Mitä tehdä silloin kun huomaa että kaikki se minkä on suunnitellut, sitoutunut ja rakentanut tulevaisuutta jotakin kohti, muuttuukin. Huomaa että toinen ei olekaan yhdessä mukana, ei tiedä mitä haluaa, haluaa miettiä suhdetta onko meistä pariksi. Antaa epäluottamuslauseen, sanoo että olemme liian erilaisia, emme puhu keskustellessa edes samoista asioista ja emme ymmärrä toisiamme. Kun itse on miettinyt työpaikan muuttoa, asuinpaikan muuttoa ja tähdännyt tiettyyn suuntaan jo pitkään. Kun itse on valmiina hyppyyn toinen miettiikin onko hyppykumppani oikea, onko hyppypaikka hyvä ja mitä sitten jos hyppää, aukeaako varjo vai olisiko toinen tuuli ollut suotuisampi.
Itseluottamus on seksikästä mutta kuinka osaa enää olla toisen edessä haluttava, jos on jo selkeästi torjuttu, tönitty pois. Miten voi olla itseensäluottava suhteessa jos toinen osapuoli on ilmoittanut ettei luota yhteiseen tulevaisuuteen. Itseensä voi luottaa muttei enää joukkueena, toisen kanssa, toisen seurassa. Kuinka voi olla oma itsensä kun toinen takertuu joka sanaan tarkoituksena todistaa että kuuntele ulosantiasi, kun on tarkkailun alla, väliajalla ennen lopullista niittiä määräämättömänä aikana. Kuinka olla iloinen ja rakastettava kun tietää että toinen ei halua suhtautua samoin.
Minä ahdistun, sulkeudun, rikkoudun ja alan vetäytyä. En kadu hyviä hetkiä, mutta kadun hukkaan mennyttä aikaa, tuhlattuja rahoja ja aikaa joka on mennyt hukkaan tärkeämpien asioiden sijaan, tunteita joihin olen rohkeasti uskaltanut mennä ja jotka on torjuttu kun olen ollut alastomana ja heikkona.
En tiedä mitä teen enää luonasi, miksi mennä torjuttavaksi uudestaan ja uudestaan? Olen vahvempi ilman sinua kun en ole rakkauteni takia haavoittuva. Sinun kanssasi olisin ollut vahvempi kuin koskaaan yksin. En koskaan tahtonut tälläistä mutta miksi sitten olen tässä tilanteessa? Torjuttuna, rikki ja kuitenkin vielä johonkin uskoen?
Itseluottamus on seksikästä mutta kuinka osaa enää olla toisen edessä haluttava, jos on jo selkeästi torjuttu, tönitty pois. Miten voi olla itseensäluottava suhteessa jos toinen osapuoli on ilmoittanut ettei luota yhteiseen tulevaisuuteen. Itseensä voi luottaa muttei enää joukkueena, toisen kanssa, toisen seurassa. Kuinka voi olla oma itsensä kun toinen takertuu joka sanaan tarkoituksena todistaa että kuuntele ulosantiasi, kun on tarkkailun alla, väliajalla ennen lopullista niittiä määräämättömänä aikana. Kuinka olla iloinen ja rakastettava kun tietää että toinen ei halua suhtautua samoin.
Minä ahdistun, sulkeudun, rikkoudun ja alan vetäytyä. En kadu hyviä hetkiä, mutta kadun hukkaan mennyttä aikaa, tuhlattuja rahoja ja aikaa joka on mennyt hukkaan tärkeämpien asioiden sijaan, tunteita joihin olen rohkeasti uskaltanut mennä ja jotka on torjuttu kun olen ollut alastomana ja heikkona.
En tiedä mitä teen enää luonasi, miksi mennä torjuttavaksi uudestaan ja uudestaan? Olen vahvempi ilman sinua kun en ole rakkauteni takia haavoittuva. Sinun kanssasi olisin ollut vahvempi kuin koskaaan yksin. En koskaan tahtonut tälläistä mutta miksi sitten olen tässä tilanteessa? Torjuttuna, rikki ja kuitenkin vielä johonkin uskoen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hetken luulin lukevani aviomiheni kirjoiusta, mutta koska et puhunut menneisyydessä sattuneista liian kipeistä asioista, et ole hän.
Etääntyminen voi olla traumaattisista tapahtumista toipumista tai sitten vain epävarmuutta kumppanin tunteista.
Viestisi kuulosti hyvin tutulta. Tuntuu pahalta kun alkaa huomata toisesta, etten enää kiinnosta häntä samalla tavalla kuin ennen, hän arvostelee, esittää sellaisia kommentteja, jotka tulkitsen, että hän haluaisi minun olevan erilainen. En riitäkään hänelle sellaisena kuin olen. Rakastaako hän enää minua? Kauheata ajatella, että onko koskaan rakastanutkaan sellaisena kuin olen oikeasti, heikkoine piirteinenikin. Ja juuri siltä rakkaalta elämänkumppaniltaan toivoo kannustavaa ja varauksetonta rakkautta. Ehkä liikaa vaadittu. Pakkohan sitä jotenkin on oltava rakkauden arvoinenkin. Mutta sanoit osuvasti, että on vaikeaa enää olla haluttava, itsevarma ja kaikkea sellaista rakastettavaa, kun on jo kokenut itsensä torjutuksi, mä sanoisin kokeneeni itseni loukatuksi.
Mutta en kadu mennyttä, sitähän ei voi muuttaa. Mutta toivoisin, että niitä asioita jotka suhteeni mieheeni on tähän pisteeseen ajanut, saisin selvitettyä ja oppisin niitä välttämään.
Teillekin toivon mahdollisuuksia keskustella tunteistanne. Me ollaan nyt aloittamassa pariterapiaa, toivon sen aukaisevan lukkoja.
vaikkapa näin: Kaikella on tarkoituksensa. Aika, jonka kumppanisi kanssa olet viettänyt ei ole hukkaanheitettyä aikaa vaan se on ollut juuri teitä, myös sinua varten. Kaikki mikä ei tapa, vahvistaa jos osaamme poimia suhteesta olennaisen; sen jota voimme hyödyntää muuten elämässä, vaikka suhde päättyisikin.
Muista ettei mikään ei ole sen rohkeampaa kuin olla alastomana ja heikkona toisen edessä. Jotkut eivät koskaan edes todella pitkässä parisuhteessa uskalla avautua kumppanilleen.