raivoaminen

Alzheimerin hoitoon käytetään lääkkeitä, jotka joillain potilailla hidastavat sairauden etenemistä. Potilaille nämä esitellään usein muistilääkkeinä, koska lähimuistin heikkeneminen on heille ongelmista akuutein. Lääkkeitä on useampia, sivuvaikutusten vuoksi parhaan etsiminen voi kestää. Taudin edetessä ko. lääkkeistä ei enää ole hyötyä.
Potilaan raivokohtaukset ovat hyvin tavallisia ja väkivaltaisuutta saattaa esiintyä täysin aiemmasta persoonallisuudesta poiketen. Laitoshoidossa käytetään tarvittaessa rauhoittavia lääkkeitä, ehkä niistä olisi apua. Kyllä omaishoitajan voimat äkkiä loppuvat, jos tarvitessaan ei saa apua ja tosiasia on, että juuri rankempaa hommaa ei ole kuin läheisen Alzheimer-potilaan hoitaminen. Jos omaa tai potilaan turvallisuutta ei pysty kotona turvaamaan, voisi psykiatria pyytää selvittämään pakkohoidon tarvetta, jolloin viranomaisten pitäisi ottaa sijoituspaikkaan kantaa. Voimia ja jaksamista!

On tieteellisesti todistettu että nämä " muistilääkkeet " eivät tod auta alzheimerin taudin etenemistä - omaisia ne voivat auttaa jos tuntee halua turruttaa jo muutenkin valmiiksi sairas omainen.
alzheimerin tautiin EI ole hidastavaa lääkitystä, joku on tahallaan ymmärtänyt väärin.
kysykää vaikka T Erikjuntilta jos ette nuijat muuten usko. jos joku on keksinyt alzheimerin tautiin lääkettä joka hidastaa sen etenemistä hän saa takuuvarmasti Nobel palkinnon.

omppu kirjoitti:

On tieteellisesti todistettu että nämä " muistilääkkeet " eivät tod auta alzheimerin taudin etenemistä - omaisia ne voivat auttaa jos tuntee halua turruttaa jo muutenkin valmiiksi sairas omainen.
alzheimerin tautiin EI ole hidastavaa lääkitystä, joku on tahallaan ymmärtänyt väärin.
kysykää vaikka T Erikjuntilta jos ette nuijat muuten usko. jos joku on keksinyt alzheimerin tautiin lääkettä joka hidastaa sen etenemistä hän saa takuuvarmasti Nobel palkinnon.

Lue lisää

Lääkkeiden vaikutus on varsin hyvin dokumentoitu, ja sen on nähnyt ihan kliinisessä työssä monta kertaa. Arvostelu johtunee yhdestä tutkimuksesta, jossa selviteltiin lääkkeiden vaikutusta mm elinikään. Tähänhän ei ole varsinaisesti tarkoituskaan vaikuttaa, vaan pärjäämiseen ja muistiin.

omppu kirjoitti:

On tieteellisesti todistettu että nämä " muistilääkkeet " eivät tod auta alzheimerin taudin etenemistä - omaisia ne voivat auttaa jos tuntee halua turruttaa jo muutenkin valmiiksi sairas omainen.
alzheimerin tautiin EI ole hidastavaa lääkitystä, joku on tahallaan ymmärtänyt väärin.
kysykää vaikka T Erikjuntilta jos ette nuijat muuten usko. jos joku on keksinyt alzheimerin tautiin lääkettä joka hidastaa sen etenemistä hän saa takuuvarmasti Nobel palkinnon.

Lue lisää

Mistähän olet muuten ylipäätään löytänyt viitteen, että Timo Erkinjuntti olisi sitä mieltä, että lääkkeitä ei ole hyötyä. Pari sekunnin googlettamisella löytyi paljon aivan vastakkaisia faktoja:

http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=3061

Lisäksi seuraava abstraktilyhennelmäkin:

