä vanhempia näin sopimasta. Tämän summan määrittäminen jos mikä kahden sovussa eroavan aikuisen asia, yksikään tuomioistuin Suomessa ei tällaista ratkaisua tee.
Minimi elareille voi olla nolla euroa. Ajattelepa äitiä joka Nokian tiedotusjohtaja ja optio-ohjelmassa, isä sekatyömies. Tulee ero, yli 12 vuotiaat tyttäret haluavat jäädä äidille ... et kai kuvittele että yksikään lastenvalvoja suosittaisi tai tuomari määräisi 120 elareita per naama isälle??? Kysymys vanhempien maksukyvystä osallistua lasten elatukseen (jotain 0 ja 100% välillä, mutta EI yli). Mutta, JOS elarit tässä esimerkissä jostain syystä kuitenkin vahvistettu 120 euroon, eikä etä niitä pysty maksamaan … niin ”ilman tarveharkintaa” lain mukaan veronmaksajien se lähivanhemmalle tilitettävä!
III VAIHE - vahvistaminen
Lasta koskevat sopimukset (elatus-, tapaamis-, ja huoltajuussopimus) voidaan vahvistaa jo erohakemuksessa. Edellyttää tietenkin että ao. sopimukset osataan ja tahdotaan tehdä ko. vaiheessa. Tai myöhemmin lastenvalvojalla, muitakin keinoja voi olla. Vahvistaminen ei ole pakollista, mutta elareiden osalta lähivanhemman (ja lapsen) etu, tapaamisten osalta etävanhemman etu (ja lapsen).
Lastenvalvoja tai ”kunta” ei määrää elareita, vaan vahvistaa tai auttaa vanhempia pääsemään sopuun. Ellei sopua synny niin sitten käräjille, missä elarit lähes poikkeuksetta laihaa sopua huonommat (toinen kokee maksavansa liikaa, toinen ettei saa tarpeeksi) ... joten kympeistä ei kannata mennä tuomarin eteen.
”nollas” VAIHE – lapsen etu
Tällä kai olisi pitänyt aloittaa. Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.
Joten, koettakaa eravat/eronneet vanhemmat keskenänne hakemaan sopu elareihin, ja sovussa myös muuttamaan niitä jos aihetta syystä tai toisesta. Mutta hyvä olisi edes itselleen perustella vaatimuksensa elareiden määrästä, maksaa tai saa sitä. Ja vilpittömästi miettiä ovatko ne oikeudenmukaiset, jokaiselle osalliselle (lapsi, etä ja lähi).
joo vastapuoli ilmoitti kantanaan elatustarpeeksi 500 euroa, minä olin 300 kannalla. Kylmästi tuomari ilmoitti, että vanhin jolta jo lapsilisät on loppuneet juuri, lasketaan 420, ja jaetaan vanhemmille, kahdesta muusta 300, jossa lapsilisät on jo huomioitu. Eli käytännössä elatustarve tuomarin mukaan siis 420 410 410 josta lapsilisät (210) vähennettin. Siis 1240e/kk Se jaetaan vanh.nettotulojen suhteessa, josta voi taas keskustella tuomiopäivääna asti. Käräjät ei huomioi mitään asumiskuluja ISÄN osalta, Ainoastaan verot jotka maksettava ensin. Sen jälkeen jäävä suma on sun nettotulo, josta maksat ensin elarit. Lasten ISä sa siis asua vaikka veneen alla? HÄn ei asuntoa tarvitse?
Nyt saan herrojen teksteistä sen käsityksen, ettei lapseen/ lapsiin kulunut rahaa juuri mitään avioliiton aikana.. Kukas ne silloin elätti?
Mielestäni tuntuu kohtuuttoman suurelta tuo mainittu noin 420e/kk. On aikoja, kun rahallista panostusta tarvitaan vähän enemmän, ja aikoja, jolloin ei tarvitse hankkia mitään. Keskimäärin jos lapsiin menisi itselläni 420e/kk tekisi se 1680/kk. Oma palkkani menisi siis keskimäärin lasten tarpeisiin kokonaan. Olen varma, että näin ei tapahdu. Lapsilisät on merkittävä lisäetuus lapsiperheille, ja hyvä niin! En nyt oikein ymmärrä, että jos minä eroaisin, joutuisin maksamaan tuloistani noin 150/lapsi elatusmaksua, eli 600e/kk! EI tässä ole mitään perustetta. Itse asumme pohjois-pohjanmaalla, keskellä ei mitään, en ymmärrä mihin ne rahat menisivät?
