Pitkät pyhät hyvä syy kadota kokonaan?

Viime vuoden loppupuolella oli mukamas useampikin mies eri nettideittaisaiteilla kovasti kiinnostunut. Iloisena ja innostuneena kirjoittelin heille niitänäitä elämästäni sun muusta, ja jäin sitten odottamaan vastausta, kun muutamakin oli lupaillut jotain. Yksi että vaihdetaan kohta kuvia, toinen että tulee Lapista vuodenvaihteessa ja sitten blaa blaa blaa.

Ei ole sen koommin kuulunut heistä kenestäkään. Pitäisiköhän tässä päätellä että naisena olisi esitettävä vaikeasti saatavaa, eli ei saa ystävällistä, lämmintä ja ilahtunutta vastausta kirjoittaa. Pitää jotenkin olla kokoajan emmäätiä, ottiatuota, vaikea sanoa ja niin edelleen? Rajoitettava posti muutamaan riviin? Annettava ymmärtää että on tässä koko kylällinen ukkoja itseään tuputtamassa...?

Kertokaapas miehet että mikä helvetti on niin vastenmielistä mukavaksi sanotussa naisessa jos hän on jopa niin mukava että saattaisia suostua tapaamaankin?

Läskivirren vinguttajille: en ole. Toisaalta en ole myöskään juoppo enkä polta tupakkaa, eli olen tylsä?

Vai olisiko se sitten niin että lukemattomien pyhien aikana jokaiselle löytyy se oma tottutyttö jostain, ettei sitä tarvitse mitään nettideittilehmiä alkaa tapailemaan?
27317
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Minä ihmettelen, että miksi pitää loukkaantua ja jäädä ihmettelemään miksi joku käyttäytyi niin kuin käyttäytyi. Pelkästään suomi24 palstalla on 95000 profiilia siihen mahtuu monenlaista motiivia. Kuitenkin jokaisella miehellä viimekädessä tähtäimessä on se pipari. Toinen on vaan valmis tekemään enemmän kun toinen sen aloituksen ja piparin välissä. Se on kuin vuorenvalloitusta nainen päättää kuka pääsee edes yrittämään ja kuinka paljon siinä välissä puuhataan muuta.
Jos ei tullut palkintoa ei muuta kun kohti uusia seikkailuja.

Äänestä
  • "Se on kuin vuorenvalloitusta nainen päättää kuka pääsee edes yrittämään"
    Ei pidä paikkaansa tuo nainen päättää. Vähän on vaikea päättää yhtään mitään, kun miehet häipyvät kuin pieru Saharaan!

    Äänestä

Syy:

Nämä ovat suosittuja miehiä jotka kokeilivat kepillä jäätä.
Ei sillä ollut mitään tekemistä mukavuutesi kanssa vaan sen että löysivät paremman ja lähettivät samoja viestejä noin sadalle muulle ehdokkaallekin.

Nyt mieti itse annoitko pakit monille muille miehille tuona aikana ja millä perusteilla?

Yleisesti ottaen niin naiset ja miehetkin harrastavat pilkkimistä netissä jossa monella avannolla ollaan odottamassa ja matoja nyhdetään sieltä toisesta päästä.

On ihan tulkinnan varainen juttu kummalla puolella jäätä kokee olevansa, mutta yleisesti ottaen suositut löytävät aina monta ottajaa joista ehkä jää joku käteen tai sitten ei.

Jos ja kun annoit pakkeja miehille niin miettivätkö hekin ehkä että olivatko liian mukavia kun eivät saaneet sinuun enempää tutustua?

Äänestä
  • oikein hyvä kirjoitus siinä! Siitä sai kuulla suorat sanat itseriitoinen ja "mukava" akka.

    Jos hän oikeasti olisi mukava jne. niin ei hän missään nettideitissä enää keikkuisi, vaan olisi jo pitkään ollut parisuhteessa.

    Äänestä

Eipä noista kannata loukkaantua, tämä nettideittailu nyt vaan on tällaista.

Itsellänikin on tässä kaksi keskustelukumppania netissä, molemmat oikein mukavia, mutta en minä mitään herneitä vedä nenääni jos sattuvat katoamaan jonnekin.

