aurinkopaneelit täytyy olla pysty asenossa että saadaan talvellakin virtaa
tuotto on 365päivää eli jokapäivä saa virtaa paneeleista !
tämä on vuosien kokemus/kokeilu
tuotto on 365päivää eli jokapäivä saa virtaa paneeleista !
tämä on vuosien kokemus/kokeilu
Vastaukset 24
Vanhimmat
Jos tulee muutama prosentti huippuarvosta, ei sillä ole paljonkaan merkitystä. Ja jos aurinko ei ole näkyvissä, on vain hajavaloa, on panelien asento kai aika yhdentekevä.
Joo, meillä täällä Lapissa aurinkoa ei ole näkynyt kuukauteen. Tänään hiukan kajoa taivaanrannassa. Kesällä taasen paistaa ympäri vuorokauden, mutta mihin me silloin sähköä tarvitsemme.
Tuulimyllyllekkään ei ole käyttöä, koska savut nousevat kohtisuoraan taivaalle ja pakkasta 35 astetta. Tuskin mylly lähtisi edes pyörimään pitkän pakkaskauden jälkeen?
Uusien vesivoimaloiden rakentamiseen, vanhojen modernisoimiseen ja uomien ruoppaamiseen tuulivoimaloiden tuet pitäisi käyttää.
Kuinkahan tuo aloittaja saisi kaamoksen aikana paneeliensa kautta sähköä täällä Inarissa. Auttaisiko siinä tuo vuosien kokemus? Kaikki epäilevät häntä nyt vihreästä valheesta.
Vaasasta ylöspäin saa ENEMMÄN aurinkosähköä kuin eteläisessä Saksassa. LISÄKSI yötön yö antaa sitä kuukausimääriä 24h/vrk JUURI silloin kun Euroopassa tarvitaan jäähdyttimiin ja ydinaavikoituvan maanosan kastelupumpuille energiaa.
Tulevaisuudessa Lapista tuotetaan Eurooppaan aurinkovoimaa kunnollisilla kaapeleinneilla. Ja mikäs siinä. Aurinkovoimahan on JO NYT oleellisesti ydinvoiimaakin HALVEMPAA! Saataisiin oikein EKO- VIENTITUOTE:
"Yöttömän yön 24h/vrk 100% puhdasta uudisenergiaa RAJATTOMASTI!"
___________________________________________________________
Eipä siitä keskiyön auringosta paljo sähköä heru.
Naa, kyllä siinä kuitenkhin joku raja on?
Kerropas sitten viisauden lähde paljoko aurinkosähköä lapissa saadaan kaamosaikaan. Silloin kun on päivätön päivä 24h/vrk eikä aurinkoa näy kuukausiin.
Sodankylä saa aurinkoenergiaa parikymmentä % vähemmän kuin Helsinki vaikka olisi pyörivä kenno joka on koko ajan suunnattu kohtisuoraan aurinkoon nähden (pilvisyyttä ei ole otettu huomioon). Jos on kiinteästi asennettu, Sodankylä häviää selvemmin. Eli Maurin kirjoitelma on tässäkin asiassa silkkaa potaskaa.
Oletko tosissasi vai myrkyissä. Ei täällä aurinkoa näkynyt kuukauteen, mutta katkematta saatiin sähköä verkkoyhtiön kautta. Nyt puhutaan tämän hetken ajankohdasta.
Kysymys oli nimim. "mauri lappi".
Paneelit avaruuteen ja energiaa laserilla maanpinnalle,tämä ideahan on ollut pöydällä jo vuosia. kaiki tarvittava energia olisi ratkaistavissa tuolla ratkaisulla mw:ttien voimaloita helppo rakentaa,ja tuottaisivat sähköä 24h/d täydellä teholla.Mutta poliittisesti ei vain saada yhteisymmärrystä aikaan.Harmi. Kilowatti tunnin hinta olisi murto-osa nykyisestä.
Olet tainnut katsoa Bond-filmiä.
äläs nyt, kyllä avaruusvoimalaa käsittääkseni tutkitaan, tai on ainakin tutkittu. Ideana juurikin kerätä energiaa avaruudesta ja kohdistaa se joko lasersäteenä, tai mikroaaltoina maassa olevaan vastaanottimeen. En kyllä välittäisi olla ihan lähellä jos säde lipsahtaisi hieman sivuun, voisi tulla hiukkasen käristetty olo. Tuskin tuo vielä lähitulevaisuudessa toteutuu, mutta ehkä joskus.
No ei tuossa ensimmäisessä viestissä ollut kaikki kohdallaan. Ei sen avaruusaurinkolaitoksen esteenä ole vain politiikka, kyllähän teknisellä puolella on paljon tekemistä. Ja kustannus ei olisi murto-osa maan pinnalla olevasta vastaavasta laitoksesta, päinvastoin. Tehoa saataisiin toki pinta-alaa kohti moninkertainen määrä kun ei ole ilmakehävaimennusta ja tehoa saataisiin ympäri vuorokauden. Mutta kamojen raahaaminen avaruuteen ja asennus siellä maksaisi valtavasti.
Raketin avaruuteen lähettäminen ei nykyisin ole hirmu kallista kuten ennen. Raketin rakentaminen esim. Kiinassa ja ajoaineen tekeminen: vety ja happi olisivat suhteellisen edullista kuten myös aurinkosateliitin( jossa avautuvat aurinkopaneelit ja laser) .,avaruudessa sateliitti saadaan pysymään paikallaan ionimoottoreiden avulla joihin virta saadaan paneeleista. Maanpäälle riittää yksinkertaiset vastaanottoasemat,joissa ei tarvitse olla kuin yksi tai kaksi valvojaa. Avaruuteen ei kenenkään tarvitse mennä.
Joten ei tulisi liian kalliiksi.
Tehoa kuitenkin avaruudesta saataisiin todella paljon:
http://services.swpc.noaa.gov/images/goes-xray-flux.gif
Esteitä tuntuu olevan enemmänkin täällä ihmismielien puolella.
No jotain tolkkua juttuihin. Netistä katsellen, monikideaurinkopaneli, nimellisteho noin 250 W, paino 20 kg, hinta noin 250 dollaria, eli 1000 dollaria/kW. Sitten rahdin vieminen kansainväliselle avaruusasemalle: 50000 dollaria/kg eli 80 kg rahtaaminen maksaisi 4 milj dollaria, siis 4 milj taalaa/kW. Eli aika lailla pitäisi avaruusrahdin hinnan halventua ennen kuin kannattaa puhua tuosta vaihtoehdosta. Kannattaisi ottaa asioista selkoa ja luulla vähemmän.
Ei sitä voikaan laskea Nasan hinnoilla,mutta kiinalaisten hinnoilla 200 kw:n aurinkovoimalan viimeisimmällä tekniikalla ja viimeisimmällä rakettiteknologialla ja Kiinan hinnoilla,homma kannattaisi jo.Aurinkopaneelineliöitä ei tarvitse kuin murto-osan ,mitä täällä maan päällä,joten painoakaan paneeleille ei tule niin paljoa,eikä tuonne kansainväliselle avaruusasemalle tarvii mennä ollenkaan,koko paketti voidaan kasata maanpäällä valmiiksi ja sitten vain ampua satelliitti taivaalle,ja ionimoottoreiden avulla se sataisiin pysymään paikallaan sekä kohdistaa laser vastaanottoasemaan.
Tällaista sateliittia pohtivat jo entisessä NL:ssakin aikoinaan,mutta silloin aurinkopaneelit oli paljon tehottomampia kuin nykyään.
Eivät ne säteilyolosuhteet avaruudessa ratkaisevasti paremmat ole. Säteilyn intensiteetti suunnilleen 50 prosenttia suurempi meren pinnan tasoon verrattuna. Yötä ei ole eikä pilvisyys haittaa. Kaiken kaikkiaan säteilyolot ovat ehkä viisinkertaiset parhaisiin maanpäällisiin paikoihin verrattuna.
Oletetaan että aurinkosähköjärjestelmät viedään avaruuteen yksityisellä, vielä suunnitteilla olevalla Falcon 9 raketilla. Hyötykuorma geostationääriradalle 5 tonnia ja laukaisun hinta 35 milj dollaria. Oletetan että paneleja on 4 tonnia ja panelin ja tukirakenteiden painoksi 4 kg neliötä kohti. Avaruuteen saataisiin siis noin 1000 neliön tehollinen aurinkopanelipinta. Säteilyn intensiteetti siellä on 1,4 kW neliötä kohti, hyötysuhteeksi oletetaan noin 20 % joten tehoksi tulisi 300 kW.
Laukaisun hinta 35 milj dollaria, päälle valmistuskustannuksia ym, eli yksikkökustannus näillä oletuksilla tulisi selvästi päälle 100 milj dollaria per MW. Pitäisi päästä reilusti alle 10 milj dollaria per MW jotta olisi kilpailukykyinen sähkötuotantojärjestelmä.
Eikä se sähkö sieltä avaruudesta maanpinnalle ihan ilmaiseksi pomsahda.
yli 200w watin paneeleilla tekee jotain, muut ovat näpertäjille
Mitä maksanee aurinkopaneelit Saksasta tilattuna nyt, kun alv:t pitää maksaa
Suomen veroprosentin mukaan ?
Onhan ne kehittäneet niitä vuosien aikana vähän tehokkaammiksi. Joillakin
malleilla sitä virtaa tulee enemmän talvellakin, kuin joillain toisilla.
250w saa alle 1e watti tai siinä rajoilla !
täytyy tilata koko rukkilava 25-30kpl
ja on saksalaisia paneeleita
ei kiinalaisia huonosti juotettuja paneeleita
ebay kautta tulee alle 3viikossa kotiin
http://www.solarworld.de/en/products/products/solar-modules/overview/
ovat laadukkaita
http://yle.fi/uutiset/talvi_on_ollut_pimea__aurinkoa_alle_puolet_normaalista/7787294
"Helsinki-Vantaalla aurinkoisia tunteja oli tammikuussa 15,5, kun niitä keskimäärin on 38. Seinäjoella paistoi 8,8 tuntia tavanomaisen 31 tunnin sijaan. Sodankylässä saatiin auringonvaloa tammikuussa 3,6 tuntia keskimääräisen 13 tunnin sijaan."
Jos aurinkoisia tunteja on talviKUUKAUDESSA 10-15, kuten nyt tammikuussa, on aivan sama missä asennossa aurinkopaneelit ovat. Sähköä paneelit tuottavat olemattoman vähän talvella Suomessa.