Tuo 420 euroa (jossa siis lapsilisä mukana) on keskiarvo siitä mitä etelä-suomalaisen muistaakseni kaksi-lapsisen perheen lasten KESKIARVO ( 0 - 18 v.) kulutus (ml. asuminen) on ... siis kulutustutkimuksen tulos.
MIKÄÄN ei estä laskemasta omien lasten kulutusta ... ja elleivät mitään harrasta, vaatteet kirppikseltä, käpylehmät leluina, suksilla mennään kouluun kesät talvet, kesälomamatka on Esson baariin, jne. jne. ja tähän olivat tottuneet jo ennen eroa ... niin silloin teet tästä laskelman ja esität sen elatuksen perustaksi. Ei tuo 420 e/kk ole laki, mutta on osattava asia toisin esittää tai tyytyä kohtaloon (niin se tässä maailmassa menee, sorry).
Juuri näin ... ja sen vuoksi on terveellistä laskea yksityiskohtaisesti sen oman lapsen menot kun avioliitossa oltiin... niin me teimme, ja tulos oli yllättävän lähellä tuota 420 e/kk. Elareiden määrityksessä se oli pohjana, mutta mm. laajat tapaamiset laskivat ao. suman kautta sovittua elatusmaksua (syystä ettei lähivanhemman silloin tarvitse ostaa ruokaa lapselle, vaan minun)
Eiköhän olisi viisasta yrittää sopia elatusasiat, vaikka sitten vähän pienemmiksi, kuin mennä käräjille asiaa puhumaan. SEn seurauksena ei taatusti vanhempien välit ainakaan parane. Lapset siitä eniten kärsii!
Parempi olisi saavan osapuolen tyytyä vähän vähempään, kuin vaatia lakipykälien mukaan, varsinkin jos olette tehneet osituksesta sopimuksen. Toisaalta tämän kertoo vaativasta osapuolesta sen minkälainen ihminen on kyseessä. OLe huoleti onnellinen, muutama sataeuroa on pieni summa, pääsit eroon tuosta ahneesta kumppanistasi. Kyllä se raha hetken lämmittää, ihmissuhteet kun jäätyvät, on helvettiä koko loppuelämä, ainakin lasten osalta ja luultavasti myös vaativan osapuolen osalta
Pääpiirteissään hyvin sanottu ... sopiaa aisat. Mutta säestetään nyt kuitenkin vielä.
Tosiaan koettakaa eravat/eronneet vanhemmat keskenänne hakemaan sopu elareihin, ja sovussa myös muuttamaan niitä jos aihetta syystä tai toisesta. Mutta hyvä olisi edes itselleen perustella vaatimuksensa elareiden määrästä, maksaa tai saa sitä. Ja vilpittömästi miettiä ovatko ne oikeudenmukaiset, jokaiselle osalliselle (lapsi, etä ja lähi).
Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.
Kuka jättää ottamatta jos lakikin on puolella? Ihminen on perusluonteeltaan kait Ahne, aina otetaan kaikki mulle heti tänne periaateella, jos tyrkyllä on elarit ex:n kukkarosta vaikka 480ekee/kk kuten itselläni.. ei luultavasti tule mieleenkään ex puolisolla olla ottamatta joka euroa jonka saa, erot on aina katkeria ja raadollisia ystävinä voi erota tuskin kukaan. Nekin jotla väittää näin tapahtuneen,valehtelevat ja kateellisina seuraavat ex;n joka liikettä takavasemmalta
jooo, erossa yhteiseen kotiin jäävä saa paremman lähtökohdan uuteen elämisenalkuun, kuin se joka joutuu kotoaan lähteä. Itse asuin vuokralla 6kk, jeesus että oli kallista hommaa!Vuokrat on 400-500e/kk vesi ja lämpö päälle.Etsin nyt omistusasuntoa parhaillaan, hinnat on kauheet! Kolmiosta saa maksaa 100.000 euroa vähintään! Eipä tarvi minunkaan ex:n ostaa uutta kotia, vaan vanha asunto jäi hälle, ja pilkkahintaan..