Toisekseen tuo, että pitäisikö leikkiä vaikeasti saatavaa. Miks pitäs? Minä en ainakaan leiki yhtään mitään vaan olen oma itseni tilanteessa kuin tilanteessa. Oma elämä on huomattavasti helpompaa kun ei esitä mitään, ja paljon kivempihän se on, että toinen tykkää jos on tykätäkseen just sellaisena kuin sattuu olemaan.

Äänestä
  • Aloituksestani ei käynytkään ilmi että kyse oli miehistä jotka kerrankin olivat sitä harvinaista tyyppiä että heillä oli samat mielenkiinnon kohteet kuin itselläni. Kysymys on lähinnä katsomukseen liittyvistä asioista.

    Ymmärrän sen, ja sitä on lukemattomia kertoja tietenkin tapahtunut, että jos ei olisi mitään yhteistä, että ei innostuta toisistaan tarpeeksi. Sitten keskustelu vain lässähtää ja juttu hyytyy, yhteydenpito jää. Ei siinä ole mitään ongelmaa. Mutta sitä ihmettelen, että kun ei ihmisiä joiden kanssa on samat agendat ja harrastukset ole kovin paljoa, että miten sitten juuri nämä eivät jaksakaan sitä pitkää ja innostunutta aloitusviestiään pidemmälle edetä jos vastaan ilahtuneena siitä että kerrankin olen löytänyt hengenheimolaisen?

    Sillä nyt ei ole merkitystä mistä asioista on kyse, mutta leikitään vaikka että kyse olisi bahai-uskosta (ihan tuulesta temmattu esimerkki!) Jos tästä maasta onnistuu löytämään toisen bahain, niin luulisi että juttu jatkuu edes vaikka kaveripohjalta.

    Mutta ei.

    Oikeastaan vasta viimeisen puolen vuoden sisällä alkoi löytymään näitä kaltaisiani ihmisiä, ja kun jokaikinen kerta jokainen joka olisi samaa sorttia kuin minä, tai edes suhtautuisi suopeasti minule kuitenkin erittäin keskeiseen asiaan vain katoaa, niin väkisinkin tulee mieleen että olisiko tässä jonkinlaisesta pelleilystä kyse.

    Nykyään kun Suomessa skeptisyys ja materialismi ovat suuressa huudossa, niin olisiko niin että joku on skeptisyydessään niin ilkeä että laatii taidokkaita aloituksia joissa joku kanssani samoin uskova muka ottaa yhteyttä? Ja miksi aina mukana on lupaus siitä että ottaa yhteyttä silloin ja silloin (ei ota) tai laittaa kuvan (ei laita)? Jos tämä nyt kuulostaa kovin paranoidilta, niin sittenpä kuulostaa.

    Jos uskonasiat eivät jotenkin avaudu, niin ajatelkaa vaikka että olisitte intohimoisesti autoista kiinnostuneita. Jostain tietystä mallista, mitä niitä sitten on. Vaikka Lamborghini. Joku automaanikko ottaa yhteyttä ja kuvittelette että nyt alatte juttelemaan oikein sydämenne pohjasta tästä lempiautostanne, toinen lupaa ottaa yhteyttä kunhan on joku tietty juttu alta pois, ja sitten hänestä ei sen koommin kuulu.

    Jos tällainen toistuu toistumistaan, niin kyllähän se ihmetyttää, vai onko jotenkin ihmetyttävää että ihmetyttää?

    Ei siis ole kysymys ihan kenestä tahansa satunnaisesta sällistä, joita tietenkin tulee ja menee. Vaan ihmisistä joilla on elämässä missio.

    Äänestä

  • kadotettu. kirjoitti:

    Aloituksestani ei käynytkään ilmi että kyse oli miehistä jotka kerrankin olivat sitä harvinaista tyyppiä että heillä oli samat mielenkiinnon kohteet kuin itselläni. Kysymys on lähinnä katsomukseen liittyvistä asioista.

    Ymmärrän sen, ja sitä on lukemattomia kertoja tietenkin tapahtunut, että jos ei olisi mitään yhteistä, että ei innostuta toisistaan tarpeeksi. Sitten keskustelu vain lässähtää ja juttu hyytyy, yhteydenpito jää. Ei siinä ole mitään ongelmaa. Mutta sitä ihmettelen, että kun ei ihmisiä joiden kanssa on samat agendat ja harrastukset ole kovin paljoa, että miten sitten juuri nämä eivät jaksakaan sitä pitkää ja innostunutta aloitusviestiään pidemmälle edetä jos vastaan ilahtuneena siitä että kerrankin olen löytänyt hengenheimolaisen?

