Olen kuullut vanhoilta ihmisiltä sellaisesta paikasta. Missä päin Lieksaa se on? Sanovat sen joskus olleen suljettua yksityisaluetta ja muistitiedon mukaan siellä on kauan sitten kasvanut joitain sellaisia pensaita, puita ja kukkia mitä ei muualla Lieksassa tavattu.
Yksi erikoisuus on ollut tammi, ja joitain muitakin etelän lajikkeita. Ketä siellä on asunut.
Kuka tietää Parreenniemestä
Parreenniemi
41
2042
Vastaukset 41
- Iljanniemestä
Onkohan se sama kuin Iljanniemi, luulen niin.
- alueella käynyt
Parreenniemi sijainnee nimensä mukaisesti Lieksan Parreessa.
1960-luvulla Lieksan Parreessa olivat suuret savotat. Matsätyöt kestivät niin kauan, että Tiensuun kauppias Viktor Mauranen perusti alueelle savottakaupan. Myöhemmin kyseinen jalaksilla varustettu mökki toimi kahvilarakennuksena Lieksan raviradalla 1980-luvulle saakka.
Parreesta on löydetty massiivisen kiviaidan näköisiä kivirakennelmia, jotka mahdollisesti kuulunevat sodan aikaisiin rakennelmiin, Salpalinjaan tai vieläkin aikaisempiin aikoihin..- juorärri
Täyttä valetta koko juttu. Älkää uskoko. Ei sellaist ole olemassa.
- alueella käynyt
Parreen alue on löydettävissä kartalta
http://www.retkikartta.fi/
Kolmion Liukkunen - Karsikko - Matovaara sisältä. - ei uusi sana
Vanhasta ketjusta: Vuan misteehän lienöö
Muhelin puron suulla olleelle niemekkeellä nimi Pareenniemi. Sanottiin kylläkin kahella ärräällä, Parreenniemi. Mikähän semmonen Parre on mahtanu olla? Liekä ollut karjalaenen vae savolaenen vai ihankohhaan lie ollunna ulukomuan elävä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6476435 - Pareenniemi
Hei Tietäjät herätkää kertomaan Parreenniemen taustoja.
- änhiö etukev't
Parreenniemi on Ruunaan koski alueella.
- ei ollut ruunaassa
änhiö etukev't kirjoitti:
Parreenniemi on Ruunaan koski alueella.
no ei varmana ainakaan siellä
Kirjoitan tämän ilman kirjoista tarkastusta ulkomuistista sen mukaan mitä olen aikoinaan kuullut ja muista lähteistä lukenut.
Pareenniemi on Muhelipuron suulla, Lieksanjoen rannassa. Nimi on aika vanha ja juontaa alkunsa Muhelien ajalta.
Tiettävästi he antoivat tämän nimen.
Siihen sisältyy eräitä muistoja joita en kuitenkaan kerro koska Muhelien sukua asuu Lieksassa, tosin eri nimellä.
Nimi liittyy suvun historiaan.- näin pohjalaisena ky
Minkä nimisiä Muhelit on nyt ja mitä tarkoittaa Parree, ei ole varmaan Pohjanmaan murretta.
- Färre => Parre
näin pohjalaisena ky kirjoitti:
Minkä nimisiä Muhelit on nyt ja mitä tarkoittaa Parree, ei ole varmaan Pohjanmaan murretta.
Minä luulen, että Parree on lieksalainen muunnos nimestä Färre.
- muistan minäkin
Mohell on vanha lieksalainen suku ja alkuaan jo parin sadan vuoden takaa. Viimeisin samalla sukunimellä toiminnut lienee E. Mohell, joka piti Ruoka- ja Sekatavarakauppaa Lieksassa.
- kiinostaa
Missäpäin se kauppa oli.
- Muistan minäkin
kiinostaa kirjoitti:
Missäpäin se kauppa oli.
Kylänlahdella
- Färre => Parre
Ei ole lieksalainen eikä karjalainen suku, johan nimikin sen kertoo.
- pärre.färre
Färre => Parre kirjoitti:
Ei ole lieksalainen eikä karjalainen suku, johan nimikin sen kertoo.
älä sinä puhu kun et tiedä, katso mitä lieksaainen kirjoittaa
- lieksaainen
Mohellien sukukirjasta:
Carl Gustaf Johansson Mohell korpraali s. 24.03.1780 Rantasalmi k. 27.12.1843 Pielisjärvi, puoliso 24.07.1814 Nurmes
Christina Johansdotter Collan s. 07.05.1788 Pieksämäki k. 26.12.1835 Nurmes
vanhemmat: räätäli Johan Collan ja Anna Caisa Frilander
Carl Gustafin vanhemmat: Johan Larsson Mohell korpraali, s. 1731 (Ristiina) k. 26.09.1786 Rantasalmi ja Elisabeth Hirvonen s. 1739-1740 Rantasalmi. k. 13.05.1817 Rantasalmi.
