Tutkijat ihmeissään – Kiinasta löytyi ehkä aiemmin tuntematon ihmislaji
Tutkijat ovat löytäneet Kiinasta varhaisten ihmisten luita, jotka eivät vastaa mitään aiemmin löydettyjä. Löydetyt eivät olleet neandertalinihmisiä, mutta eivät nykyihmisiäkään.
Fossiileille tehtyjen tuoreiden tutkimusten peruteella näyttää siltä, että tuntematon ihmislaji eli Pohjois-Kiinassa 60 000–120 000 vuotta sitten. Löydöksistä uutisoineen Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan yksi vaihtoehto saattaa olla se, että kyse on kahden aiemmin tunnetun eri lajin yhteisistä jälkeläisistä.
Tiedossa on, että maapallolla on elänyt ainakin neljä eri esi-ihmislajia silloin, kun nykyihmiset eivät vielä olleet poistuneet Afrikasta. Neandertalinihmiset elivät Euroopassa, denisovanihmiset elivät Aasiassa ja ”hobbitit” eli Homo floresiensis -lajin edustajat elivät Indonesiassa. Lisäksi tiedetään, että Euraasiassa eli neljäs, tuntematon ihmislaji, joka pystyi lisääntymään denisovanihmisen kanssa.
Nyt uudet löydökset hämmentävät ihmisten historiaa entisestään. Neljälle eri ihmiselle kuuluneet kallon palat sekä yhdeksän hammasta löydettiin jo vuonna 1976, mutta ne analysoitiin vasta nyt. Tutkimusanalyysin julkaisi American Journal of Physical Anthropology.
Tutkija María Martínon-Torres National Research Centre on Human Evolution -laitokselta Espanjasta tutki kollegoidensa kanssa löydettyjen hampaiden kruunuja ja juuria sekä muita erottavia tekijöitä. Löydettyjä hampaita verrattiin ensin toisiinsa ja sen jälkeen yli 5 000 hammasnäytteeseen lähes kaikilta tunnetuilta ihmislajeilta.
Tutkijoille oli alusta lähtien selvää, että hampaat eivät olleet nykyihmisen. Niissä oli sen sijaan useita alkukantaisia piirteitä, joista osa muistuttaa aiemmin eläneen Homo Erectuksen hampaita ja osa taas neandertalinihmistä. Myöskään alueelta löydetyt kallon osat eivät istu aiemmin tunnetuille lajeille.
Martínon-Torres ei kuitenkaan halua julistaa, että hampaat todistaisivat varmasti uudesta lajista.
”Tiedämme, että kyseessä on meille aiemmin tuntematon ryhmä. Kyseessä ei ole nykyihminen eikä neandertalinihminen. Heissä on sekoitus jotain hyvin alkukantaista, mitä emme toistaiseksi tunne tarkemmin. Emme voi kuitenkaan julistaa, että kyseessä on uusi laji. Ensin pitää tehdä lisää vertailuja”.
Löydökset voivat olla esimerkiksi tunnetuista lajeista eriytynyt joukko, joka ei kuitenkaan ole oma lajinsa. Martínon-Torresin mukaan löydetyt voivat olla myös denisovanihmisiä.
Denisovanihmiset elivät nykyihmisten rinnalla, ja jopa lisääntyivät nykyihmisten kanssa, mutta denisovanihmisistä ei silti tiedetä juuri mitään. Ainoa todiste on siperialaisesta luolasta löytyneet fossiilit, kaksi hammasta ja yksi sormiluu, joille tehdyt dna-tutkimukset paljastivat, että ne eroavat sekä neandertalinihmisestä että nykyihmisestä, mutta niissä oli piirteitä molemmista. Kiinasta löytyneiden hampaiden kanssa tilanne on sama.
Kaikki eivät ole yhtä varovaisia kuin Martínon-Torres. Uuden Etelä-Walesin yliopiston tutkijan Darren Curnoen mukaan löytö viittaa vahvasti siihen, että Etelä-Kiinassa on elänyt aiemmin tunnistamaton ihmislaji.
”Minulla ei ole syytä epäillä, etteivätkö nämä hampaat olisi jotain todella ainutlaatuista”, hän sanoo. Curnoen mukaan jo pelkästään hampaiden pinta kertoo uudesta lajista.
Toiset tutkijoista ovat enemmän Martínon-Torresin linjoilla. Matthew Skinner Kentin yliopistosta on sitä mieltä, että Aasiasta tehdyt löydöt ovat niin harvinaisia, ettei niistä voi tehdä vielä tarkkoja määritelmiä.
Samaa mieltä on Fred Spoor Lontoon University Collegesta. Löydöksissä on hänen mukaansa sekä alkukantaisia että nykyaikaisia piirteitä, mutta sitä, mistä ne kertovat, ei voida varmasti tietää. Ehkä löydökset ovatkin denisovanihmisen ja nykyihmisen jälkeläisiä, hän pohtii.
”Sekin on täyttä arvailua”, Spoor sanoo.
Missourissa sijaitsevan Washingtonin yliopiston tutkija Erik Trinkaus arvelee, että monet erillisiksi luullut ihmislajit voivat itse asiassa ollakin saman lajin eri muotoja.
”Sitä mukaa, kun fossiiliarkistot täyttyvät, myös lajeja erottavat kolot alkavat täyttyä, ja lopulta raot katoavat”, Trinkaus uskoo.