    Sillä nyt ei ole merkitystä mistä asioista on kyse, mutta leikitään vaikka että kyse olisi bahai-uskosta (ihan tuulesta temmattu esimerkki!) Jos tästä maasta onnistuu löytämään toisen bahain, niin luulisi että juttu jatkuu edes vaikka kaveripohjalta.

    Mutta ei.

    Oikeastaan vasta viimeisen puolen vuoden sisällä alkoi löytymään näitä kaltaisiani ihmisiä, ja kun jokaikinen kerta jokainen joka olisi samaa sorttia kuin minä, tai edes suhtautuisi suopeasti minule kuitenkin erittäin keskeiseen asiaan vain katoaa, niin väkisinkin tulee mieleen että olisiko tässä jonkinlaisesta pelleilystä kyse.

    Nykyään kun Suomessa skeptisyys ja materialismi ovat suuressa huudossa, niin olisiko niin että joku on skeptisyydessään niin ilkeä että laatii taidokkaita aloituksia joissa joku kanssani samoin uskova muka ottaa yhteyttä? Ja miksi aina mukana on lupaus siitä että ottaa yhteyttä silloin ja silloin (ei ota) tai laittaa kuvan (ei laita)? Jos tämä nyt kuulostaa kovin paranoidilta, niin sittenpä kuulostaa.

    Jos uskonasiat eivät jotenkin avaudu, niin ajatelkaa vaikka että olisitte intohimoisesti autoista kiinnostuneita. Jostain tietystä mallista, mitä niitä sitten on. Vaikka Lamborghini. Joku automaanikko ottaa yhteyttä ja kuvittelette että nyt alatte juttelemaan oikein sydämenne pohjasta tästä lempiautostanne, toinen lupaa ottaa yhteyttä kunhan on joku tietty juttu alta pois, ja sitten hänestä ei sen koommin kuulu.

    Jos tällainen toistuu toistumistaan, niin kyllähän se ihmetyttää, vai onko jotenkin ihmetyttävää että ihmetyttää?

    Ei siis ole kysymys ihan kenestä tahansa satunnaisesta sällistä, joita tietenkin tulee ja menee. Vaan ihmisistä joilla on elämässä missio.

    Uskiksilla elämä nyt vaan on vaikeampaa kun pitää pitää hyvää huolta itsensä lisäksi myös siitä omien korvien väliin luomastaan jumaluudesta.

    Vielä pahempi asia kuin läski tai koira.

    Äänestä

  • kadotettu. kirjoitti:

    Aloituksestani ei käynytkään ilmi että kyse oli miehistä jotka kerrankin olivat sitä harvinaista tyyppiä että heillä oli samat mielenkiinnon kohteet kuin itselläni. Kysymys on lähinnä katsomukseen liittyvistä asioista.

    Ymmärrän sen, ja sitä on lukemattomia kertoja tietenkin tapahtunut, että jos ei olisi mitään yhteistä, että ei innostuta toisistaan tarpeeksi. Sitten keskustelu vain lässähtää ja juttu hyytyy, yhteydenpito jää. Ei siinä ole mitään ongelmaa. Mutta sitä ihmettelen, että kun ei ihmisiä joiden kanssa on samat agendat ja harrastukset ole kovin paljoa, että miten sitten juuri nämä eivät jaksakaan sitä pitkää ja innostunutta aloitusviestiään pidemmälle edetä jos vastaan ilahtuneena siitä että kerrankin olen löytänyt hengenheimolaisen?

    Sillä nyt ei ole merkitystä mistä asioista on kyse, mutta leikitään vaikka että kyse olisi bahai-uskosta (ihan tuulesta temmattu esimerkki!) Jos tästä maasta onnistuu löytämään toisen bahain, niin luulisi että juttu jatkuu edes vaikka kaveripohjalta.

    Mutta ei.

    Oikeastaan vasta viimeisen puolen vuoden sisällä alkoi löytymään näitä kaltaisiani ihmisiä, ja kun jokaikinen kerta jokainen joka olisi samaa sorttia kuin minä, tai edes suhtautuisi suopeasti minule kuitenkin erittäin keskeiseen asiaan vain katoaa, niin väkisinkin tulee mieleen että olisiko tässä jonkinlaisesta pelleilystä kyse.

