Hei kaikki!
Mulla on tämmönen "kinkkinen" ja mieltä masentava tilanne mieheni veljen ja hänen tyttöystävän taholta.
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo monia vuosia, ihanaa aikaa - MUTTA bonuksena muutama vuosi tuli kuvioihin mieheni veli tyttöystävänsä kanssa. Tämä tyttöystävä mitätöi olemiseni hänen elämässään. Olen yrittänyt puhua ja olla edes jossain vuorovaikutuksessa hänen kanssaan, aina pettyen. Kun en ollut heidän (mieheni veljen tyttöystävän) kanssaan missään tekemisessä he ottivat hyvin pieniä askeleita (täysin mitättömiä) "askeleita" takaisin vuorovaikutuksessa meihin päin.
Tämä tyttöystävä ei anna mitään arvoa millekään ostamalleni heidän lahjalle, ikinä en ole heiltä mitään vastalahjaksi saanut - en edes kiitosta saati sitten omaa lahjaa. Anoppini ja appiukkoni edessä tämä tyttöystävä on itse ystävällisyys ja yrittää käyttäytyä minuakin kohtaan ystävällisemmin.(Heille leivotaan hienot kakut ja kaikki, mutta ei meille. Meitä ei hyväksytä edes mukaan). Kun sitten anoppi ja appiukko ovat kuulo ja katse-etäisyyden päässä niin jo alkaa tapahtua...
Anoppi muutenkin jo puhuu tästä naisesta kokoajan, ikäänkuin verratakseen kokoajan meitä toisiimme. Kun sanon saneeni/ostaneeni jotain, hän heti siitää puheenaiheen tähän henkilöön ja kertoo hänestä ummet ja lammet.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Kuulessaan meidän menevän naimisiin, hän ei onnitellut millään lailla minua. Mieheni ollessa yksin hänelle tämä "naikkonen" sanoi yks kantaa, että ihanaa ku joku menee naimisiin, kiva mennä häihin (tässä ei siis osotettu ollenkaan, että ihanaa kun me mieheni kanssa naimisiin, saati sitten, että oltaisiin onniteltu).
Puhuesssaan "meille" (miehelleni ja minulle) hän ei ikinä katso minua vaan, katse kohdistuu pelkästään mieheeni, minut taas jälleen kerran ikäänkuin mitätöimällä.
Ja tätä rataa jatkuu: Baarissa ei tervehditä, kun tullaan vastaan ja jutellaan vieressäni olevani henkilön kanssa - sitten ylimalkaisesti sanotaan myöhemmin, että ai jaa säkin oot täälä!
Ja siihen omahyväisyyteen olen väsynyt aivan täysin....Tällästä tervettä ihmisten realismia hän ei tunne lainkaan, vaan hienoja työpaikkoja hakiessaan hän sanoo, että "joo kyllä mä ihan varmaan saan sen paikan" sitte kun joku muu valitaankin hän todella näyttää pettymyksensä ja haukkuu tämän valitun työntekijän ilman syytä.
Normaalina ihmisenä oisin kai käynyt työhaastattelussa ja sanonut, että parhaani tein, mutta jäädään vielä odottamaan tuloksia ja katsotaan kuinka käy....
Itseluottamus on tällä harmaallahiirimäisellä tyttöystävällä on selvästi huono, mutta silti pitää olla ja käyttäytyä kuin euroopan omistaja.
Sitä vaan en tajua, että miksi muut eivät näe "hänen lävitseen"? Vai voisiko olla niin, että jotkin muutkin on huomanneet asian, mutta arkana asiana siitä ei haluta puhua?
Jos nyt joku jaksoi lukea tämän loppuun asti,niin kiitos! :)
Kirjotelkaa ajatuksianne ja ehdotuksianne asian korjaamiseksi.
Hyvää joulun odotusta kaikille! :)
Mulla on tämmönen "kinkkinen" ja mieltä masentava tilanne mieheni veljen ja hänen tyttöystävän taholta.
Olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo monia vuosia, ihanaa aikaa - MUTTA bonuksena muutama vuosi tuli kuvioihin mieheni veli tyttöystävänsä kanssa. Tämä tyttöystävä mitätöi olemiseni hänen elämässään. Olen yrittänyt puhua ja olla edes jossain vuorovaikutuksessa hänen kanssaan, aina pettyen. Kun en ollut heidän (mieheni veljen tyttöystävän) kanssaan missään tekemisessä he ottivat hyvin pieniä askeleita (täysin mitättömiä) "askeleita" takaisin vuorovaikutuksessa meihin päin.
Tämä tyttöystävä ei anna mitään arvoa millekään ostamalleni heidän lahjalle, ikinä en ole heiltä mitään vastalahjaksi saanut - en edes kiitosta saati sitten omaa lahjaa. Anoppini ja appiukkoni edessä tämä tyttöystävä on itse ystävällisyys ja yrittää käyttäytyä minuakin kohtaan ystävällisemmin.(Heille leivotaan hienot kakut ja kaikki, mutta ei meille. Meitä ei hyväksytä edes mukaan). Kun sitten anoppi ja appiukko ovat kuulo ja katse-etäisyyden päässä niin jo alkaa tapahtua...
