... joko omasta virheestään tai asiakkaidensa typeryydestä. Kassamaksua ja liiton maksua EI saa koplata.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=2015514
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=2015514
Team haastoi YTK:n oikeuteen
*Tutkain
15153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tällä sivullahan on laiton sopimusehto. Fiva/kuluttajansuojaviranomaiset ei ole nyt ihan ajan tasalla. Tästähän YTK taisteli koko 80-luvun ja KKO:n päätös oli yksiselitteisesti se, että YTK voi periä kassamaksua. 90-luvulla kiellettiin vielä erikseen liiton jäsenmaksun ja työttömyyskassamaksun yhdistäminen. Eli voit olla liiton jäsen ja maksaa kassamaksusi mihin tahansa työttömyyskassaan (jonka jäsenehdot täytät).
http://www.teamliitto.fi/jasenyys/jasenmaksu/
Täällä toinen
http://www.proliitto.fi/jasenyydesta-kiinnostuneelle/jasenyyden-hinta
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015011419019364_uu.shtml
TEAM tulee häviämään. Ei YTK:lla ole mitään velvollisuutta maksaa yhtään mitään takaisin, jollei sitä ole YTK:n jäseneksi liittyessä erikseen sovittu.
Silloin yhtä hyvin eläkkeelle siirtyvätkin voisivat vaatia loppuvuoden jäsenmaksua takaisin, kun olivat vaan osan vuotta työelämässä.
Jos minä päättäisin erota Suomen luonnonsuojeluliitosta tänään, en minä voisi mennä vaatimaan jo maksettua jäsenmaksua takaisin.
Taas näemme millaista junttiporukkaa liitot ovat. He kuvittelevat itselleen oikeuksia joita heillä ei ole.
Työttömyyskassa maksu 118€/vuosi
Oikeusturva vakuutus 20,00€/vuosi
Yhteensä 140€/vuosi
YTK=Jäsenmaksut/vuosi
Kuitenkin liittojen työttömyyskassa on aidosti sidottu bruttoansioihin, eli parhaiten tienaava maksaa huomattavasti enemmän kuin YTK vuosimaksu. YTK sorsii heikompaa ainesta siksi se ei ole tasa-arvoinen, koska parhaiten ansaitseva saa myös suurempaa ansiosidonnaista. YTK:ssa.
ON YTK KASSA SAATAVA NOUDATTAMAAN TYÖTTÖMYYSKASSA LAKIA
Paremmin ansaitsevan kuuluukin saada enemmän korvausta, eihän me mitään kommareita olla. Paremman ansaitsevat maksavat myös enemmän veroja, progressiivistä, eikö vaan? Voi että näitä joita on lapsesta asti tasapäistetty, eivätkä muusta tiedä.
Katoppa vakuutuskirjasi, useimmissa kotivakuutuksissa on mukana OIKEUSTURVAVAKUUTUS, ei siitä erikseen kannata maksaa.. ethän autovakuutustasikaan kahteen kertaan maksa, vai maksatko pöljä?
Joo, paitsi että sieltä sopimusehfoista löytyy järkiään sellainen pieni präntti, että ei koske työriita-asioita.
"ON YTK KASSA SAATAVA NOUDATTAMAAN TYÖTTÖMYYSKASSA LAKIA "
Vain jalasjärven papukaija tai neljäs nainen voi päästää jotain noin typerää suustaan.
Virkamies noudattaa aina lakia.
Tuo on järkyttävää sontaa. Ei sillä liiton tai kassan jäsenmaksulla ole mitään tekemistä sen ansiosidonnaisen määrän kanssa. Sen määrä on sidottu työttömyysturvalakiin. Sillä vain merkitystä mitä ansaitset.
Oletetaan, että palkkasi on vaikkapa 5000 e/kk. Jos olet vaikka puualan työttömyyskassan jäsen niin maksat jäsenmaksua, joka on 0,80% yhteensä vuodessa 480e/v siis pelkkä työttömyyskassan jäsenyys. Siihen vielä liiton jäsenmaksut jos siihen kuuluu.
YTK:ssa maksaisit sen saman 118 e kk minkä kaikki muutkin maksaa ansiotuloista riippumatta. Kun sitten joutuu työttömäksi saa tismalleen saman päivärahan kuului sitten siihen YTK:hon tai puualan työttömyyskassaan. Päiväraha on tietysti suurempi kuin vaikka 2500 e/kk ansaitsevalla mutta päivärahan määrä on sama kuulut sitten mihin kassaan tahansa. Näin se menee.
Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
Eläkeleikkausuudistuksella kannattaakin kehua
Voi ei vaihda jo levyä. Ammattiliitot on historiaa.
Tuo on wikipediasta. Kävin väärentämässä sen tietoja pari vuotta sitten.
ole
EK tavoitteet tällä hetkellä, joihin vaikutat liittymällä YTK:jäseneksi
Aluksi nämä
-paikallinen sopiminen työehdoista palkoista työajoista
-työajan pidentäminen
-ylityökorvaukset pois
-pekkaset pois
-lomarahat pois
-sovittujen palkkojen alentaminen…..käytännössä nollalinja ostovoima vähenee
- eläkeikään rajumpi korotus
-työnhaun alueen laajentaminen (koko suomi)
-eu:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuuden helpottaminen
Hienoa että Ek jatkaa mihin ay-liike jäi työvoiman saatavuuden suhteen. Euroopan unioniin liittyessämme saimme työvoiman vapaan liikkuvuuden "vain" unionin alueella.