    Nykyään kun Suomessa skeptisyys ja materialismi ovat suuressa huudossa, niin olisiko niin että joku on skeptisyydessään niin ilkeä että laatii taidokkaita aloituksia joissa joku kanssani samoin uskova muka ottaa yhteyttä? Ja miksi aina mukana on lupaus siitä että ottaa yhteyttä silloin ja silloin (ei ota) tai laittaa kuvan (ei laita)? Jos tämä nyt kuulostaa kovin paranoidilta, niin sittenpä kuulostaa.

    Jos uskonasiat eivät jotenkin avaudu, niin ajatelkaa vaikka että olisitte intohimoisesti autoista kiinnostuneita. Jostain tietystä mallista, mitä niitä sitten on. Vaikka Lamborghini. Joku automaanikko ottaa yhteyttä ja kuvittelette että nyt alatte juttelemaan oikein sydämenne pohjasta tästä lempiautostanne, toinen lupaa ottaa yhteyttä kunhan on joku tietty juttu alta pois, ja sitten hänestä ei sen koommin kuulu.

    Jos tällainen toistuu toistumistaan, niin kyllähän se ihmetyttää, vai onko jotenkin ihmetyttävää että ihmetyttää?

    Ei siis ole kysymys ihan kenestä tahansa satunnaisesta sällistä, joita tietenkin tulee ja menee. Vaan ihmisistä joilla on elämässä missio.

    Sun kirjoitus oli ainakin minusta niin tylsä, etten jaksanut lukea edes loppuun. Veikkaisin, että "mukavat" viestisi miehille saattoivat olla myös.

    Äänestä

  • ei jaarittelijoille kirjoitti:

    Sun kirjoitus oli ainakin minusta niin tylsä, etten jaksanut lukea edes loppuun. Veikkaisin, että "mukavat" viestisi miehille saattoivat olla myös.

    Ihan yhtä "tylsiltä" ne miehetkin ovat kuulostaneet.

    Eli juuri sellaiselta kuin minä ja juuri sellaiselta kuin haluan miehen olevan. Sen takia harmissani olenkin, että sitä kuvittelee löytäneensä kaltaisensa. Ja ei olekaan.

    Mitä tulee tähän johonkin asiaan uskomisen pahuuteen, niin eiköhän se ole parempi että uskikset jaarittelevat niistä uskomuksistaan vain kaltaistensa parissa, eivätkä hihhuloi niitä ympäri maailmaa. On kaikilla parempi olla.

    Äänestä

  • kadotettu. kirjoitti:

    Ihan yhtä "tylsiltä" ne miehetkin ovat kuulostaneet.

    Eli juuri sellaiselta kuin minä ja juuri sellaiselta kuin haluan miehen olevan. Sen takia harmissani olenkin, että sitä kuvittelee löytäneensä kaltaisensa. Ja ei olekaan.

    Mitä tulee tähän johonkin asiaan uskomisen pahuuteen, niin eiköhän se ole parempi että uskikset jaarittelevat niistä uskomuksistaan vain kaltaistensa parissa, eivätkä hihhuloi niitä ympäri maailmaa. On kaikilla parempi olla.

    Kirjoiti muualla ketjussa, että kiinnostuksen kohteet samat. Kiinnostavistakin asioista voi kirjoittaa tylsästi tai hauskasti. Miehet luultavasti olivat sinua hauskempia.

    Äänestä

No voihan se olla että kauppa on käynyt ja nämä kirjoittelukumppanit ovat löytäneet kumppaninsa. Ei kai tuossa ole mitään sen enempää ihmettelemistä, kuin suurimman osan naistenkaan käytöksessä. Naiset nyt tosin eivät yleensä vastaa mitään viesteihin, jos heillä on jotain "parempaa" etsinnässä / keskustelun alla.

Laita ukoille vielä viesti, että olisi mukava tutustua lisääkin ja haluatko jossain vaiheessa nähdä livenä? Jos vastausta ei kuulu, niin siirry seuraavaan.

Äänestä

Mies on voinut myös piparin toivossa kirjoittaa sitä, mitä uskoo sinun haluavan kuulla. Hän muokkaa viesteissään itsestään ihannekumppanisi, vaikkei sitä olekaan. Treffeillä totuus tulisi julki eikä hän keksi miten aukaista piparipurkin paljastumatta.