pilkkahintaan jäi entiselle miehelle koti josta lähdin väkivallan takia-en edes jaksanut taistella.Ei aina mies ole heikommalla!!!
no, mee sit sossuun jos sul on lapsia. ne laittaa kyl sun ukkos maksaan sulle nii et varmaan pärjäät.Mee oikeuteen, saat ilmasen oikeudenkäynninkin, kun ä kato edustat sun lapsia siellä..eikä niillä kato oo tulojakaa tietty. Ite voi kääriä hynää vaik 50.000ekee/vuodessa, ei ne sitä kato, sähän oot lasten asialla, laita viel ukkos maksamaan takautuvasti siit päivästä ku lähit niitten lasten kans..jos ukkos on antanut rahaa tai ostanu jotai lapsille, älä hyväksy mitää..mitä ei oo sulle annettu. Hyvä keino, saat paljo rahaa, mut huonona puolena voi olla, et ukkos ei puhu sulle koskaan enää mitää.
eroprosessin aikana voimat on niin loppu ja varsinkin se joka on jo vuosikausia tullut kaltoin kohdelluksi-ei jaksa.Vaikka lapsista ei olis enää huolta,on kodin menetys todella kova paikka kun sitä on rakentanut alusta asti.Monet lähteekin kun ei jaksa enää ja vahvempi saa suurimman osan ja saa jatkaa samassa kodissa.
tosi on, että tässä on kyseessä polittiinen peli. Mukana ovat ainakin oikeuslaitos, kunnat ja kuntien sossutantat. Elatusmaksut määrätään AINA just sen verran ettei kunnat joudu maksamaan mitään elatusapuja. Tää on fakta juttu. JOs työssä olet, maksat aina 110 tai lähelle vähintään, näin kunnat ei joudu maksaman erotusta 118,15 asti. Ja tämän mahdollistaa tää lähes "oikeskäytäntö" 420e/lapsi mikä on täysin vailla mitään perustetta edes keskimäärin.
No sullahan terve lähestyminen on asiaan!
Ellei yhteiskunta ole lapsilisiä suuremmalla summalla osallistunut lastesi elatukseen ENNEN eroa ... niin voisitko kertoa sen logiikan miksi MINUN ja muiden veronmaksajien pitäisi hurraten "hyväksyä" se, että erottuanne "kunta" ryhtyy maksamaan jälkikasvusi elatusta. Millä perusteella tämä tulonsiirtoa pitäisi eronneille vanhemmille suoda ?!
PAITSI jos olette olleet toimeentuloturvan piirissä, tai elatusvelvollinen joskus maksukyvyttömäksi reppanaksi joutuu ... SITÄ VARTEN ko. yhteiskunnan tuki on olemassa.
Logiikka voi olla vaikka tämänkaltainen:
Ennen avioeroa puolisot omistavat yhteisen yrityksen, muita tuloja ei ole. Erossa yritys jää yksin naiselle, ja sinä joudut etsimään uuden kodin, työn ja elämän. Saat pientä liksaa, ja ex saa edelleen nyt yksin kaiken sen ,minkä ennen jaettiin tasan.
Palkkasi on niin pieni, ettet saa ansioita vuodessa kuin puolet ex:n tuloista. Sillä logiikalla olisi kohtuullista, että yhteiskunta maksaa osuutensa, jos kerran itse et pysty. Tämähän ei koskaan toteudu nykylainsäädännän valossa, asiat järjestetään siten, että yhtiskunta HARVOIN jos koskaan joutuu maksumieheksi.
On se logiikka vieläkin mulla hukassa tuosta asiasta -- mutta sattuuhan sitä...
Eli osituksessa luovuit koko omaisuudesta, firman luovutit emännälle ... talon yms. vaatimatta tasinkoja??
