Mikä on oikeasti suomen pariutumiskulttuurin tila? Missä on soveliasta yrittää aloittaa keskustelua isku mielessä? Onko se baari ja yökerho oikeasti suomalaisille tämän suhteen se paikka? Entä miten suomalaisessa kulttuurissa olletetaan tehtävän aloite?
Jos mietitään suomalaista historiaa, niin löytyy juottolat ja tanssilavat. Jouttolat nyt vastaa nykyajan paikkoja alkoholin käytön suhteen, mutta sisältää selkeämmin tarkoituksen. Juottola eli paikka, jossa juotetaan itsensä humalaan. Tanssilavoilla taasen on selkeämmin ollut tekeminen osana illanviettoa. Erityisesti huomioon ottaen miesten ja naisten haut käy selväksi, että ajatus on ollut muussakin kuin yhden illan jutuissa tai huvittelussa. Mutta tanssi nyt ei ehkä ole se, jolla saa keskustelua aikaan.
Kaupungistunut suomalainen ei ole kehittänyt suuremmin, mitään uutta asian suhteen, vain yhdistänyt aijemmin mainitut paikat. Onko tässä kyse ihmisen alkukantaisesta hyvin fyysisiä seksualisia piirteitä suosivasta luonnosta vai eikö nykyaikainen "sivistynyt" ihminen ole kehittänyt muuta?
Jos suomalainen kulttuuri tältä osin pyörii vahvasti humalassa olevien henkilöitten lähestymisistä toisiaan tanssilattialla, niin eikö silloin miehet, jotka lähestyvät naisia epämieluisasti, vain ole osoitus tästä. Miehen on myös tehtävä aloite, mutta nainen ei halua miehen tekevän sitä epämielekkäästi. Ne, jotka tietenkin tekevät sen, niin lisäävät vaivaantuneisuutta muissa. Täten peläten luovansa itsestään töykeän kuvan, he jättäytyvät sivuun, mutta heidän pitäisi silti tehdä aloite. Jos sitten kumpikin tekee "erehdyksen", niin suomalainen ei halua osoittaa olevansa kepeinmielin asiassa liikkeellä, vaan on pakko seurustella. Jos tämä tapahtuma kaari on yleinen, niin olemmeko siis vahingo suhteitten kansa?
Jos mietitään suomalaista historiaa, niin löytyy juottolat ja tanssilavat. Jouttolat nyt vastaa nykyajan paikkoja alkoholin käytön suhteen, mutta sisältää selkeämmin tarkoituksen. Juottola eli paikka, jossa juotetaan itsensä humalaan. Tanssilavoilla taasen on selkeämmin ollut tekeminen osana illanviettoa. Erityisesti huomioon ottaen miesten ja naisten haut käy selväksi, että ajatus on ollut muussakin kuin yhden illan jutuissa tai huvittelussa. Mutta tanssi nyt ei ehkä ole se, jolla saa keskustelua aikaan.
Kaupungistunut suomalainen ei ole kehittänyt suuremmin, mitään uutta asian suhteen, vain yhdistänyt aijemmin mainitut paikat. Onko tässä kyse ihmisen alkukantaisesta hyvin fyysisiä seksualisia piirteitä suosivasta luonnosta vai eikö nykyaikainen "sivistynyt" ihminen ole kehittänyt muuta?
Jos suomalainen kulttuuri tältä osin pyörii vahvasti humalassa olevien henkilöitten lähestymisistä toisiaan tanssilattialla, niin eikö silloin miehet, jotka lähestyvät naisia epämieluisasti, vain ole osoitus tästä. Miehen on myös tehtävä aloite, mutta nainen ei halua miehen tekevän sitä epämielekkäästi. Ne, jotka tietenkin tekevät sen, niin lisäävät vaivaantuneisuutta muissa. Täten peläten luovansa itsestään töykeän kuvan, he jättäytyvät sivuun, mutta heidän pitäisi silti tehdä aloite. Jos sitten kumpikin tekee "erehdyksen", niin suomalainen ei halua osoittaa olevansa kepeinmielin asiassa liikkeellä, vaan on pakko seurustella. Jos tämä tapahtuma kaari on yleinen, niin olemmeko siis vahingo suhteitten kansa?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.