Muiden deittaajien lisäksi hänellä voi olla vaimo ja 5 rakastajatarta, jotka vaativat aikaa erityisesti pyhinä.

Vaikeasti tavoiteltavan leikkiminen ei kannata netissä, jossa vaihtoehtoja on reilusti.

Äänestä
  • Tuntuu vaan perin erikoiselta, kun naisia kuitenkin on läjäpäin, että pitäisi juurikin jollekin uskovaiselle kirjoittaa ja valehdella suut silmät täyteen olevansa samaa koulukuntaa. Tätä on nyt erään deittisaitin kautta tapahtunut useamman kerran puolen vuoden sisällä, joten väkisinkin tulee mieleen että onko tässä joku kiusanteko takana. Jotakuta niin ärsyttää toisten uskomiset että pitää antaa toivoa uskisnaikkoselle ja sitten saa nauraa partaansa kun se ilahtuneena kirjoittelee?

    Vastaavasti minä voisin väittää olevani ihastunut esim. koiriin (en ole) ja ottaa yhteyttä kenneliä pitäviin miehiin. Kuvailisin pitkään ja hartaasti miten tiedän kaiken koirista ja olen niin kamalan lääpälläni niihin. Sitten kun miehet vastaisivat, naureskelisin vain että ääliöitä ovat kun vastaavat.

    Mitä järkeä tuossa on?

    Katoajamiehillä on ollut erityisen merkillepantavaa hyvä ulosanti, eli eivät ole sellaisia huonosuomisolkkaajia kuin nettideiteissä yleensä vastaavat. Joten jos kirjoitustaitoinen ihminen alkaa huijailemaan huvikseen, hänellä pitää kyllä olla vähintäänkin joku luonnehäiriö tahi sosiopatia siinä taustalla että moista harrastusta pyörittää. Satunnaiset pelleilijät kyllä tunnistaisi aina sekavista jutuista.

    Äänestä

  • kadotettu. kirjoitti:

    Tuntuu vaan perin erikoiselta, kun naisia kuitenkin on läjäpäin, että pitäisi juurikin jollekin uskovaiselle kirjoittaa ja valehdella suut silmät täyteen olevansa samaa koulukuntaa. Tätä on nyt erään deittisaitin kautta tapahtunut useamman kerran puolen vuoden sisällä, joten väkisinkin tulee mieleen että onko tässä joku kiusanteko takana. Jotakuta niin ärsyttää toisten uskomiset että pitää antaa toivoa uskisnaikkoselle ja sitten saa nauraa partaansa kun se ilahtuneena kirjoittelee?

    Vastaavasti minä voisin väittää olevani ihastunut esim. koiriin (en ole) ja ottaa yhteyttä kenneliä pitäviin miehiin. Kuvailisin pitkään ja hartaasti miten tiedän kaiken koirista ja olen niin kamalan lääpälläni niihin. Sitten kun miehet vastaisivat, naureskelisin vain että ääliöitä ovat kun vastaavat.

    Mitä järkeä tuossa on?

    Katoajamiehillä on ollut erityisen merkillepantavaa hyvä ulosanti, eli eivät ole sellaisia huonosuomisolkkaajia kuin nettideiteissä yleensä vastaavat. Joten jos kirjoitustaitoinen ihminen alkaa huijailemaan huvikseen, hänellä pitää kyllä olla vähintäänkin joku luonnehäiriö tahi sosiopatia siinä taustalla että moista harrastusta pyörittää. Satunnaiset pelleilijät kyllä tunnistaisi aina sekavista jutuista.

    Veikkaan että kyse on ajautumisesta. Palstan komeimmat naiset ovat uskovia: siististi pukeutuvia, huolitellun oloisia, eivätkä olisi vapaita ilman uskoaan.

    Jos mies ei ole tarkkana, tulee tällaiselle naiselle lähettyä viesti muiden mukana. Kun viestiin vielä vastataan, on suuri kiusaus jatkaa sen sijaan että kertoisi erehtyneensä.

    Kerrot, että kyse on pelimiestyypin miehistä. He tietävät, että uskovat eivät ole sellaisia nunnia kuin julkisuuskuva väittää. Piparipurkin kansi saattaa sittenkin avautua.