Voisi kuvitella ettei niitä ilmaiseksi saanut -- mikä estää perustamasta uutta yritystä ... jos exäsikin siihen yksin pystyy??
Vaikuttaa varmasti maksukykyynne ... eli exällä suurempi, eli osallistuu suuremmalla osuudella lasten elatukseen.
Ei yhteiskunta vaan lasten paremmin ansaitseva vanhempi.
Aivan niin, mikä on oikein. Miksi yhteiskunnan pitäisi ryhtyä maksamaan lastesi elatusta jos vanhemmat eroavat. Totta, kuvaamassasi tilanteessa (sinun tuot pienenevät eron vuoksi) vanhempien maksukykyjen suhde muuttunut, joten lähivanhemman kannettava suurempi osuus kuin jos ette olisi eronneet ... mutta ei "minun".
Niin, ongelman ydin taitaakin olla siinä, että suurempituloisella lähivanhemmalla on tosiaan ihan selkeästi suurempi elatusvastuu. Mutta miten se konkreettisesti tulee ilmi? Muuten kuin paperilla? Käytännössä lapsen elatuksen maksaa aina elatusmaksua maksava etävanhempi selvästi suuremmalla osuudella, vaikka hänellä olisi selvästi pienemmät työtulot.
Tämä johtuu siitä, että tuo elatustarve nostetaan tähtitieteellisen korkeaksi, eli etävanhempi laitetaan maksamaan, tasaarvosta ei voida puhua ollenkaan. Esimerkki: elatusmaksut 350euroa/kk, kaksi lasta. Lähi saa lapsilisät 210 euroa= 560 euroa lasten tarpeisiin joka kuukausi! Mitä se lähi sitten maksaa vielä tämän lisäksi? Tosiasiasaa ei mitään, vaan homman kustantaa etä ja yhteiskunta, lähes 100% osuudella. Voi olla, että lähikin joutuu osallistua tämän rahatulvan lisäksi jonkin verran, muttei missään tapauksessa yli 100 eurolla/lapsi. Vaikka hänellä olisi suuremmat tulot. Kenenkään lapsen elatus ei maksa niin paljon, sehän on täysin selvä, ellei kulje etelässä 2-3 krt/vuosi, harrasta kouluratsastusta 20.000 kilpahevosella, ja pelaa jääkiekkoa HElsingin jokereissa samaan aikaan.Lisäksi tuohon voisi mahduttaa vielä balettitunnit. Sitten voisi alkaa maksamaan. Keskiverto lapsi ei paljon herrasta, käy koulua ja iltapäivällä voi olla liikuntakerho koulun jälkeen..Kerran viikossa joku seuran "temppukerho"maksaa noin 50euroa/kausi. Siinä ei sitten jää kuin ruoka ja vaatteet sekä asuminen ja terveydenhoito. Suomessa on todella sairas systeemi, joka ajaa etävanhemmat itsetuhoisiin ajatuksiin ja repii katkeruudella rikki suhteet vanhempien välillä ja lasten myös. Hienoa Suomi! Minä etsin jo sopivaa junaa..
hmmm … no elareiden määrässä jonka vanhemmat sopivat (lähtökohtaisesti).
höpö höpö … ei täällä päin, eikä monellekaan tuntemallani kaverilla. tiedä sitten sinun piireistäsi.
Laskentasi lukeminen oli hauskaa ajanvietettä – hyvin kirjoitettu. Mutta oletko laskenut yhdessä exäsi kanssa oman lapsen todelliset kulut… uskon sinun siihen kykenenvän… sillähän asia selviää (näin meillä meneteltiin, ja 400 ekee kuussa oli hyvin todellinen kulu)
”Onnea” vaan aikataulujen lukemiseen – sääli lastasi joka moisen tiedon kanssa joutuisi elämään….
Periaatteessahan ei sinulle tarvi jäädä kuin minimitoimeentulo, olisikohan juuri jotain 300€/kk. Siinähän on sitten mukava paiskia töitä...
Mutta kuitenkin ei vielä ole mitään menetetty, mikäli entinen naisesi ei suostu tajuamaan todellisia kulujasi. Voit sosiaalitoimistossa kylmän rauhallisesti sysätä entisesi sivummalle ja pyytää poistumaan huoneesta jolloin voit lastenvalvojan kanssa katsoa todelliset tulot ja menot rauhassa.
Luultavasti lastenvalvoja kyselee kaikkea hauskaa esim. tarvitsetkö välttämättä noin suurta asuntoa, asuthan yksin?
V:Jaa, lapsetko nukkuvat sitten olohuoneen lattialla tapaamisten aikana?
Onko autokaan nyt ihan välttämätön?
V:Aika hankala noita lapsia on kuskata reppuselässäkin...
Mikäli kuitenkin yrittää maksattaa edelleen kohtuuttomia summia, pyydä huomioimaan se, että lapset myös syövät ja harrastavat sinunkin luonasi ollessaan. Ja pakkohan sinun on isompaa asuntoa pitää, jotta lapset ylipäätään voivat tulla isänsä luokse.
Lapset myös tarvitsevat syntymäpäivänsä ja joulun, haluaako joku ottaa vastuun siitä, että kun etällä ei ole näitä varaa viettää, lapsi pahoittaa mielensä ja luulee ettei isä välitä?
Muista kuitenkin, että elatusmaksut loppuvat aikanaan, vanhemmuus ei koskaan. Pyri olemaan edelleen se kaikista paras vanhempi lapsille, olethan heidän ainoa isä.
Luuletko tosiaan, että jos käräjäoik. on määrttänyt elarimaksun summan, uskaltaa joku sosiaalialan ihminen mennä sitä muuttamaan? Ei ikinä taatusti ja varmasti.Meidän kunnan sossuihmiset ei uskaltanee järjestää edes neuvottelua asiasta,antoivat ex:n viedä asian käräjille koska mukamas ei oltu voitu asiasta sopia. Ise tien parikin sovintoesitystä, mutta vastausta ei koskaan tullut. Käräjillä olikin sit meno aika huimaa, puhuttiin vaan summista sektorilla 100-500 euroa. tosi epämääräistä
Jos on 3 lasta ja minimielarit saa siis
118 e isältä ja lapsilisästä 1/3 on 113 euroa.
Kun vanhemmat yhteishuoltajia pitäisi siis äidin osaksi jäädä myös tuo 118 e,eli lapsen yhteiseen elatukseen kertyy siis noin 350 e.
Jos siis lapsi vie 420 e (laskettu keskiarvo) niin äitihän elättää lasta 70 e suuremmalla summalla kuin isä.
Ja kyllä täytyy sanoa,ettei noista summista itselle mitään ylimääräistä jää kun ostaa ruokaa kolmelle,maksaa vettä ja sähkökuluja kolmelle,ostaa vaatteet ja kaiken muun (harrastukset,taskurahat,lelut,cd:t ym. ym.).
Ja asuntohan pitää olla väkiluvun mukainen,eikä sekään halpaa ole.
Mistä tuo etävanhempien suunnaton katkeruus lähivanhempia kohtaan juontuu,itsellä jäi eron myötä kaikki rakkaat harrastukset ja melkein kaikki oma aika.Aina kiinni ja ne muutama päivä kun isä lapsia luokseen huolii on tosi harvinaista herkkua.
Saan jatkuvasti kuulla uikutusta siitä,että isällä on tiukkaa,kyllä yritin hänelle lähtiessään valaista,että kannattaako.Oli se nuori "liha" niin ihanaa,että lähteä piti.
Itse en olisi halunnut yksin lapsia kasvattaa,mutta pakkohan se on pärjätä yksin.
Vielä niskassa iso asuntovelka,kun exän maksoin ulos.
Lapset on kuitenkin yhteisestä sopimuksesta tehtyjä ja heidät pitäisi yhdessä aikuisiksi elättää.Muistakaa kaikki lähtijät,että puolison voi kyllä jättää,mutta jälkikasvua ei ,vastuu tulee aina perässä!
