http://www.mesta.net/jack-nicholson-pelkaa-kuolevansa-yksinaisena-haluaisin-kokea-viimeisen-romanssin/
Haluatko vielä yhden romanssin?
Haluatko vielä yhden romanssin?
Pelkäätkö kuolevasi yksin
Kiltti atm
13137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Oishan se kiva, mutta tuskimpa tulee. Kuolemaa kuiteskin pelkään, tuntuu ettei ois ihan vielä valmis lähtee.
Ole huoleti. Ei sellaista tarvitse peljätä minkä jälkeen ei ole mitään.
Siitäkun ei ole paljon takeita onko vai ei.
Yksinäisen elämän pelko on pahempi.
Sanot vaan, kun et ole käynyt lähellä kuolemaa. Kyllä se aina tuntuu paskimmalle kun tuntuu että henki lähdössä.
No jos ei kykene uskollisuuteen ja kohtelee läheisiään noin tökerösti niin on ihan oikein että on viimeiset hetket yksin. Se on sitten eri asia, jos aidosti hyvä ihminen kärsii yksinäisyydestä. Aidosti hyviä kun käytetään monesti hyväksi muutenkin.
Kuolemaa en pelkää, en enää koe että mikään sitoo minua maan päällä joten koen etttä irti päästäminen ei ole ongelma. Sen myönnän että hiukan jännittää onko itse prosessi kivulias juuri ennen loppua.
En pelkää kuolevani yksin vaan tiedän niin käyvän. Sitten joskus joku jäännökseni löytävät...
Muuten sama kuin sinulla.
Olisihan se ollut mukava elämässä joskus sielunkumppani löytää, mutta niinpä meni tämä elämä, että ilman jäin. En ole enää katkera siitä, olen sopeutunut mahdottoman edessä.
Sanasta sanaan sama juttu kuin sinulla.
En. Toivon kuolevani yksin. Jos edes sen saisi tehdä yksin ja rauhassa muilta... :)
Yksin kuoleminen ei pelota. Se on toiveenikin sitten aikanaan. Jos se tapahtuu sitten vanhuuttaan, niin ok. Tapaturmainen tai muuten vain yllättävä lähtö ei tokikaan tule kello kaulassa ja tuskinpa sitä ehtisi siinä välttämättä ajatellakaan.
Jos sitten iskee parantumaton sairaus, ja jos siinä varmistuvassa loppuvaiheessa kykenisin vielä tilanteeseen vaikuttamaan, niin ostaisin-käytännössä-menolipun jonnekin, mikä päättyisi lyhyen patikoinnin jälkeen johonkin Tyynenmeren rannalle.
Tarkoitus siinä olisi, että lähdön hetkellä kaikki entinen ja siihenastinen olisi "poissa silmistä, poissa mielestä". Siis halu unohtaa siihenastinen elämä.
En sinällään pelkää, mutta "pelkään" sitä etten ikinä pääse lähempään kontaktiin naisen kanssa ilman huoraa.
Miksiköhän joillekin ihmisille annetaan enemmän vikoja kuin muille?
Vituttaa kun tuntuu siltä, että lähes kaikki ongelmat ja viat on lätkäisty minuun, olenkin varmaan yksi jostain koekappaleista joilla testataan kauanko viallinen ihminen jaksaa ennen kuin tappaa itsensä.
Minä tiedän että kuolen yksin ja ilman parisuhdekokemusta. Jos ei ole 32 v mennessä päässyt edes treffeille niin sen on selvää että sitä suhdetta ei tulekkaan.