    Äänestä

  • kortit pöytään kirjoitti:

    Veikkaan että kyse on ajautumisesta. Palstan komeimmat naiset ovat uskovia: siististi pukeutuvia, huolitellun oloisia, eivätkä olisi vapaita ilman uskoaan.

    Jos mies ei ole tarkkana, tulee tällaiselle naiselle lähettyä viesti muiden mukana. Kun viestiin vielä vastataan, on suuri kiusaus jatkaa sen sijaan että kertoisi erehtyneensä.

    Kerrot, että kyse on pelimiestyypin miehistä. He tietävät, että uskovat eivät ole sellaisia nunnia kuin julkisuuskuva väittää. Piparipurkin kansi saattaa sittenkin avautua.

    Ai kerron vai? En minä tiedä millaisista miehistä on kyse. Jos mies väittää että hänellä on kirjahylly väärällään sitä kirjallisuutta jota itse tapaan lukea, tai jos hän sanoo että vaikka onkin agnostikko, niin suhtautuu avoimesti asioihin, niin olen kai kertakaikkisen tyhmä kun uskon että hän tosiaan on kiinnostunut tapaamaan, kun viestissään niin ilmoittaa.

    Sitähän minä tässä alunperin ajattelin että lieneekö juhlapyhien aikana sitten mieli kumminkin muuttunut. Tai löytynyt joku tonttutyttö.

    Kyllä minä sen ymmärrän jos kuulostaa siltä että otan nettideittailun liian vakavasti, mutta minä tosiaan kuvittelin että täältä ihan aidosti haetaan kumppania. Ei se ole niin helppoa löytää juuri hengenheimolainen. Mutta jos ei edes aio jatkaa pidempään, eikä tavata, niin minkä ihmeen takia pitää puhua tapaamisesta? Tekeekö se oman mielen jotenkin hyväksi elää jossain satumaailmassa missä muka tapahtuu jotain, ja vetää toisetkin ihmiset siihen satuunsa hetkeksi, pettymään kun sitten osoittautuu että se olikin pelkkää haaveunta.

    Oikea pelimieshän tekisi kaikkensa että saisi naisen sänkyyn! Mutta kun tässä ei ole edes siitä kyse, kun juttu ei etene millään tavalla vaikka mies on juuri antanut ymmärtää että on täsmälleen sellainen kuin kaipailen.

    Voisihan sitä vaikka ilmoittaa että sori löytyi nainen livestä, tai en nyt voikaan kun... Tuskinpa naiset niin pelottavia ovat että on ihan liian kamalaa kertoa heille että ei. Mitä siinä nainen muka tekee? Uhkaa tulla ja suolistaa, vai? xD

    Äänestä

No joo..
Miehet suurin osa varattuja, mutta yrittävä kusettaa olevansa vapaita.
Monet pyörittää todellakin montaa naista samaan aikaan..
Tähän kai voisi todeta: se ken leikkii ryhtyy, se leikin kestäköön..

Huumorilla vaan eteenpäin, niin sillä pärjää täälä nettideittailussa :)

Äänestä

Ikävä kuulla.

En nyt välttämättä usko johtuuko tämä katoaminen pyhistä. Paras arvaus on vaan se, ettei nyt ihan täydellisesti sytyttänyt

Kehottaisin sinua käänätämään uuden sivun - tutustumaan uusiin ihmisiin. Siitäkin huolimatta että tekee kipeetä
Ota uusiin ihmisiin rohkeasti yhetyttä ja höpötä samaan luonnoliseen tapaan kun oletkin tehnyt. Etsinet kumminkin itsellesi sopivaa ihmisistä - et parisuhdetta hinnalla millä hyvänsä

Äänestä
  • Höpötän kaikille samaan luonnolliseen tapaan, mutta tässä ketjussa todettiin jo että olen tylsä jaarittelija. Ehkäpä sitten kannattaisi vastailla vain jotenkin ympäripyöreästi juu, jaa, vai niin, oho, kappas...

    Tai ehkä hengenheimolaisuus ei merkkaa miehille mitään. Innokkaimmat yhteydenotot on aina tulleet kuvan perusteella, ja sitten näille miehille ei millään mene perille ettei meillä voisi olla vähempää yhteistä. Näistä jotka kuvan pohjalta haluavat tavata suurin osa (kaikki?) haluaa vain seksiä ja millään ei tunnu avautuvan että miksi se ei minulle riitä.

    Äänestä

  • kadotettu. kirjoitti:

    Höpötän kaikille samaan luonnolliseen tapaan, mutta tässä ketjussa todettiin jo että olen tylsä jaarittelija. Ehkäpä sitten kannattaisi vastailla vain jotenkin ympäripyöreästi juu, jaa, vai niin, oho, kappas...

    Tai ehkä hengenheimolaisuus ei merkkaa miehille mitään. Innokkaimmat yhteydenotot on aina tulleet kuvan perusteella, ja sitten näille miehille ei millään mene perille ettei meillä voisi olla vähempää yhteistä. Näistä jotka kuvan pohjalta haluavat tavata suurin osa (kaikki?) haluaa vain seksiä ja millään ei tunnu avautuvan että miksi se ei minulle riitä.

    Mieluummin lyhyemmin ja ytimekkäämminen, ei tyhjää liipa laapaa kappaletolkulla.

    Äänestä

  • kkdkd dkdkdk dkdkd kirjoitti:

    Mieluummin lyhyemmin ja ytimekkäämminen, ei tyhjää liipa laapaa kappaletolkulla.

    Valitusketjussa valittamisesta tuskin kannattanee yrittää päätellä millaista jälki on silloin kun kirjoittaa innostuneesti ja ilahtuneena siitä että on löytänyt kiinnostavan miehen... Kyseessähän on kuitenkin täysin eri asiat.

    Äänestä

  • kadotettu. kirjoitti:

    Valitusketjussa valittamisesta tuskin kannattanee yrittää päätellä millaista jälki on silloin kun kirjoittaa innostuneesti ja ilahtuneena siitä että on löytänyt kiinnostavan miehen... Kyseessähän on kuitenkin täysin eri asiat.

    "Valitusketjussa valittamisesta tuskin kannattanee"... ihan oikeasti, onko tuo sinusta näppärästi muotoiltu?

    "Valittaminen on eri asia kuin innnostuneesti kirjoitettu teksti".

    Tietenkin toki jos haluaa raskassoutuisuudellaan kanssalukijansa puuduttaa kannattanee muodostaa mahdollisimman pitkiä lauseita, joiden avulla näin ollen itseään toisinsanoen ilmaisee.

    Äänestä

  • jdjdj djdjdj djdj kirjoitti:

    "Valitusketjussa valittamisesta tuskin kannattanee"... ihan oikeasti, onko tuo sinusta näppärästi muotoiltu?

    "Valittaminen on eri asia kuin innnostuneesti kirjoitettu teksti".

    Tietenkin toki jos haluaa raskassoutuisuudellaan kanssalukijansa puuduttaa kannattanee muodostaa mahdollisimman pitkiä lauseita, joiden avulla näin ollen itseään toisinsanoen ilmaisee.

    Edelleenkään en valittaisi siitä että yksinkertaisimmat eli epämielenkiintoiset miehet katoavat yhteydenpidosta. En kauhean mielelläni alkaisikaan kirjoittamaan sellaisen kanssa jolle on henki ja elämä kirjoittaa

    - puhekieltä
    - tekstiviestityyppistä koodikieltä
    - pisteet ja pilkut miten sattuu, aloitus aina pienellä kirjaimella

    Tästä voit päätellä, jos kykenet, että miehet joille olen innoissanit kehdannut mennä vastaamaan ovat kirjoittaneet samankaltaista kieltä kuin minä itse. Ehkäpä heillä on menekkiä, kaikenlaisten hoonosoomisten sönköttäjien seassa.

    Saa minua aivan vapaasti pitää tylsänä ja vaikeana ihmisenä, mutta jos saan yhteyden mieheen joka vaikuttaa samanlaiselta kuin minä, niin en ole niin typerä että alkaisin kuvittelemaan että se mikä miehessä on ok onkin automaattisesti minussa jotenkin huonoa ja väärin.

    Päädyn tosiaan sille kannalle että kaltaiseni miehet ovat niin harvinaisia että heille riittää ottajia. Tai ainakin minä arvostan sitä että osaa kirjoittaa, eikä ala välittömästi ekassa viestissään naukumaan en mä osaa oikeen kertoo ittestäni, ota selvää...!

