Olen kamalassa tilanteessa ja pakko purkaa johonkin.. Minulla on maailman herttaisin ja ihanin poikaystävä, johon olen hulluna ja hänkin minuun. Viime aikoina olen kuitenkin tajunnut, että olen toivottoman ihastunut hyvään ystävääni. Olen ennenkin ollut ihastunut vakavasti, mutta en ikinä niinkuin nyt. Tajusin vasta hetki sitten, että olen aina rakastanut häntä, mutten ole vain tajunnut sitä vasta kuin nyt..
Olen myös 90% varma että ystävälläni on tunteita minua kohtaan. Siksi minun tekee pahaa olla poika/miesystäväni sekä ystäväni kanssa yhdessä sillä uskon, että häneen sattuu.
Ystväni saa minut aina nauramaan ja hänen ajattelukin saa hymyilemäään. Mimulla on ollut aina hiukan ongelmia myös läheisyyden kanssa, esim en halaile kovin usein kavereita jne. Mutta tämän ystävän kanssa olen silläkin tavalla läheinen, hän usein istuu syliini ja pyytää rapsuttamaan päätään ja hieroo välillä selkääni.
Kaikesta huolimatta, välitän miesystävästäni todella ja olen onnellinen hänen kanssaan. En missään nimessä pystyisi jättämään häntä.
Itken iltaisin joskus tilanteeni takia. Olen yrittänyt miettiä, josko rakastaisin ystävääni vain ystävänä, mutta en tiedä, olen ihan hukassa.. kaipaisin jotain apua tai lausuntoja joltakin
Olen myös 90% varma että ystävälläni on tunteita minua kohtaan. Siksi minun tekee pahaa olla poika/miesystäväni sekä ystäväni kanssa yhdessä sillä uskon, että häneen sattuu.
Ystväni saa minut aina nauramaan ja hänen ajattelukin saa hymyilemäään. Mimulla on ollut aina hiukan ongelmia myös läheisyyden kanssa, esim en halaile kovin usein kavereita jne. Mutta tämän ystävän kanssa olen silläkin tavalla läheinen, hän usein istuu syliini ja pyytää rapsuttamaan päätään ja hieroo välillä selkääni.
Kaikesta huolimatta, välitän miesystävästäni todella ja olen onnellinen hänen kanssaan. En missään nimessä pystyisi jättämään häntä.
Itken iltaisin joskus tilanteeni takia. Olen yrittänyt miettiä, josko rakastaisin ystävääni vain ystävänä, mutta en tiedä, olen ihan hukassa.. kaipaisin jotain apua tai lausuntoja joltakin
Vastaukset 2
Vanhimmat
En nyt muuta osaa sanoa kuin että kerran sitä kuitenkin vain eletään. Auttaa varmaan kovasti. :D
Oh.. eipä ole helppoa.
Koska aina ajattelet olisiko elämäsi sittenkin iloa ja naurua ystävösi kanssa kuin nykyisen poikakaverin.
harmi sinänsä.