Johan Larssonin vanhemmat : Lars Mohell korpraali s. 1683 Karjala k. 1752 Ristiina
Vanhin merkintä on vuodelta 1683, jolloin Lars Mohell on syntynyt Karjalassa, eli kyseessä on karjalainen suku, jonka edustajia on muuttanut pari sataa vuotta sitten Lieksaan ja Pielisjärvelle.- Sukujuuret
Sukujuureni mummoni, s. 1890, k. 1975, puolelta juontavat Mohellin sukuun. 1900-luvun vaihteessa osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimensä.
Hänen vanha kotipaikkansa on sijainnut Muhelin puron (hänen puheessaan Mohelin puron) varrella. Vanha kotitalo on toiminut kunnalliskotina ja sota-aikana se on ollut armeijan käytössä. Mummoni vävy on ollut siellä majoittuneena.
Kiinnostaisi kovasti tietää myös tuota vanhaa historiaa, josta joku tuolla hienotunteisesti vihjaili. Valitettavasti mummoni elinaikana ei tullut otettua tarkemmin selvää Lieksan sukujuurista. Hänen sisaruksensa olivat hajaantuneet ympäri Suomea ja yhteydenpito sukuun katkennut.
Carl Gustafin isä on ollut Carl Fredrik Mohell fjerdingsmannen, vastaisiko nimismiestä nykyisin (1810-1890) ja äiti Sofia Mohell (Lundgren) s. 1816 , k. 1884. Carl Gustafin ensimmäinen vaimo on ollut Christina Matintytär Ryynäin (Ryynänen), s. 1818, k. 1855. Sukujuuret kirjoitti:
Sukujuureni mummoni, s. 1890, k. 1975, puolelta juontavat Mohellin sukuun. 1900-luvun vaihteessa osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimensä.
Hänen vanha kotipaikkansa on sijainnut Muhelin puron (hänen puheessaan Mohelin puron) varrella. Vanha kotitalo on toiminut kunnalliskotina ja sota-aikana se on ollut armeijan käytössä. Mummoni vävy on ollut siellä majoittuneena.
Kiinnostaisi kovasti tietää myös tuota vanhaa historiaa, josta joku tuolla hienotunteisesti vihjaili. Valitettavasti mummoni elinaikana ei tullut otettua tarkemmin selvää Lieksan sukujuurista. Hänen sisaruksensa olivat hajaantuneet ympäri Suomea ja yhteydenpito sukuun katkennut.
Carl Gustafin isä on ollut Carl Fredrik Mohell fjerdingsmannen, vastaisiko nimismiestä nykyisin (1810-1890) ja äiti Sofia Mohell (Lundgren) s. 1816 , k. 1884. Carl Gustafin ensimmäinen vaimo on ollut Christina Matintytär Ryynäin (Ryynänen), s. 1818, k. 1855.Ikävä kyllä en voi kertoa näin yleisellä palstalla.
Sen voin sanoa ettei siellä ole mitään kammottavaa eikä rikollista, tai muuta synkkää.Sukujuuret kirjoitti:
Sukujuureni mummoni, s. 1890, k. 1975, puolelta juontavat Mohellin sukuun. 1900-luvun vaihteessa osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimensä.
Hänen vanha kotipaikkansa on sijainnut Muhelin puron (hänen puheessaan Mohelin puron) varrella. Vanha kotitalo on toiminut kunnalliskotina ja sota-aikana se on ollut armeijan käytössä. Mummoni vävy on ollut siellä majoittuneena.
Kiinnostaisi kovasti tietää myös tuota vanhaa historiaa, josta joku tuolla hienotunteisesti vihjaili. Valitettavasti mummoni elinaikana ei tullut otettua tarkemmin selvää Lieksan sukujuurista. Hänen sisaruksensa olivat hajaantuneet ympäri Suomea ja yhteydenpito sukuun katkennut.
Carl Gustafin isä on ollut Carl Fredrik Mohell fjerdingsmannen, vastaisiko nimismiestä nykyisin (1810-1890) ja äiti Sofia Mohell (Lundgren) s. 1816 , k. 1884. Carl Gustafin ensimmäinen vaimo on ollut Christina Matintytär Ryynäin (Ryynänen), s. 1818, k. 1855.Jäi taisi kertomatta, että tiedän mikä on se nimi johon "Muhelit" vaihtoivat.
