"Hallituksen esityksestä 1993 vp HE 60 ilmenee, että laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta on ollut tarkoitus saattaa voimaan samaan aikaan kuin eurooppalainen yleissopimus ja ns Haagin yleissopimus.
Hallituksen esityksessä on myös nimenomaan todettu, että yleissopimukset tulee ratifioida, eli eduskunnan hyväksyä. Näin on selvästi kirjattu hallituksen esityksen sivulla 1 "esityksen pääasiallinen sisältö" ja sivuilla 44 ja 45 kohdassa "3. voimaantulo". Lakiin on myös sen 49§:ään kirjoitettu tätä koskeva säännös. Samalla tavoin tämä asia on esitetty lakivaliokunnan mietinnössä 1993 LaVM28 sekä eduskunnan vastauksessa hallituksen esitykseen HE 60.
Jostain kummallisesta syystä laki on kuitenkin tullut voimaan 4. maaliskuuta 1994 ilman Hallituksen esitykseen kuin myös lakivaliokunnan mietintöön ja eduskunnan vastaukseen kirjattua velvoitetta mm yleissopimusten ratifioimisesta. Kun käsillä oleva laki hyväksyttiin eduskunnan istunnossa 181. 17. joulukuuta 1993, ei istunnon pöytäkirjasta löydy ainakaan mitään maininta siitä, että vaadittua käsittelytapaa olisi muutettu. Miten laki on voinut tulla voimaan 4.3.1994 noin vain vastoin eduskunnan päätöstä?"
Koska kaikki lait ovat eduskunnan päätösten varassa, niin puhe siitä, että Suomi on ratifioinut Haagin sopimuksen on pötypuhetta.
Näin ollen korkein oikeus voi aivan hyvin tuomita Kosken lapset jäämään Suomeen. Sellaista sopista ei voi rikkoa, jota ei ole laillisesti edes olemassa.
Hallituksen esityksessä on myös nimenomaan todettu, että yleissopimukset tulee ratifioida, eli eduskunnan hyväksyä. Näin on selvästi kirjattu hallituksen esityksen sivulla 1 "esityksen pääasiallinen sisältö" ja sivuilla 44 ja 45 kohdassa "3. voimaantulo". Lakiin on myös sen 49§:ään kirjoitettu tätä koskeva säännös. Samalla tavoin tämä asia on esitetty lakivaliokunnan mietinnössä 1993 LaVM28 sekä eduskunnan vastauksessa hallituksen esitykseen HE 60.
Jostain kummallisesta syystä laki on kuitenkin tullut voimaan 4. maaliskuuta 1994 ilman Hallituksen esitykseen kuin myös lakivaliokunnan mietintöön ja eduskunnan vastaukseen kirjattua velvoitetta mm yleissopimusten ratifioimisesta. Kun käsillä oleva laki hyväksyttiin eduskunnan istunnossa 181. 17. joulukuuta 1993, ei istunnon pöytäkirjasta löydy ainakaan mitään maininta siitä, että vaadittua käsittelytapaa olisi muutettu. Miten laki on voinut tulla voimaan 4.3.1994 noin vain vastoin eduskunnan päätöstä?"
Koska kaikki lait ovat eduskunnan päätösten varassa, niin puhe siitä, että Suomi on ratifioinut Haagin sopimuksen on pötypuhetta.
Näin ollen korkein oikeus voi aivan hyvin tuomita Kosken lapset jäämään Suomeen. Sellaista sopista ei voi rikkoa, jota ei ole laillisesti edes olemassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lakialoite jätettiin lepäämään seuraaviin vaaleihin jolloin Suomi liittyi EU:iin.
Haagin sopimusta ei täten tarvinnut erikseen ratifioida,sillä se kuului lakipakettiin jossa ilmenee myöskin lapsenoikeuksia käsittelevä kohta,kuten huoltajuuskiistan muutkin asiat.
Ylin lakiasäätävä ja päättävä elin on siis EU:n parlamentti joka koskee myöskin Suomea ja täten
ns.Haagin sopimus on "ratifioitunut" v.1995 Suomen liittyessä EU:iin.
RouvaX:n väite on täyttä potaskaa. Ei Haagin konvention listasta
http://hcch.e-vision.nl/index_en.php?act=conventions.status&cid=24#mem
Suomen kohdalta löydy mainittua vuosilukua..
Ja miksi eduskunnan piiristä ei ole annettu moista määritelmää..?
Aiheesta laajemmin:
http://www.promerit.net/vetoomus_uosukaiselle_280599.phtml
KKs
Erittäin perehtyneenä kotimaisten ja kansainvälisten lasten oikeuksien tilaan totean sen, että Rogersin veljesten tapaus on yksi n. 300. kansainvälisten lasten kaappaus/huoltajuuskiistasta. Miksi tämä YKSI TAVANOMAISIMMISTA on noussut kohujutuksi? MIKSI?
Kyse on oikeusvoimakeinojen määräysvallasta. Markku Koski, veljesten isoeno, eduskunnan varapuhemies, metallimies/kansanedustata VASTAAN korkeasti oikeusoppinut KKO:n presidentti Leif Sevon - kiilanlyöjinä hölmöilevä oikeusministeri Johannes Koskinen ja muutama lainkäyttöä ja oikeusvarmuutta ymmärtämätön rivikansanedustaja...
Kaksi alaikäistä poikaa on jo ajat sitten heitetty "käsienpesuvesien" mukana ulos jutusta.
Onneksi Eu on sentään hyväksynyt tuomioistuinten päätösten sitovuutta EU-jäsenmaissa koskevat direktiivit sekä lapsen tapaamisokeutta koksevan direktiivin, joka tulee voimaan maaliskuussa 1995...
Neuroottinen äitikään ei enää voi estää isiä tapaamasta lapsiaan omassa tai vieraassa maassa !!!