    Kaikki kirjoituskyvyttömät saavat minun puolestani vapaasti löytää toisensa ja tulla onnellisiksi keskenään. Itse jäänen onnettomaksi omassa ryhmässäni jossa miehet ovat harvinaisuus...

    Äänestä

"Minua saa aivan vapaasti pitää tylsänä ja vaikeana ihmisenä, mutta jos saan yhteyden mieheen, joka vaikuttaa samanlaiselta kuin minä, en ole niin typerä, että kuvittelisin sen mikä miehessä on ok olevan minussa jotenkin huonoa ja väärin.

Äänestä
  • Eli, jos jäi epäselväksi, niin eihän se nyt niin mene että paljon ja kiinnostavia kirjoittava mies on ok, mutta jos minä kirjoitan paljon ja samoista asioista kuin mies, niin minä olenkin tylsä, vaikea ynnä muuta.

    Ei tämä voi kertakaikkiaan mennä niin että samat ominaisuudet kahdessa eri ihmisessä muuttuvat hyväksi tai huonoksi sen mukaan mitä sukupuolta on. Minä en sitä niele. Ja sen vuoksi olenkin vaikea ihminen. :)

    Äänestä

Voi olla että tekstiä on ollut liikaa, naiset kun muutenkin höpisevät enemmän kuin miehet. Nettikeskusteluita kannattaa ajatella normaalina jutteluna eikä kirjeenvaihtona mihin pitää tunkea mahdollisimman paljon tarinaa.

Tosin myönnän että huomattavasti yleisempi ongelma on naisten kyvyttömyys keskustella yleensäkään mitään.

Äänestä
  • Niin, tiedän kyllä että kirjoitan paljon, mutta tässä muutaman tapauksen kohdalla ajattelin ettei se voi minun taholtani olla väärin, koska eivät hekään olleet mitään harvasanaisia. Kuten ketjussa olen tolkuttanut, niin kyse oli kaltaisistani ihmisistä.

    - Nyt kuitenkin kirjoitin varmuuden vuoksi yhdelle erityisen kiinnostavalta vaikuttaneelle mieheksi runsassanaiselle ihmiselle että voiko hän sanoa löysikö jonkun tms. että yhteys katkesi, ja hän kertoi että vastaukseni oli hukkunut roskapostien joukkoon! Tällä kertaa siis kannatti ottaa härkää sarvista ja ihan vaan kysyä. Saadaan siis ihan aidosti tsekata toisemme, että miellytämmekö vai ei. Jos ei niin sitten ei, mutta ainakin on tilaisuus se selvitellä. Se on aina sata kertaa parempi juttu kuin epätietoisuus ja mysteerit.

    Äänestä

pitkät pyhät,eikö siinä oo jo syy miksei ihmisestä kuulu mitää?
ei kai sillo paljoa voi lirkutella muiden naistenkaas jos oma nainen on vieres.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kadotettu. kirjoitti:

Viime vuoden loppupuolella oli mukamas useampikin mies eri nettideittaisaiteilla kovasti kiinnostunut. Iloisena ja innostuneena kirjoittelin heille niitänäitä elämästäni sun muusta, ja jäin sitten odottamaan vastausta, kun muutamakin oli lupaillut jotain. Yksi että vaihdetaan kohta kuvia, toinen että tulee Lapista vuodenvaihteessa ja sitten blaa blaa blaa.

Ei ole sen koommin kuulunut heistä kenestäkään. Pitäisiköhän tässä päätellä että naisena olisi esitettävä vaikeasti saatavaa, eli ei saa ystävällistä, lämmintä ja ilahtunutta vastausta kirjoittaa. Pitää jotenkin olla kokoajan emmäätiä, ottiatuota, vaikea sanoa ja niin edelleen? Rajoitettava posti muutamaan riviin? Annettava ymmärtää että on tässä koko kylällinen ukkoja itseään tuputtamassa...?

Kertokaapas miehet että mikä helvetti on niin vastenmielistä mukavaksi sanotussa naisessa jos hän on jopa niin mukava että saattaisia suostua tapaamaankin?

Läskivirren vinguttajille: en ole. Toisaalta en ole myöskään juoppo enkä polta tupakkaa, eli olen tylsä?

Vai olisiko se sitten niin että lukemattomien pyhien aikana jokaiselle löytyy se oma tottutyttö jostain, ettei sitä tarvitse mitään nettideittilehmiä alkaa tapailemaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu