Monesti käy niin että ei kovin uskonnollinen ihminen ihastuu uskovaiseen. Eikö nykyään tiedetä että uskovainen ei periaatteessa saisi seurustella ei-uskovaisen kanssa? Tai jos sitä sääntöä rikkoo, niin sen toisen täytyy mukautua kristinuskoon ja mahdollisesti "tulla uskoon" itsekin?
Uskovainen ei myöskään tee aloitteita samalla tavalla kuin muut. Outoa kun sitä ei ymmärretä.
Uskovainen ei myöskään tee aloitteita samalla tavalla kuin muut. Outoa kun sitä ei ymmärretä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Uskovaisethan ovat maailman sivu vahtineet naisiaan kuin omaisuuttaan. Musliminainen ei saa ottaa vääräuskoista, mutta mies saa. Juutalaisnaiset pidetään erossa pakonoista, ja nuoret mormonineitsyet päätyvät vanhimpien neuvoston jäsenille jalkavaimoiksi. Tätä sitten selitetään jumalantahdolla, mutta oikeastihan kyse on siitä, että vanhat kiimaiset ukot haluavat nuorta pillua.
Ei ne ei-uskovaisetkaan halua jakaa vaimojaan muiden kanssa.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1421558661347.html
Koetat vaan siinä leuhottaa että uskovaiset kristityt olisivat aina niin hienoja ihmisiä että niihin ihastutaan heti.
että niihin ihastuttaisiin heti.
(Oletan että nyt puhutaan kristinuskosta, eikä vaikkapa islamista, tms. jossa on omat sääntönsä.)
"-- uskovainen ei periaatteessa saisi seurustella ei-uskovaisen kanssa"
Jälleen kerran lähinnä tulkintakysymys. Niin, raamattu taitaa sanoa, että uskovainen ei saisi juurikaan olla tekemisissä saastaisten (ei-uskovaisten) kanssa. Tämä nyt ei taida olla erityisesti avioliittoon sidottua, vaan yleisesti ottaen kaikkeen tiiviiseen kanssakäymiseen. Jopa työnteon ei-uskovaisen kanssa voisi tulkita sellaiseksi. Kuinka moni uskovainen oikeasti noudattaa noita ohjeita.
"Uskovainen ei myöskään tee aloitteita samalla tavalla kuin muut."
Missä kohtaa raamattu kieltää aloitteiden teon? Ei varmasti missään. Jos kieltäisi, niin silloinhan uskovaiset olisivat kuolleet sukupuuttoon, koska kukaan uskovainen ei saisi lähestyä toista. Huomaa, että aloite ei tarkoita mitään sänkyyn hyppäämistä, vaan sitä että jollain tavalla ilmaisee kiinnostusta tutustua toiseen ihmiseen.
(Se on sitten täysin oma lukunsa että esim. baarissa usein nuo aloitteet saattavat juontaa juurensa vain halusta päästä toisen kanssa sinä yönä sänkyyn. Mutta se ei ole mikään sääntö)
Samaten jos alkaa sieltä raamatusta kovin innokkaasti poimimaan elämänohjeita vaikkapa tuohon avioliittoon, niin olisi hyvä ymmärtää että se on sitten lähtökohtaisesti elinikäinen avioliitto. Siitä voi sitten erota, jos toinen on uskoton. Mutta jos se toinen on vaikkapa väkivaltainen mies, joka hakkaa vaimoaan ja lapsiaan, niin eipä se ole raamatun mukaan mikään syy eroon.
Ehkä kannattaa itse kunkin vaan ajatella omilla aivoillaan, eikä poimia pilkuntarkasti jotain yksittäisiä ohjeita raamatusta ja vedota niihin. (Koska sieltä ei poimi ja noudata niitä kaikkia ohjeita kuitenkaan.)
Mutta on ihan totta että ei kannata yleensä aivan erilaisia elämänarvoja omaaviin henkilöihin yrittää rakentaa suhdetta. Se kun ei tule toimimaan. Etenkin jos jompi kumpi on niissä arvoissaan kovin jääräpäinen.
Minulle yksi hurskas kristitty vanhempi nainen sanoi että rakkaus ei katso rajoja.
Seurannut tässä melko läheltä parin uskovaisen sinkun naisen elämää.
Jotenkin tuntuu, että he vetävät puoleensa miehistä niitä ongelmatapauksia, jotka kaipaavat ymmärtäjää.
Kyl Usko on jokasen naisen unelma
Asko& pates
Jos olet töissä käyvä mies valmiina avioliittoon, niin sitten uskovaiset naiset voi olla sun juttu.
Jos on tosissaan uskova, niin kyllä kumppaninkin pitäisi olla samansuuntaisesti uskova. Käsittääkseni esimerkiksi kiristinuskon ohjeissakin kehotetaan noudattamaan tälläistä tapaa. Taustalla lienee ajatus siitä, että yhteiselämä olisi näin helpompaa samalla kun uskon ohjeitakin olisi näin helpompi noudattaa. En kuitenkaan pitäisi mahdottomana, että laajasti sivistynyt, suvaitsevainen ja aitoon vuorovaikutukseen kykenevä kumppani, vaikka ei olisi uskossakaan, pystyisi samaan. Riski se aidon uskon kannalta kylläkin mielestäni on ja tätä asiaa esimerkiksi kristinuskon ohjeetkin painottavat.
Jos siihen uskonnollisuuteen ei sisälly käännyttämistä ja minun uskottomuuteni/uskomiseni eivat vaikuta niin että niihin lähdettäisiin hakemaan korjausta vaan hyväksyttäisiin minut sellaisena kuin olen niin joo, tottakai voisin seurustella myös uskovaisen kanssa. Jos siihen sisältyisi nuo mainitsemasi "vaatimukset" uskoontulosta en varmaan viitsisi lähteä yritäämään.