Sinkkumiehen pähkäilyä

Tavallisia, nättejä ja hyviä naisia on paljon, ehdokkaita minulla riittää. Heidän kanssaan olisi hyvä elää tavallista mukavaa elämää, en ole pystynyt kuitenkaan pitkäksi aikaa sitoutumaan. Etsin jotain parempaa... miksi meidät on rakennettu näin?
Onko kyseessä se, että ihminen etsii itselleen ja omalle tasolleen parasta mahdollista kumppania. Se on koodattu meidän geeneihimme.

Tilannetta pahentaa että sain maistaa vihreää ruohoa, jumalaista nuorta kaunotarta vähän aikaa, kunnes tilanne tuli mahdottomaksi ympäristön taholta (sama työpaikka).

En jaksaisi metsästää ja tarjolla olisi useampi hyvä 'tavallinen' nainen vakiosuhteeseen. En vain osaa nyt päättää, alkaako vai eikö ja kenen kanssa. Itseni tuntien tuleeko siitä mitään ja olenko taas liian nössö ja tyydyn liian vähään. Satutanko vain kumppaniani?

Ongelmansa meillä kaikilla..., onko tuttu tilanne?
51450
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

sinkku, sinulle ei kelpaa mikään eikä kukaan. Tuolla ajattelutavalla olet yksin loppuelämäsi, mikä ainakin naisia ajatellen ei liene mikään huono vaihtoehto. Olet suoraan sanoen oksettava.

Äänestä

... osta peili ja rakastu siihen

Äänestä

Tämä neuvo ei ole niitä helpoimpia, mutta on tehokas -jos oikeasti haluat tehdä päätöksesi. Unohda KAIKKI nais-suhteesi vähäksi aikaa. Ole vaikka kuukausi ihan yksinäsi, sieltä se ratkaisu omasta itsestä tulee, mutta vain jos sinussa on miestä ottaa asioihin ensin välimatkaa.

Äänestä

Eiköhän tuo ole joka lajilla parinmuodostuksen kannalta näin, että parasta etsitään. Se joka kuitenkaan ei tyydy mihinkään ei jatka omia geenejään ja ne kuolevat ko. yksilön mukana. Kuvailemassasi ominaisuudessa on joitain normaaleita piirteitä, mutta sinun tapauksessa näyttäisi, että tulet olemaan reliikki.

Äänestä

Minusta ei kannata tyytyä mihinkään kakkosvaihtoehtoon!Ero tulee kuitenkin myöhemmin!
Anna ajan kulua ja tyydy sitten myöhemmin jos et vielä 35-vuotiaanakaan ole löytänyt elämäsi naista!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


KalleTheSingle kirjoitti:

Tavallisia, nättejä ja hyviä naisia on paljon, ehdokkaita minulla riittää. Heidän kanssaan olisi hyvä elää tavallista mukavaa elämää, en ole pystynyt kuitenkaan pitkäksi aikaa sitoutumaan. Etsin jotain parempaa... miksi meidät on rakennettu näin?
Onko kyseessä se, että ihminen etsii itselleen ja omalle tasolleen parasta mahdollista kumppania. Se on koodattu meidän geeneihimme.

Tilannetta pahentaa että sain maistaa vihreää ruohoa, jumalaista nuorta kaunotarta vähän aikaa, kunnes tilanne tuli mahdottomaksi ympäristön taholta (sama työpaikka).

En jaksaisi metsästää ja tarjolla olisi useampi hyvä 'tavallinen' nainen vakiosuhteeseen. En vain osaa nyt päättää, alkaako vai eikö ja kenen kanssa. Itseni tuntien tuleeko siitä mitään ja olenko taas liian nössö ja tyydyn liian vähään. Satutanko vain kumppaniani?

Ongelmansa meillä kaikilla..., onko tuttu tilanne?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu