Koko olemus voi tuntua väärältä, heikolta.
•Eero Rechardt ja Pentti Ikonen:Häpeä psyykkisen lamaannuksen aiheuttajanaLääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim1994;110(3):278:
Häpeä on usein kätkettyä. Jotta sitä voitaisiin käsitellä, sen olemassaolo on ensin osoitettava. Helpoimmin havaittavia ovat häpeän seurannaiset ja sen välttämismenetelmät; eräitä näistä ovat ruumiilliset reaktiot: punastuminen, hikoilu ja vapina, lamaantuminen, apatia, liikapuheliaisuus, liikaesiintyminen, häpeämättömyys, piittaamattomuus ja kyynisyys. Häpeä synnyttää raivoa, joka kohdistuu sekä itseen että toisiin. Häpeäraivon käynnistämät kosto- ja väkivaltamielikuvat tai niitä toteuttava käyttäytyminen herättävät puolestaan syyllisyyttä. Depression aiheuttajina häpeälamaannus ja häpeäraivo ovat usein syyllisyyttä primaarisempia (Lewis 1987a).
Häpeä koskee koko itseä. Ihminen voi pyrkiä korjaamaan syyllisyyttä herättävän teon, mutta häpeä tuntuu korjaamattomalta ja koko minä perusteitaan myöten väärältä; siksi se vaatii koko itsen muuttamista. Häpeän välttäminen estää ihmistä ajattelemasta ja havaitsemasta todellisuutta, se käynnistää todellisuuden torjuntaa laajemman kieltämisen ja aiheuttaa ajatuksettomuutta (Kinston 1987). Kyky kestää häpeää on samalla tavalla tärkeä kuin kyky sietää masennusta ja syyllisyyttä.
Häpeän fenomenologiaan kuuluu houkutus identiteetin luovuttamiseen. Sen pyrkimyksenä on saavuttaa ristiriidattomuus toisen kanssa ja kelvata toiselle. Häpeä liittyy itsestä luopumiseen; häpeästä taas paetaan itsen korostamiseen ja toisen mitätöintiin.
•Eero Rechardt ja Pentti Ikonen:Häpeä psyykkisen lamaannuksen aiheuttajanaLääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim1994;110(3):278:
Häpeä on usein kätkettyä. Jotta sitä voitaisiin käsitellä, sen olemassaolo on ensin osoitettava. Helpoimmin havaittavia ovat häpeän seurannaiset ja sen välttämismenetelmät; eräitä näistä ovat ruumiilliset reaktiot: punastuminen, hikoilu ja vapina, lamaantuminen, apatia, liikapuheliaisuus, liikaesiintyminen, häpeämättömyys, piittaamattomuus ja kyynisyys. Häpeä synnyttää raivoa, joka kohdistuu sekä itseen että toisiin. Häpeäraivon käynnistämät kosto- ja väkivaltamielikuvat tai niitä toteuttava käyttäytyminen herättävät puolestaan syyllisyyttä. Depression aiheuttajina häpeälamaannus ja häpeäraivo ovat usein syyllisyyttä primaarisempia (Lewis 1987a).
Häpeä koskee koko itseä. Ihminen voi pyrkiä korjaamaan syyllisyyttä herättävän teon, mutta häpeä tuntuu korjaamattomalta ja koko minä perusteitaan myöten väärältä; siksi se vaatii koko itsen muuttamista. Häpeän välttäminen estää ihmistä ajattelemasta ja havaitsemasta todellisuutta, se käynnistää todellisuuden torjuntaa laajemman kieltämisen ja aiheuttaa ajatuksettomuutta (Kinston 1987). Kyky kestää häpeää on samalla tavalla tärkeä kuin kyky sietää masennusta ja syyllisyyttä.
Häpeän fenomenologiaan kuuluu houkutus identiteetin luovuttamiseen. Sen pyrkimyksenä on saavuttaa ristiriidattomuus toisen kanssa ja kelvata toiselle. Häpeä liittyy itsestä luopumiseen; häpeästä taas paetaan itsen korostamiseen ja toisen mitätöintiin.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Miehen syvä häpeä: http://www.jotte.info/4
Häpeän dynamiikkaa: http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo40053&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=
Sitä suuremmalla syyllä kannattaa taistella niitä vastaan, jotka uskottelee ihmisille, että heissä on jotakin hävettävää. Olkoon ne markkinavoimia, poliittisia/uskonnollisia ideologioita tai kuka tahansa rändom lammas, joka esittää muka-hyvillä neuvoillaan avuliasta aatua.
Lue tarkkaan tuo alimmainen artikkeli.
Luin. Edelleen samaa mieltä.
Edelleen parempi kuin lampaat. ;) Oletko voittanut jonkin tunteen?
