Exäni oli narsisti. Hän yritti painaa minua maan rakoon josjonkinmoisilla konsteilla ja sai minut tuntemaan itseni huonoksi ja riittämättömäksi päivittäin. Toivoin, odotin, joustin ja menin solmuun jotta mieheni olisi pysynyt hyvällä tuulella. Silloin kun ei haukkunut minua, hän veti esiin perheeni. Monesti hän myös mollasi minua kavereidensa edessä.
Hän saattoi alkaa huutaa minulle yhtäkkiä naama punaisena silmät leiskuen. Tämä oli siis minulle aivan käsittämätön tilanne koska kotonani/ aikaisemmissa suhteissa ei ollut koskaan ollut tappelua/ huutoa tai väkivaltaa. En siis osannut reagoida tapahtumiin muuten kuin olemalla hiljaa ja pyytelemällä anteeksi olemassaoloani.
Olimme seurustelleet reilun 4 vuotta kunnes tuli se viimeinen niitti kun olimme pikkujoulua viettämässä. Olimme molemmat humalassa ja hän alkoi taas sättiä minua tai siis huutaa suoraa huutoa korvaani räkä roiskuen. Sillä hetkellä silmissäni musteni ja löin häntä avokämmenellä poskelle. Tämän jälkeen minulle tuli paniikki ja aloin itkeä hysteerisesti ja itku ja tärinä ei loppunut ennen seuraavaa aamua.
No mieheni hiljeni, huuto loppui ja hiljainen syyllistäminen tuli tilalle. En koskaan voinut kuvitella että ikinä nostaisin käteni toista ihmistä vastaan, mutta nurkkaan ahdistettuna niin kävi. Se suhde tietysti loppui siihen koska iso osa kuoli sillä hetkellä kun nostin käteni ja lisäksi mielestäni sellainen suhde ei voi jatkua. Tosin, olisi se loppunut ilman sitä lyömistäkin.
Hän saattoi alkaa huutaa minulle yhtäkkiä naama punaisena silmät leiskuen. Tämä oli siis minulle aivan käsittämätön tilanne koska kotonani/ aikaisemmissa suhteissa ei ollut koskaan ollut tappelua/ huutoa tai väkivaltaa. En siis osannut reagoida tapahtumiin muuten kuin olemalla hiljaa ja pyytelemällä anteeksi olemassaoloani.
Olimme seurustelleet reilun 4 vuotta kunnes tuli se viimeinen niitti kun olimme pikkujoulua viettämässä. Olimme molemmat humalassa ja hän alkoi taas sättiä minua tai siis huutaa suoraa huutoa korvaani räkä roiskuen. Sillä hetkellä silmissäni musteni ja löin häntä avokämmenellä poskelle. Tämän jälkeen minulle tuli paniikki ja aloin itkeä hysteerisesti ja itku ja tärinä ei loppunut ennen seuraavaa aamua.
No mieheni hiljeni, huuto loppui ja hiljainen syyllistäminen tuli tilalle. En koskaan voinut kuvitella että ikinä nostaisin käteni toista ihmistä vastaan, mutta nurkkaan ahdistettuna niin kävi. Se suhde tietysti loppui siihen koska iso osa kuoli sillä hetkellä kun nostin käteni ja lisäksi mielestäni sellainen suhde ei voi jatkua. Tosin, olisi se loppunut ilman sitä lyömistäkin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itsetunto koettelee miehiä aika ajoin ja toisia päivittäin. Toisten mollaaminen ja väheksyminen nostaa oman arvontuntua, näin ei saisi tapahtua ja käsittääkseni tämä on vähentynyt uusien mies/nais sukupolvien tullessa!
Eli elä ja anna toisten elää "parhaaksi" katsomallaan tavalla!
Hei!
Saisinko lainata kirjotustasi, kun pidän esitelmää fyysisestä perheväkivallasta?
Joo, lainaa vaan.