Kuinka moni suunnittelee Suomesta poismuuttamista surkean sosiaalisen kulttuurin takia (vaikea luoda uusia kaverisuhteita, naiset sisäänpäin kääntyneitä pelkureita, miehet autisteja jne.)? Suomessa on monia hyvä asioita mutta tuo puoli kusee pahasti.
Itse voisin harkita ainakin Englantiin muuttamista koeajalle, kunhan opinnot on saatu päätökseen.
Itse voisin harkita ainakin Englantiin muuttamista koeajalle, kunhan opinnot on saatu päätökseen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minä en usko että yksinäisen maahanmuuttaja miehen, jollainen suomalainen muualla olisi, on missään niin helppoa saada pillua ja löytää naisia kuin täällä Suomessa. Harvassa maassa naiset ovat samanlaisia ulkomaalaisia palvovia lorttoja kuin täällä Suomessa. Ainoastaan jos voit koulutuksellasi tienata jossain muussa maassa enemmän kuin täällä niin sitten kannattaa harkita.
Niin... miksihän ne palvoo ulkomaalaisia miehiä?
Moni mies voisi katsoa peiliin.
Muualla miehet on miehiä. Suomessa naisen pitää olla se äijä, joka ottaa ohjat käsiin.
Ei kiitos!
Älä Englantiin, siellä naiset ovat yhtä rumia ja juoppoja kuin Suomessakin.
Ap, riippuu tavoitteista, meneekö elämä suomessa hukkaan, mutta jos prioirsoi työ- ja/tai opintoasiat, niin kyllä menee. Esimerkiksi suomalaisesta yliopistosta hankittu tutkinto on aika heppoista kamaa, kun vastassa on työnhakija, jolla on sama tutkinto Harvardista tai LSE:stä, tai sama juttu työkokemuksessa: työkokemusta esim Hassisen koneesta/traksan ratista sitten tai EU:n komissiosta, ero palkassa on kymmenkertainen
Ulkomaanelävä on naisen mielestä aina eksoottinen joten pillunsaantimahdollisuudet paranevat muuton myötä. Itä-Euroopan maissa suomalainen jannu on kovaa kamaa ja Aasiassa eurooppalaisia suorastaan palvotaan. Jonnekin Thaimaan - Kiinan -akselille pääset englanninopettajaksi aika helposti ja pillua riittää.
Englanti ei ehkä se kaikkein parhain vaihtoehto ole ellei sinne mene itse opiskelemaan.
Itse suosittelisin Singaporea, Hong Kongia tai jotain muuta suurta Kiinan länsirannikon kaupungeista jos mielessä on vain työ (ja naiset). Thaimaa tai Vietnan eivät myöskään toimi, ellei sinulla ole jotain todella hyvää ja toimivaa liikeideaa.
Jos kielitaitoa löytyy muutakin kuin vain suomi ja englanti, niin latinalainen-amerikka ja Venäjä ovat myös miettimisen arvoisia muuttokohteita.
Mutta ei sillä maalla niin ole väliä minne muutat, jos olet sosiaalinen ja osaamista/koulutusta löytyy niin kyllä se elämä kantaa olipa osoitteesi sitten Koh Samui, Kosovo tai Kontula.
Jos olet Suomessa onneton koska elämäsi on perseestä ja vaikeaa niin ei se siitä todennäköisesti yhtään parane vaikka asuinpaikkaasi 4000km muuttaisitkin. Ihminen vajoaa takaisin arkirutiineihinsa ja elämäntapaansa melko nopeasti muuton jälkeen, ei se muutos tule manteretta vaihtamalla vaan sisältäpäin ja halusta muuttua ja kehtittyä ihmisenä.
Kuka ihme muuttaisi vapaaehtoisesti Venäjälle? :D
venäjällä on tietyille ammattiryhmille erittäin hyvä työtilanne, esim. öljy- ja kaasuteollisuuteen suuntautuneille kv-kokemusta omaaville insinööreille yms.
Englantiin en ainakaan muuttaisi mistään hinnasta. Mieluummin vaikka Espanjaan tai Portugaliin. En kuitenkaan usko että sosiaalisesti estyneen yksinäisen miehen olisi mitenkään helppo pärjätä ulkomailla tai saada töitä jos ei niitä onnistu Suomessakaan saamaan puhun nyt siis itsestäni.
Ja siis saada varsinkaan naista unohdin sanoa.
Ulkomaille muuttaminen on mahdotonta. En käy edes lomamatkoilla, sekin on liian vaikeaa.
Onko se ruoho vihreämpää aidan toisella puolella? Moni kuvittelee että ympäristö tekee meidät selkaisiksi mitä olemme, mutta entäs jos nyhjäät yksinäsi sielläkin niin ero vain korostuu.