Anoppi muutenkin jo puhuu tästä naisesta kokoajan, ikäänkuin verratakseen kokoajan meitä toisiimme. Kun sanon saneeni/ostaneeni jotain, hän heti siitää puheenaiheen tähän henkilöön ja kertoo hänestä ummet ja lammet.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Kuulessaan meidän menevän naimisiin, hän ei onnitellut millään lailla minua. Mieheni ollessa yksin hänelle tämä "naikkonen" sanoi yks kantaa, että ihanaa ku joku menee naimisiin, kiva mennä häihin (tässä ei siis osotettu ollenkaan, että ihanaa kun me mieheni kanssa naimisiin, saati sitten, että oltaisiin onniteltu).
Puhuesssaan "meille" (miehelleni ja minulle) hän ei ikinä katso minua vaan, katse kohdistuu pelkästään mieheeni, minut taas jälleen kerran ikäänkuin mitätöimällä.
Ja tätä rataa jatkuu: Baarissa ei tervehditä, kun tullaan vastaan ja jutellaan vieressäni olevani henkilön kanssa - sitten ylimalkaisesti sanotaan myöhemmin, että ai jaa säkin oot täälä!
Ja siihen omahyväisyyteen olen väsynyt aivan täysin....Tällästä tervettä ihmisten realismia hän ei tunne lainkaan, vaan hienoja työpaikkoja hakiessaan hän sanoo, että "joo kyllä mä ihan varmaan saan sen paikan" sitte kun joku muu valitaankin hän todella näyttää pettymyksensä ja haukkuu tämän valitun työntekijän ilman syytä.
Normaalina ihmisenä oisin kai käynyt työhaastattelussa ja sanonut, että parhaani tein, mutta jäädään vielä odottamaan tuloksia ja katsotaan kuinka käy....
Itseluottamus on tällä harmaallahiirimäisellä tyttöystävällä on selvästi huono, mutta silti pitää olla ja käyttäytyä kuin euroopan omistaja.
Sitä vaan en tajua, että miksi muut eivät näe "hänen lävitseen"? Vai voisiko olla niin, että jotkin muutkin on huomanneet asian, mutta arkana asiana siitä ei haluta puhua?
Jos nyt joku jaksoi lukea tämän loppuun asti,niin kiitos! :)
Kirjotelkaa ajatuksianne ja ehdotuksianne asian korjaamiseksi.
Hyvää joulun odotusta kaikille! :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mun mielestä toi on tosi ilkeetä ja epäreilua olen vasta ala-asteella mutta ymmärrän täysin miltä sinusta tuntuu. Sama on jos muut eivät hyväksy ihmistä jota oikeasti rakastaa...
Olen joskus ollut samassa tilanteessa. Veljesi tyttöystävä kilpailee kanssasi. Hänellä on huonoitsetunto ja hän yrittää näyttää olevansa sinua parempi kaikessa. Ja hän koittaa miehesikin silmissä näyttää sinua paremmalta. Hän nuolee vain miesten, anopin ja apin perseitä.
Sinulle hän osoittaa käytöksellään vain miten mitätön ihminen olet hänen rinnallaan.
Sinuna karttelisin veljesi tyttöystävää niin paljon kuin pystyt. Itse koitin aikanaan kestää ja yks kaunis kerta meni hermot, niin että haukuin koko ämmän pystyyn. Siitä lähtien välit loppuivat kokonaan. Emme vaan tulleet toimeen väkisin yrittämälläkään.
Tämä nainen tulee olemaan miehesi suvussakin kuin "kukko tunkiolla", joten olisiko mahdollista että vierailisitte anoppilassa eri aikoihin?
Mieheni veljen muija vittuili ja piikitteli minulle tosi törkeesti ja se paheni vaan koko ajan.
Ei kannata väkisin yrittää sellaisen ihmisen kanssa! Anna hänen maistaa omaa "lääkettään" ja ole kuin häntä ei olisi olemassakaan!
sitä onkin täällä pallonpuoliskolla. Vaikuttaa siltä, että miehesi tyttöystävä kadehtii sinua. Ehkä hän kokee sinut parempana ja kauniimpana kuin hän itse ja yrittää siksi kaikkensa jotta saisi sinut "matalaksi". Hänellä mitä ilmeisemmin on huono itsetunto ja haluaa sitä purkaa sinuun.
Voit joko yrittää, että alat itsekkin käyttäytymään häntä kohtaan kuin hän olisi sinulle vain ilmaa. Toinen vaihtoehto on, että kun hän esim. keskustelee miehesi kanssa niin sanot hänelle: Hei huomaatko, että minäkin olen tässä. Kun nainen tulee vastaan tervehdit. Jos ei vastaa, sanot kovemmin ja jos vieläkään ei kuule niin mene ravistelemaan häntä. Hei milloin viimeksi olet korvat puhdistanut, sulla taitaa olla muuten aika paljon vaikkua korvissa kun et kuule tervehdystäni.
Kysy anopiltasi suoraan, että mitäs se oikein on kun he näyttävät pitävän toista veljeä "parempana". Jotkut anopit voi sitten olla kamalia. Se on se huono bonus kaupan päälle, kun miehen löytää. Minä voisin laittaa vaikka oman anoppini huutonettiin myyntiin. Ostaisikohan sen joku?
Hassua, että suomalaisia väitetään epäsosiaalisiksi. Palstan muutamien otoksien mukaanhan ei muuta tehdäkään, kuin juostaan kyläilemässä sukulaisissa.
On aina kurjaa, jos joku jonka kanssa joutuu olemaan tekemisissä on joko oikeasti ikävä ihminen, tai sitten eivät kemiat vain pelaa. Jos niin käy työpaikalla, on harvoin tilaisuutta lähteä tilanteesta. Mutta miksi ihmeessä on oltava tekemisissä miehen veljen tyttöystävän kanssa? Olen kai vähän yksinkertainen, mutta mikäli olisin vastaavassa tilanteessa, ei ko. naishenkilöä näkyisi kodissani eikä minua hänen kodissaan. Enkä välttämättä kohtaisi anoppiakaan kovin usein tässä tapauksessa. Miehesi voi tavata sukulaisiaan itse vetämättä viattomia lähimmäisiään sotkuun mukaan.
Miten jollain voikaan olla noin sama tlanne kuin minulla...? :D Mieheni veljen tyttöystävä käyttäytyy mua kohtaan kuin ilmaa. Itse asiassa mua on käytös ruvennut niin paljon ärsyttämään, että olen välillä hänen takiaan jäänyt pois miehen puolen sukujuhlista! Nykyään en edes katso häntä päin kun menemme kylään, eihän hänkään minua päin ole ikinä katsonut. Monta kertaa olen miettinyt että pitäiskö sitä vain esittää sellasta "yli-mukavaa" mutta siihen en pysty.
Tämä mieheni veljen tyttöystävä on koko aika arvostelemassa meidän tekemisiä; Sitä miten me hoidamme kissaamme tai miksi meillä ei ole kunnollisia sisustustavaroita!
Jännää ja erittäin ärsyttävää oli huomata, että tämä miehen veljen tyttöystävä on joskus jotenkin "matkinut" minua esimerkiksi laittamalla samalla tavalla raitoja päähänsä tai yrittämällä meikata samalla tavalla kuin minä.
En tiedä yhtään että miksi hän käyttäytyy noin...??! Joskus olen miettinyt kateutta, mutta miksi hän minulle olisi kateellinen....? No, ihmisiä on monenlaisia.
Mukavaa joulun odotusta sinulle myös!!! :) Eikä välitetä noista omahyväisistä ja kateellisista ihmisistä. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... :)
Nyt lopetat tuollaisen ihmisen ajatusten murehtimisen. Älä osta lahjoja ja yritä miellyttää, on olemassa vanha sanonta, kun ei tykätä, ei pakata (eli yritetä). Anna anoppisi leipoa kakut, leivo sinä itse. Älä nyt anna miehesi veljen tyttöystävän pilata omaa aikuisuuttasi, asia on nyt vain niin, että meitä on moneen junaan ja kaikkien kanssa ei voi olla sydänystävä. Ota etäisyyttä ja anna anoppisi kertoa tästä ihme kokelaasta, sano vain sehän kiva.
Sanon niin kuin tuo edellinen kirjoittaja,yritä unohtaakoko porukka,toista et voi muuttaa mut omaa suhtautumista voit.Mahdollisimman "vähän" tuommoisen itsetäydellisyyden kans on tekemisissä,äläkä väkisin miellytä...itsellesi tulee vain paha mieli.Pää pystyyn!Äläkä anna itseäsi loukata,sano napakasti mut(asiallisesti)takaisin.Itselläni on ollut vastaavan laista mut "pyristelen"irti koko porukasta ja elän perheen niiden ihmisten kans jossa tunnen olevani hyväksytty,tee sinä samoin.Hyvää joulun alus aikaa.
Yritän kuin yritänkin jättää euroopan omistajan (=naikkosen) omaanarvoonsa ja maistattaa hänelle omaa lääkettään olemalla reagoimatta, katsotaas kuinka se onnistuu tällä kertaa....
Kiitos paljon kaikille vastauksista ja kommenteista! :)
Kaikkien kanssa ei vain kerta kaikkiaan synkkaa.
Älä yritäkään, jos noin vaikeaa on. Ennen tätä tyttöystävää asianne olivat hyvin, unohda siis tulokas ja elä niin kuin ennenkin. Älä yritä lahjoa häntä, sillä hän on jo osoittanut, että teillä ei ole sama maku. Anna asian levätä ja pysyttele kaukana häiriköstä.