Toisin sanoen, naisten käyttämä shaming language (häpäisy-/häpeällistämiskieli) on rajua henkistä väkivaltaa, mitä käyttävät esim. narsistit uhreihinsa.
Huomattavaa onkin, että se tulee ilmi aina silloin kun mies sanoo jotain mikä on 1. totta, mutta 2. epämiellyttävällä tavalla.
Narsisti on myös itsessään helppo häpeän uhri ja myös varmaankin tuote. Etenkin ns. häpeäaltis narsisti.
Tuossa aloituksessa on kelpo lailla ajateltavaa.
Tunnetko raivoa naisia kohtaan?
Niinhän tuota sanotaan, että narsisti pakenisi häpeää.
Pyritkö häpäisemään miehiä?
Kaikin mahdollisin tavoin.
Herättääkö naisen torjunta kipua?
Onko kiva hakata päätänsä seinään?
Sama pätee varmaan sitten myös miesten naisia kohtaan harrastamaan shaming languageen?
"Häpeäraivon käynnistämät kosto- ja väkivaltamielikuvat tai niitä toteuttava käyttäytyminen herättävät puolestaan syyllisyyttä"
Muuten todella hyvä artikkeli, mutta en minä kyllä mitään syyllisyyttä tunne koska väkivaltamielikuvieni kohteet ovat ansainneet sen itse. Se on oikeudenmukainen rangaistus.
Hyvin mielenkiintoista nähdä tämä täällä, tuttua tekstiä.
Koska oletan, että jutun aloittajalla on kokemuksia häpeästä, niin tahtoisin tehdä kysymyksen.
Kuinka häpeäraivon kokija itse toivoisi hänen lähestymiseensä vastattavan?
Artikkelissakin mainitaan huumori, joka suomalaisuudessa on paljon käytetty häpeän peittäjä. Itse en suosittelisi sitä, sen epäeroottisen luonteen vuoksi, varsinkaan sukupuolikysymyksissä.
Ihmiselle, jolle häpeäraivon psykopatologia on tuttua (monille ei todellakaan ole), ei siitä huolimatta ole vähemmän pelottavaa altistua sille, varsinkin, jos kyseessä on lähes tuntematon ihminen, joka viestittää ihastuksestaan toiselle tuntemattomalle.
Häpeäraivoa en ole kokenut, mutta häpeää muuten totta kai, niin kuin jokainen ihminen. Jos kieltää kokeneensa häpeää, on luultavasti aivan erityisen altis häpeälle.
Tarttuisin aloittajana vielä termeihin "liikaesittäminen" ja "liikapuheliaisuus", jotka esiintyvät teksteissä ja tarkoittavat siis häpeänvälttämiskeinoja, joita miehen kohdalla ovat esimerkiksi jännäpojaksi rupeaminen, eli roolin vetäminen, eli liikaesittäminen.
Kuulostaa varsin tutulta tuo häpeäraivo. Itsekin usein raivostun niin että menetän lähes täysin itsehillintäni ja suollan tänne mitä sattuu ja vähän päästä häpeän kun en yhtään pystynyt hillitsemään omaa vihaani.
Joskus kotona meinaa esineitä rikkua kun saan hallitsemattomia raivokohtauksia. Toisaalta kai tällainen käytös on ihan normaalia ja oikeutettua jos kerran naiset vihaavat minua eivätkä anna pillua. Onneksi en sentään vielä kadulla tai missään muualla julkisella paikalla ole alkanut raivota kunnolla saati sitten mennyt vetämään jotain turpaan vaikka joskus kyllä mieli tekis.
Häpeän tunteet kannattaa käsitellä, niin jo helpottaa.
Häpeä on sosiaalinen tunne. Vaikka ketään muuta ei ole paikalla, häpeävä kokee, että katsojat ovat tunteessa mukana. Yksin, jos olisit maailmassa, ei olisi häpän kokemusta.
"Häpeän välttäminen estää ihmistä ajattelemasta ja havaitsemasta todellisuutta, se käynnistää todellisuuden torjuntaa laajemman kieltämisen ja aiheuttaa ajatuksettomuutta"
Siinähän on nainen 200-luvun kuvattuna
"Häpeä liittyy itsestä luopumiseen; häpeästä taas paetaan itsen korostamiseen ja toisen mitätöintiin. "
Ja kas, siinä sama juttu, mitähän ne oikein häpeää?
Kiinnostavaa miten projisoit naisiin omia tunteitasi.
Ikävää, että et pysty kokemaan niitä itse.
Olipa hyviä linkkejä. Kiitos ap!
Ei normaali ihmisellä ole edes mahdolisuutta tehdä mitään super hävettävää, ne on jotain narsisteja jotka paisuttelevat häpeäänsä jostain pikku jutusta, ja sitten toimittavat normi rituaalejaan
Olipa todella hyvä artikkeli, kiitos!