Tyttöystäni kertoi minulle että hän ei uskalla rakastua koska pelkää että häntä sattuisi kumminkin ennen pitkään jos rakastuisi. Ihmissuhteet kuulemma satuttaa varmasti. Joka kerta kun ollaan vietetty kahdestaan "hellää hetkeä" hän on lopulta halunnut lähteä kotiin koska haluaa välttää sitä ihanaa oloa joka tulee kun on toisen seurassa. Onko mitään järkeä pakoilla tunteitaan ainoastaan vedoten siihen että mikään hyvä ei voi jatkua ikuisesti? Ei oo mitään syytä edes epäillä ettenkö pitäisi hänestä ja ettenkö haluaisi olla hänen kanssaan, mutta kaipa hän on aikasemmassa suhteessään tullu hylätyksi tai jotain. Enpä tiiä mutta kertokaa te muut mutä voisin tehdä että hän ei aina lähtisi karkuun kun alkaa tuntua hyvältä molemmin puolin.
tyttöystäväni ei uskalla rakastua?
anonyyni
151648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Usko huviksesi, niin se vain on. Laitoin itsekin hanttiin, etten rakastu, koska sattuu kuitenkin, mutta tässä sitä taas ollaan...Eli ole edelleen oma itsesi, hellä, kiltti ja ennenkaikkea KÄRSIVÄLLINEN, niin uskon että tulet hänet saamaan.
Tai anna hänelle aikaa ja vaikka varovaisesti itse työnnät häntä "hieman poispäin",niin hän takuulla huomaa mitä olisi menettämässä ja haluaa pitää sinusta kiinni.Ihminen kun ei pidemmän päälle voi tunteilleen mitään, vaikka kuinka yrittäisi...
Jos hän tosissaan haluaisi suojautua "ihanilta tuntemuksilta" itsensä satuttamisen pelossa, ei hän olisi tekemisissä kanssasi OLLENKAAN.Onko se käynyt mielessäsi?
Onnea!
Tuli vaan mieleen että parantaako seksi välejä, sillä sehän on läheisyyttä parhaimmillaan? Entä eikö tässä ole se riski että hän alkaa rakastaa minua kuin parasta kaveriaan jos "odottelee" tunteitaan?
Mä oon ite sellanen, et työnnän kaikki jätkät pois sit kun saisin ne. Se vaan menee niin. Mua alkaa ainakin oksettaa jos jätkät on liian iilimatoja ym... Mut ettäkö seksi läheisyyttä parhaimmillaan vai miten sen pistit, en nyt tiedä. Ei se todellakaan oo tärkeintä, niitä hetkiä on kun sitä haluaa, mut paljon ihanampaa voi olla vaan toisen sylissä oleminen.
samanlainen olen kuin sinäkin. siinä mielessä että ensin haluaa jonkun, sitten kun sen saisi, niin...jokin vain mättää. ehkä mua pelottaa, en mä tiedä. sit siinä aina käy niin et mä jänistän ja homma kaatuu siihen.
oli miten tahansa niin aina kuitenkin huonosti. sinkkuna haluaa oman kullan. kun sen saa, haluaa sinkkuilla. on tää niin väärin :/
sit sun täytyy vaan pysyy sinkkuna jos ei kerran pysty sitoutuun. Vai onks se siit kiinni et sää huomaat ettei se jätkä niin erikoinen loppujen lopuksi ollutkaan. Mulla kävi pari kertaa niin eukkojen kanssa, ennen kuin tapasin nykyisen kumppanin.
Onhan nää sinkkulaumat Suomen maallakin kasvamaan päin, kuten muuallakin maailmassa.
Tuppaa noi työ ja harrastukset nykyisin määräämään elämän tahdin...
en mä usko et se siitä on kiinni (aina), et huomaa ettei toinen niin kummonen ookkaan. ääsh.
se johtuu mun huonohkosta itsetunnosta. ei vaan oikeen uskalla päästää ketään lähelle, henkisesti.
mä oon kokenut saman mut siinä kävi niin että jätkä hylkäsi ajatuksen rakkaudesta..me rakastetaan toisiamme mut se jätkä pelkää et mä hylkään sen joskus..tavattiin n.puolvuotta sitten...ja se sanoo vieläkin haluavansa mut itselleen koko loppu elämäkseen..mut silti sanoo ettei uskallla rakastaa..outoa ja tänään se sanoi puhelimessa rakastavansa ja kaipaavansa mua..mä en ota siitä selvää..mut sanoin sille et ollaan nyt hiukan aikaa ihan kamui ja katotaan sitte et mitä tehään mun pää on ihan sekasin ja haluun ottaa kaiken rauhassa.vaan et se sopii hänelle jos suostun tapailemaan häntä aina sillon tällön...
mä rakastan sitä jätkää ihan älyttömästi...ja mun neuvo sulle on et kyl aika parantaa..ja jos teistä molemmista alkaa tuntua hyvältä niin mä suosittelen sua olemaan ihan vain kärsivällinen sun rakkaas kanssa...usko vaan kyl se siitä...