Hieman tuo suku liittyy myös minun henkilöhistoriaani.- APJKivi
Mannerkorpi on ainakin yksi Mohell-suvun haara
- rotestimökinpoika
Parreentie on Joensuuhun päin ennen Jaakonvaaran tiehaara Sutkanlammista laskevan uittokanavan jälkeen kääntyvä tie.
Parreenniemi oli paikka jossa kävin kesäisin joskus "hiljentymässä" kun elämässä tapahtui, tai oli tapahtumassa suuria.
Sen pienessä lehdossa joen rannalla oli ihmeen rauhaisaa istuskella ja miettiä.
Joskus saatoin istua tuntikaupalla.- taisit-olla
Olitko silloin hoidossa B-sairaalassa??????
taisit-olla kirjoitti:
Olitko silloin hoidossa B-sairaalassa??????
Siellähän minä oon ollu pienen ikäni suletulla osastolla ketjulla kiinni seinässä ja hyö syöttäät minnuu pienestä lunkusta seinässä.
- Kysyisin_minäkin
kamuttaja kirjoitti:
Siellähän minä oon ollu pienen ikäni suletulla osastolla ketjulla kiinni seinässä ja hyö syöttäät minnuu pienestä lunkusta seinässä.
Kun nyt kerta näin hyvä tilaisuus tarjoutuu, niin on suorastaan pakko kysyä onko, ja millä lailla olot suljetulla osastolla muuttuneet sinä aikana kun olet siellä elämääsi viettänyt?
Tämän enempää en aiheeseen puutu, mutta teen historiallista tutkimusta Suomen mielisairaaloista ja vastauksesi olisi pienenä apuna hahmottamaan asioita.
Eipä siis muuta kuin hyvää jatkoa ja lääkitystä!
Kiitos. - jätkä.narahti
kamuttaja kirjoitti:
Siellähän minä oon ollu pienen ikäni suletulla osastolla ketjulla kiinni seinässä ja hyö syöttäät minnuu pienestä lunkusta seinässä.
hullu se on ja olisi saatava bannattua tästä sivustosta ulos,,,,,,,,,nyt on sitten minulla kättä pitempää maanantaina kun menen poliisin puheille........iotse tunnustaa olevansaa hullu joten ei muuta kuin hoitoon.
- oodufkkgkkf
jätkä.narahti kirjoitti:
hullu se on ja olisi saatava bannattua tästä sivustosta ulos,,,,,,,,,nyt on sitten minulla kättä pitempää maanantaina kun menen poliisin puheille........iotse tunnustaa olevansaa hullu joten ei muuta kuin hoitoon.
vai niin
Kysyisin_minäkin kirjoitti:
Kun nyt kerta näin hyvä tilaisuus tarjoutuu, niin on suorastaan pakko kysyä onko, ja millä lailla olot suljetulla osastolla muuttuneet sinä aikana kun olet siellä elämääsi viettänyt?
Tämän enempää en aiheeseen puutu, mutta teen historiallista tutkimusta Suomen mielisairaaloista ja vastauksesi olisi pienenä apuna hahmottamaan asioita.
Eipä siis muuta kuin hyvää jatkoa ja lääkitystä!
Kiitos.Arvaa harmittaako.
Laitoin sinulle todella tarkan ja seikkaperäisen selostuksen pyytämästäsi aiheesta.
Kun yritin lähettää sitä niin tuli vain teksti "et ole kirjautunut", vaikka varmasti oli sillä tarkistin sen heti.
Yritin uudestaan, mutta silloin katosi koko kirjoitus eikä tullut takaisin.
En anna periksi vaan aioin kirjoittaa sen vielä, mutta tänään alkaa olla jo myöhä.
Aamulla on aikainen herätys kun on mentävä kirurgiseen toimenpiteeseen.kamuttaja kirjoitti:
Arvaa harmittaako.
Laitoin sinulle todella tarkan ja seikkaperäisen selostuksen pyytämästäsi aiheesta.
Kun yritin lähettää sitä niin tuli vain teksti "et ole kirjautunut", vaikka varmasti oli sillä tarkistin sen heti.
Yritin uudestaan, mutta silloin katosi koko kirjoitus eikä tullut takaisin.
En anna periksi vaan aioin kirjoittaa sen vielä, mutta tänään alkaa olla jo myöhä.
Aamulla on aikainen herätys kun on mentävä kirurgiseen toimenpiteeseen.Toimenpide onnistui hyvin.
Siitä tammesta josta alottja maenihti vähän.
Suomessahan on kahta piälajjii tammija.
Tämä oli sitä suomalaesta ikivanahhoo kanttoo.