Kääntäen kaikki olisi toisin eli: Eipä ole kahta samanlaista eroa olemassa. Kellä on lähtenyt mies nuoren lihan perään, toisella on nainen löytänyt uuden "tumman ja komean" ja mies on joutunut lähtemään. Itse jouduin lähtemään kun naisen löysi jotain ilmeisesti parempaa, sen takia ei vaan ymmärretä yhtään sitä, että vaikka nainen laittaa sun elämän paskaksi, ei hän kärsi tilanteesta rahallisesti...päinvastoin! Sehän kannustaa naista eroamaan jos tietää eroon pyrkiessään tulevansa kahdelluksi prinsessana sossutoimistossa tai elatusmaksuja määrätessä. LAPSIA ei hevillä isälleen määrätä vaikka tämä niin haluaisikin, näin toimii suomi..ja hajottaa koko yhteiskunnnan kannukstamalla eroamaan naisia
Joo näin se menee Miehillä ei ole oikeuksia
sosiaalitanttojen silmissä
naisen valitusta vaikka on kaikkee on asumistuet on lapsilisät,elatusmaksut ja iloa myös lapsista
ja yhteiskunta vielä surkuttelee ett voi voi yksinhuoltaja raukkaa.Vaikka raukka parka tässäkin tapauksessa on varmaankin mies isä joka on menettänyt lapsensa,perheelämänsä
että kaikki yh:t elää yhteiskunnan avustuksella.
En ole päivääkään asumistukea saanut ja lapsen
hoitomaksukin on suurin mahdollinen.
Aikoinani hankin koulutuksen ja siten myös työ on ollut aina taattua;ei päivääkään kortistossa.
Tuo on sitä miehen uikutusta,kun vastuu lapsista lakkaa kiinnostamasta uuden misun astuessa kuvioihin.Ei ole kuitenkaan jätetyn puolison asia maksaa ja huolehtia yksin lapsista,on sillä lähtevällä puolisollakin (oli sitten mies tai nainen} omat velvollisuutensa.Ja ei niitä tukia saa kuin sellaiset,jotka oikeasti ovat melkein tulottomia,tahdostaan tai pakosta.
Nykyinen miehen ei ole kertaakaan valittanut minulle lapsen elatusmaksusta,vaikka maksaa yli minimin,vaan on sitä mieltä,että maksettava on kun on oma lapsi ja rakas.Ostamme myös hänen lapselleen vaatteita ja leluja ja kaikki elareiden päälle.Eikä me mitään rikkaita olla,duunareita molemmat,on vain siitä kiinni miten asiat priorisoi elämässä ja onko se oman itsensä asettaminen etusijalle tärkeää vai ei.
Kuten totesin ei niitä lapsia voi erossa jättää,aikuiseksi ne on huolehdittva itse,ei yhteiskunnan tarvitse kaikkea kustantaa.
ei mene aina noinkaan. Valitettavaa etä-äidin kannalta on se, että ympäristö katsoo herkästi kieroon äitiä, joka ei taistele lapsia itselleen. Tuo lienee yksi syy, miksi äiti ei hevin suostu etäksi, jos molemmat vanhempina tasavertaisia. Tällaisesta etä-isien ei tarvitse kärsiä, jos muuten isänä ok. Näinkin..
tosiaan olis kirveellä!!! just näissä asioissa!!!
Tunnusta itsellesi tosiasiat: Sinulla ei ole tulevaisuutta Suomessa, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Et pysty keräämään sitä omaisuutta koskaan mitä tarvitaan jotta voisit viettää rauhallisia eläkepäiviä.
Lähde siis ulkomaille. Riuska mies pärjää aina vaikkei kieltä niin osaisikaan. Älä kuitenkaan kerro osoitettasi verottajalle tai muille viranomaisille, älä edes maata mihin olet muuttamassa. Tai jos kerrot niin kerro väärä maa.
Sen jälkeen aloitat uuden elämän. Kun olet saanut vähän kasaan niin haet uuden vaimon Internetistä ja perustat uuden perheen, mutta älä ota suomalaista naista, ovät päältä rumia ja sisältä rumia. Muutaman vuoden kuluttua tämä kaikki on vain kaukainen painajainen menneisyydessä.