Tutustuin neljä kuukautta sitten ihanaan mieheen. Aluksi tapailimme useammin (välimatkaa melkein 600 km), mutta syystalven tultua käyntimme ovat harvenneet. Soittelemme monta kertaa päivässä, mutta kummallakaan ei ole nyt kolmeen viikkoon ollut mahdollisuutta lähteä toisen luo..on monenlaisia "jarruja" mukana matkassa.. Pitkän yksinolon jälkeen ehdin jo tottua siihen että näimme melko usein, mutta nyt kamalasti rassaa nämä pidemmät tauot. ONNEKSI luotamme toinen toisiimme ja haluamme kumpikin jatkaa tätä suhdetta ainakin tässä vaiheessa näin kaukosuhteena, että nämä asiat eivät ole sotkemassa välejämme millään lailla.. Mutta ikävä on aivan suunnaton...
Ikävöiden
Tirlittan
5911
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No itsellä on välimatkaa puolta vähemmän ja välit on ollu jopa pari kolme kuukautta. Työt ja opiskelut ollu esteenä ja kaikenlaista milloinkin. En olis alkuperin uskonut että näinkin harvoin sitten loppujen lopuksi tavataan, toivottavasti nyt jotenkin toimisi, että tästä näkökulmasta sinun suhde on ihan kunnossa ja vaikuttaa jopa ihan lupaavalta..
Kiitokset kannustuksesta.. Tässä kun on ikää ja kokemusta karttunut, niin tuntuu aina välillä, että on epäileväinen tämänkin suhteen onnistumiseen! Toivotaan parasta... ja pelätään pahinta ;-) Hyvää alkutalven jatkoa ja joulua sinullekin!
oon seurustellu 2 kuukautta aivan ihanan ihmisen kans...ollaan oltu yks viikonloppu kokonaan yhessä muttei muuta..netin ja puhelimen välityksellä yhteydessä..en tiä millon nähään seuraavan kerran ja se on raastavaa..välimatkaa n. 900km eli toinen asuu lapis ja toinen ihan etelässä..mut välitän siitä ihmisestä niin paljon että haluan tämän jatkuvan..
On se vaan jännä juttu, että kun kerrankin tapaa sellaisen ihmisen, jonka kanssa olisi ihanaa rakentaa tulevaisuutta, niin asumme niin kaukana toisistamme. Periaatteessa olisimme valmiita muuttamaan yhteen, mutta molemmilla on monenlaiset sidokset asuinpaikkakuntaan ja tästä syystä ainakaan vielä vähään aikaan ei yhteenmuuttaminen tule onnistumaan.. Vapaita ihmisiä kuitenkin molemmat!! Täytyy vain toivoa, että nähtäisiin edes tässä lähiaikoina.. Viimeistään jouluna..
meiän ongelmana ei ole ainoastaan välimatka, vaan myös alaikäisyys. mistään yhteen muuttamisesta ei voi puhua...vielä..aikoihin. vaikka tää onki niin sydäntä viiltävää niin uskon tän olevan vain pieni hinta siitä mitä meitä odottaa...