Mä vähän kyllä koen niin... Olen nainen, yli 3-kymppinen, opiskeluvaihdossa ulkomailla asunut pariinkin otteeseen, ja kyllä sinne masilmalle jotain itsestä jäi. Vaikeaa on suomalaiskulttuurin kielteisiä puolia vain olankohautuksella ohittaa, kun on nähnyt miten muutenkin voisivat asiat olla. Mutta alani on sellainen, että ulkomaille vaikea päästä, lisäksi biologinen kello tikittää - ulkomaille jos perheen perustaisi, niin se taitaisi sitten olla siinä, paluuta Suomeen tuskin olisi, sen verran ankea paikka tämä ulkomaalaisille on. Sen valinnan lopullisuus pelottaa.
Mikset mene opiskelijavaihtoon? Olisi järkevämpää kokeilla sitä vieraassa maassa elämistä nyt, kun vielä olet opiskelija. Sitä kautta olisi myös helpompaa tutustua ihmisiin varsinkin, jos pääset elämään asuntolaelämää, jossa ei oikein voi mitenkään lukittautua omiin oloihinsa, vaan on suomalaisjörrikänkin pakko olla sosiaalinen.
Itse asiassa moni suomalainen palaa ulkomailta sosiaalisempana, koska on ollut pakotettu tulemaan sosiaalisemmaksi. Silloin se parin löytäminen Suomestakin onnistuu käden käänteessä, kun ei tarvitse pelätä juttelemista. Tavallinen fiksu nainen haluaa nimenomaan, että häntä kohdellaan kivana ihmisenä ja kun juttelu sujuu, niin kyllä hän mielellään lähtee kahville, lounaalle ja tutustumisen kautta sitten treffeillekin ;)
Opiskelijavaihtoa minäkin suosittelen. Jos on vaikeaa Suomessa saada kavereita niin ei se todellakaan ole helpompaa, jos muuttaa yksin ulkomaille työn perässä. Vaihto-oppilaille käsittääkseni järjestetään erilaista ohjelmaa, jonka puitteissa on paljon helpompi tutustua uusiin ihmisiin kuin jos muuttaa vieraaseen maahan, käy siellä töissä 9-17 ja sen jälkeen palaa tyhjään kotiinsa kuten täälläkin.
Totta. Lisäksi kannattaa muistaa se, että kun on luotu suhteet jo opiskeluaikana johonkin maahan, niin sitä kautta on myös helpompi saada työtarjouksia, kun on olemassa jo luotettavia kontakteja opettajiin ja kanssaopiskelijoihin. Myös kulttuurilliset erot ja kielitaito kasvaa jo opiskeluaikana. Tietenkin myös kielitaito kehittyy sitä paremmaksi, että mitä nuorempana ulkomaille lähtee.
Suomessa ihan liikaa tuijotetaan sitä, että pitää valmistua suositellussa tavoiteajassa. Paljon järkevämpää olisi jo opiskeluaikana luoda verkostoja, käydä vaihdossa, osallistua opiskelijaelämään, yrittää saada alan harjoittelupaikkoja sekä koulutusta vastaavaa työkokemusta. Näin työnantajan näkökulmasta on paljon helpompaa palkata pitkän kaavan mukaan opiskellutta, jolla on jo käsitystä työelämästä kuin esim. 23-v ikäistä vastavalmistunutta, jolla on ihan kiva työkokemus, mutta ei mitään hajua työnteosta.
Ai meillä tuijotetaan aikaa, tuskin monessa maassa on yhtä ikiopiskelijoita kuin meillä täällä.
Kaveri oli vuoden alussa pienellä kiertueella. Oli alkuun briteissä viikon ja siitä lähti sitten jenkkeihin muutamaksi viikoksi kiertämään maata.
Nainen on ihan totaalisen passivoitunut parisuhderintamalla Suomessa. Hänen työpaikallaan ei ole ketään kiinnostavaa, eikä harrastepiireissä. Nettideittailua hän kokeili huonoin tuloksin. Viimeiseen viiteen vuoteen kuulemma 2 miestä on lähestynyt häntä oma-aloitteisesti. Nuokin miehet ovat olleet humalassa ja toinen on ollut häntä 20 vuotta vanhempi.
Hänellä on ollut parisuhteesta sellainen luovuttajafiilis jo pitkään.
Hän oli jo alkanut uskoa, että hän on jotenkin todella vastenmielinen miehistä, koska saa aina olla yksin.
Nyt hän oli reissussa liki 3 viikkoa. 3 viikon aikana 10 miestä teki aloitteen hänen suuntaan.
Todella hienoa mielestäni. Kaverini on ansainnut sen. Hän todella tarvitsi tuollaista itsetunnon kohotusta. Hän on oikeasti helmi ihmisenä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Suomessa vain mättää joku. En osaa sanoa mikä, koska sellaiset ihmiset jäävät täällä usein yksin, jotka oikeasti ansaitsisi parisuhteen....
Voi olla, että hän päätyy muuttamaan Suomesta piankin... ei hän niin sanonut, mutta luin rivien välistä. Toivon hänelle parasta <3!
Lähdin viisi vuotta sitten. Ehdottomasti paras ratkaisu elämässäni tähän mennessä.
Saksaan muutan heti kun saan asiat hoidettua täällä Suomessa siihen malliin, että voin lähteä. Syitä tuskin tarvitsee luetella.