"Alunperin Alzheimerin taudin lääkkeinä käyttöön tulleiden kolinesteraasin estäjien käyttö on levinnyt myös muiden dementiamuotojen ja dementian käytösoireiden hoitoon. Uusimmassa tutkimuksessa rivastigmiinin hyöty näyttää ulottuvan myös verisuoniperäisen dementian hoitoon. Rivastigmiinihoidolla oli lisähyötyä potilailla, joilla oli sekä Alzheimerin tauti että kohonnut verenpaine (=keskeinen aivovaltimotaudin riskitekijä). Tämä löydös on tärkeä, koska suuri osa dementioista on ns. sekamuotoja, niissä on sekä Alzheimerin taudin että verisuoniperäisen dementian piirteitä. Tuloksella onkin tutkijoiden mukaan merkitystä sille, miten kolinesteraasin estäjiä jatkossa käytetään - aihealue laajenee. Mielenkiintoista on myös se, tehostavatko esim. rivastigmiinin ja verenpainelääkkeiden vaikutukset toisiaan. "
(Erkinjuntti ym. Int J Clin Pract 2003;57:756-760)

tpi kirjoitti:

Mistähän olet muuten ylipäätään löytänyt viitteen, että Timo Erkinjuntti olisi sitä mieltä, että lääkkeitä ei ole hyötyä. Pari sekunnin googlettamisella löytyi paljon aivan vastakkaisia faktoja:

http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=3061

Lisäksi seuraava abstraktilyhennelmäkin:

"Alunperin Alzheimerin taudin lääkkeinä käyttöön tulleiden kolinesteraasin estäjien käyttö on levinnyt myös muiden dementiamuotojen ja dementian käytösoireiden hoitoon. Uusimmassa tutkimuksessa rivastigmiinin hyöty näyttää ulottuvan myös verisuoniperäisen dementian hoitoon. Rivastigmiinihoidolla oli lisähyötyä potilailla, joilla oli sekä Alzheimerin tauti että kohonnut verenpaine (=keskeinen aivovaltimotaudin riskitekijä). Tämä löydös on tärkeä, koska suuri osa dementioista on ns. sekamuotoja, niissä on sekä Alzheimerin taudin että verisuoniperäisen dementian piirteitä. Tuloksella onkin tutkijoiden mukaan merkitystä sille, miten kolinesteraasin estäjiä jatkossa käytetään - aihealue laajenee. Mielenkiintoista on myös se, tehostavatko esim. rivastigmiinin ja verenpainelääkkeiden vaikutukset toisiaan. "
(Erkinjuntti ym. Int J Clin Pract 2003;57:756-760)

Lue lisää

kaikkia tutkimuksia voidaan vääristellä mutta kiistaton fakta on se, että alzheimerin tautia ei voida estää etenemästä. piste. jos muuta luulet, väärin luulet.

Nimetön kirjoitti:

kaikkia tutkimuksia voidaan vääristellä mutta kiistaton fakta on se, että alzheimerin tautia ei voida estää etenemästä. piste. jos muuta luulet, väärin luulet.

No onko joku jossain muka väittänyt että Alzheimerin taudin etenemisen voi ESTÄÄ?
Hidastamisesta ja oireiden lievityksestä puhe on ollut.

Nimetön kirjoitti:

kaikkia tutkimuksia voidaan vääristellä mutta kiistaton fakta on se, että alzheimerin tautia ei voida estää etenemästä. piste. jos muuta luulet, väärin luulet.

Jos joku keksisikin, miten Alzheimerin saa estettyä tai pysäytettyä, hän taitaisi todella saada Nobelin!
Nykyisellä lääkityksellä toimintakykyä saadaan pidettyä yllä parhaimmillaankin vain muutama vuosi pidempään kuin ilman lääkkeitä, mutta potilaalle ja omaisille ne vuodet voivat olla kultaakin kalliimpi jatkoaika. Lopputulos on sama, mutta kaikki otetaan ilolla vastaan, mikä vähänkin parantaa elämänlaatua.
Omalla äidilläni on diagnosoitu Alzheimer kolme vuotta sitten ja hänen tilansa koheni huomattavasti lääkityksen myötä. Äiti kykenee suureksi ilokseen edelleen asumaan omatoimisesti ja huolehtii suurimman osan asioista itse. Ennen lääkityksen aloittamista hänelle oltiin jo hakemassa hoitopaikkaa muistiongelmien vuoksi, vaikka fyysinen kunto on erittäin hyvä.
Että kliinisesti on testattu ja apua saatu!