jos haluut jutel lisää niin pistä sähköpostia [email protected]...
koita pärjäillä!!
jooh, ei mun tosiaan pitäny tulla nettiin tänään, mutta ei kerrota sitä Tuomakselle eihän? *wirn*
mä muuten tunnistin sun juttus, hahhaa, jäit kiinni *nauraa*
joo, okei, anna anteeks...
mä en vaan voi itselleni mitään enkä uskalla sanoa, että uskaltaisin rakastua kun en uskalla...tai siis..hups, siis jos olis tällänen tilanne tietenkin...siis jos olis Matti ja Maija ja sit se Maija...no eiköhän pointti tullu selväks...että näin :)
Niin ja Maijalla on muuten kotiintuloajat...
tähän loppuun pieni pyyntö mun rakkaalle poikaystävälleni: mailaa mulle jooko?
kuule jätkä, sun kandee tosiaankin venata, ei seksi auta tälläsessä asiassa!
rakkaus on kaikkein eniten ystävyyttä, helliä sanoja ja yhdessäoloa, ei pelkästään sen varjolla, että saisi seksiä, vaan myös sen takia
että on hyvä olla yhessä! se sun pitää ymmärtää ennenkuin lähestyt tyttöäsi uudelleen!
Siis voi hitto sun kanssa! *nauraa vieläki* Hei sä sanoit että et tuu nettiin tänää. Joo ei kerrota Tuomakselle, hyvä ku et vielä sukunimiäki paljastanu. Ei mun pitäny tätä nyt ihan salatakkaan mutta tän päivän sä oisit kyllä voinu ihan vaan lukee niihin koeisiin :) . En taida kerkee kirjoittaa tänään sitä mailii mutta jutellaanko ennen viikonloppua.
Näin ulkopuolisille palstan lukijoille tiedoksi että me molemmat käydään lukemassa täällä näitä keskusteluja ja nyt vaan pääs käymään että Heidi tää mun ihana tyttöystäväni tunnisti mun jättämän jutun. Matti ja Maija on vaan meijän sisäpiirijuttu jolloin me tarkoitetaan noilla nimillä tietenki meitä mutta asioista on helpompi puhuu kun ei tarvi käyttää minä muotoa vaan voi puhua mukamas Matista ja Maijasta ja mikä vaivaa milloinki "Matin" ja "Maijan" suhdetta. No eipä tässä muuta muttakun koittakaa keksiä miks toi Heidi ei uskalla rakastua...
Mix te kuulostatte niin tutuilta?
Jos kyseessä on tuntemani heidi,niin tunnistat kyllä mut nickistä...
no okei, olin ilkeä...
ja ihan kiusallani sua täällä vain ärsytän. joo, jatkakaa ;)
enpä usko, että tunnetaan tai nyt ei ainakaan napsahda päässä mitenkään sillä tavalla sopivasti...kai
Tapasin n1,5kk sitten tosi mukavan,kivan oloisen naisen. Tapailimme 3-4 viikkoa ja tutustuimme/tutustutaan toisiimme rauhas ja ajan kans et ei kiirettä sexsi hommeleiden kans. Pikkuhiljaa olen huomannut et musta löytyy ihan erillaisia tunteita/tuntemuksia häntä kohtaan mitä en ole aikaisemmissa suhteissani huomannut tai edes tiennyt et voi tuntea jotain tällaista ihmistä kohtaan, ja olen kertonut näistä hänelle täl viikolla. Hänellä on kans saman oloisia/tyyppisiä tunteita, mut ei uskalla edetä "suhteessa" eteen päin vaikka haluaisi. Syyksi hän sanoi et ei uskalla jos se ei toimi ni se sattuu ja edelliset suhteet olleet "nyrkin ja hellan välissä" ja muuten epäonnistuneita! Itse päätin et en painosta häntä ja annan ajan kulua kaikessa rauhassa et saa enemmän luottamusta ja et hän tekee aloitteen kun on valmis siihen itse! No musta se tuntuu ikuisuudelta mut jospa se antaisi enemmän. Niin et anna aikaa,älä painosta,sun kannattaa kysyä varovasti tyttösi edellisisstä suhteista ja älä tyrkytä itseäsi väkisin. Voi olla et hänellä on ns.suojamuuri minkä sisälle ei heti pääse! Mut toivotan onnea ja malttia sulle. Se ei varmaan tule olemaan helppoa jos on kokenut aikaisemmin paskaa!!!!
Mulla oli ennen kans sellanen fiilis, kun sun tyttöystävälläsi nyt on. Ei halunnu kiintyä kehenkään, koska tiesi että kaikki loppuu aikanaan. Aika parantaa haavat, ja mäkin oon toipunu. Osaan nauttia elämästä. Tottakai, mikään hyvä ei kestä ikuisesti. Mutta kyllä siitä pääsee yli. Pitäis vaan osata nauttia suhteesta miettimättä milloin se loppuu. Kyllä se sun muijas vielä uskaltaa rakastaa. Anna sille aikaa. Tsemppiä sulle :)