Sen erottaa siitä jotta se puottaa lehtesä syksyllä.Täsmennän vielä tammee.
Toinen vallihteva kanta on ruotsalaenen tullu yli 300 vuotta sitten meille.
Se puottaa lehtesä vasta talavella, ylleesä kevätpuolleen Silivanpäristäjässä.- Oot.sie.täysjärkinen
kamuttaja kirjoitti:
Täsmennän vielä tammee.
Toinen vallihteva kanta on ruotsalaenen tullu yli 300 vuotta sitten meille.
Se puottaa lehtesä vasta talavella, ylleesä kevätpuolleen Silivanpäristäjässä.häh mikä ja kuka on Silivanpäristäjä
- silivanpäryyttäjä
Oot.sie.täysjärkinen kirjoitti:
häh mikä ja kuka on Silivanpäristäjä
kamuttajan päässä taitaa päristä
Oot.sie.täysjärkinen kirjoitti:
häh mikä ja kuka on Silivanpäristäjä
Silivanpäristäjä on yleensä maaliskusa tuleva kova kevätmyrsky.
- MetsänhenkiTapio
Maaliskuista kevätymyrskyä kutsutaan myös tapion riihenpuinniksi,,,eli metsntapiosta jos lienette kuullut puhuttavan!
Tiedän kyllä, mutta jätin sen tarkoituksella pois.
Jos sitä ei olisi kukaan laittanut niin vasta sitten olisin minä sen laittanut.
Pysy mukana sinulla on varmasti muutakin vanhanajan tietoa.- Ihailen-tyyliäsi
kamuttaja kirjoitti:
Tiedän kyllä, mutta jätin sen tarkoituksella pois.
Jos sitä ei olisi kukaan laittanut niin vasta sitten olisin minä sen laittanut.
Pysy mukana sinulla on varmasti muutakin vanhanajan tietoa.Aika fiksusti tehty kamuttaja.
- ei.muut.luulen
Ihailen-tyyliäsi kirjoitti:
Aika fiksusti tehty kamuttaja.
Harva tekisi
- ruskisoldat
Siis oliko se Parreenniemi siinä vesilaitoksen kohdilla?Ainakin kahdeksankytluvun alussa vielä kyseisellä Mohel sukunimellä eleli mummeli ja ellen muista väärin niin mattoja kutoi?
- APJK
Mattoja ja paljon muutakin kutoi mummoni Mohell, joka asui Partalanmäellä Lieksassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Puukotus Kajaanissa
Kuka puukotti ja ketä? https://yle.fi/a/74-20247765 Vähemmän yllättäen päihteet mainittu571381- 26990
- 78869
- 64768
Nainen, tässä olen kahden vaiheilla
Toinen pitäisi valita ja kummassakin on hyvät ja huonot puolensa. Toinen olisi sellainen pysyvä mutta työläs. Toinen taa69744- 47722
Hyvä on sitten, jos et sitä s*ksiä halua kanssani.
Rakastetaan vaan toisiamme, voin käydä muualla tyydyttämässä fyysisenpuolen tarpeet. Puhumalla tämäkin olisi selvinnyt.131675Humalassa autolla ajo.
Tuhti humala hyydytti kuljettajan Suomussalmella -sammui rattiin ,uutisoi Ylä-Kainuu.10642- 89640
Tiesitkö? Jorma Uotisen EX-rakas on Helena Lindgren - Nämä ovat välit nyt: "Me ollaan..."
Jorma Uotinen ja Helena Lindgren olivat avoliitossa v. 1982-1999. Pariskunta oli aikansa näyttävä julkkispari, missä i13626Suloinen ja herkkä
Toiset huomioiva, räväkkä, yllättävä. Ei sellaisesta voi olla pitämättä.31595Jäljitelmä Birginit
Ei jumaleisson, Jeffin vaimo kertoo et nää Hermesit olikin jäljitelmiä ja timangit labrarääsää. Anna mun kaikki kestää �133559- 4552
Minä muistan
Minä muistan sinut nauravana. Sellaisena, joka sai tavallisenkin hetken tuntumaan vähän kevyemmältä, kuin huoneeseen ol45550- 93508
Hyvää yötä hurmuri
Iltaa haaveeni! Kauniita unia😘 Jospa me vielä nähtäis ja juteltais, suukoteltais ja halittais, siliteltäis ja hyväiltä24493- 18482
- 36465
Pitäisikö seksille asettaa huvivero?
(ja jos hankkisi todistuksen sen harrastamisesta velvollisuudesta tai lisääntymistarkoituksessa, saisi siitä vapautuksen113464- 36457