Hänen mukaansa isot nisäkäslajit, kuten ihmiset, ovat levinneet maailmassa laajalle ja saaneet monia eri kehityssuuntia.
Lisälöydöt saattaisivat tuoda valoa mysteeriin, ja niitä saattaa olla myös luvassa. Aasiassa vaikuttaa nimittäin olevan tutkimattomia alueita, joilla näyttäisi olevan runsaasti fossiileja.
”Esi-ihmislajeja oli Aasiassa todennäköisesti enemmän kuin yksi, mikä ei ole yllätys, jos ajatellaan, kuinka isosta ja eristyneestä alueesta on kyse”, Martínon-Torres sanoo.
Joidenkin tutkijoiden mukaan jotkut Aasiassa eläneistä populaatioista saattavat olla nykyisten eurooppalaisten varhaisia esi-isiä. Useimmat tutkijoista ajattelevat nykyihmisten yhä tulleen Afrikasta.
Martínon-Torres arvelee, että Aasian löydökset saattavat innostaa tutkijoita arvioimaan ihmisen alkuperää kuitenkin uudelleen.
Tutkijat ovat löytäneet Kiinasta varhaisten ihmisten luita, jotka eivät vastaa mitään aiemmin löydettyjä. Löydetyt eivät olleet neandertalinihmisiä, mutta eivät nykyihmisiäkään.
Fossiileille tehtyjen tuoreiden tutkimusten peruteella näyttää siltä, että tuntematon ihmislaji eli Pohjois-Kiinassa 60 000–120 000 vuotta sitten. Löydöksistä uutisoineen Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan yksi vaihtoehto saattaa olla se, että kyse on kahden aiemmin tunnetun eri lajin yhteisistä jälkeläisistä.
Tiedossa on, että maapallolla on elänyt ainakin neljä eri esi-ihmislajia silloin, kun nykyihmiset eivät vielä olleet poistuneet Afrikasta. Neandertalinihmiset elivät Euroopassa, denisovanihmiset elivät Aasiassa ja ”hobbitit” eli Homo floresiensis -lajin edustajat elivät Indonesiassa. Lisäksi tiedetään, että Euraasiassa eli neljäs, tuntematon ihmislaji, joka pystyi lisääntymään denisovanihmisen kanssa.
Nyt uudet löydökset hämmentävät ihmisten historiaa entisestään. Neljälle eri ihmiselle kuuluneet kallon palat sekä yhdeksän hammasta löydettiin jo vuonna 1976, mutta ne analysoitiin vasta nyt. Tutkimusanalyysin julkaisi American Journal of Physical Anthropology.
Tutkija María Martínon-Torres National Research Centre on Human Evolution -laitokselta Espanjasta tutki kollegoidensa kanssa löydettyjen hampaiden kruunuja ja juuria sekä muita erottavia tekijöitä. Löydettyjä hampaita verrattiin ensin toisiinsa ja sen jälkeen yli 5 000 hammasnäytteeseen lähes kaikilta tunnetuilta ihmislajeilta.
Tutkijoille oli alusta lähtien selvää, että hampaat eivät olleet nykyihmisen. Niissä oli sen sijaan useita alkukantaisia piirteitä, joista osa muistuttaa aiemmin eläneen Homo Erectuksen hampaita ja osa taas neandertalinihmistä. Myöskään alueelta löydetyt kallon osat eivät istu aiemmin tunnetuille lajeille.
Martínon-Torres ei kuitenkaan halua julistaa, että hampaat todistaisivat varmasti uudesta lajista.
”Tiedämme, että kyseessä on meille aiemmin tuntematon ryhmä. Kyseessä ei ole nykyihminen eikä neandertalinihminen. Heissä on sekoitus jotain hyvin alkukantaista, mitä emme toistaiseksi tunne tarkemmin. Emme voi kuitenkaan julistaa, että kyseessä on uusi laji. Ensin pitää tehdä lisää vertailuja”.
Löydökset voivat olla esimerkiksi tunnetuista lajeista eriytynyt joukko, joka ei kuitenkaan ole oma lajinsa. Martínon-Torresin mukaan löydetyt voivat olla myös denisovanihmisiä.
Denisovanihmiset elivät nykyihmisten rinnalla, ja jopa lisääntyivät nykyihmisten kanssa, mutta denisovanihmisistä ei silti tiedetä juuri mitään. Ainoa todiste on siperialaisesta luolasta löytyneet fossiilit, kaksi hammasta ja yksi sormiluu, joille tehdyt dna-tutkimukset paljastivat, että ne eroavat sekä neandertalinihmisestä että nykyihmisestä, mutta niissä oli piirteitä molemmista. Kiinasta löytyneiden hampaiden kanssa tilanne on sama.
Kaikki eivät ole yhtä varovaisia kuin Martínon-Torres. Uuden Etelä-Walesin yliopiston tutkijan Darren Curnoen mukaan löytö viittaa vahvasti siihen, että Etelä-Kiinassa on elänyt aiemmin tunnistamaton ihmislaji.
”Minulla ei ole syytä epäillä, etteivätkö nämä hampaat olisi jotain todella ainutlaatuista”, hän sanoo. Curnoen mukaan jo pelkästään hampaiden pinta kertoo uudesta lajista.
Toiset tutkijoista ovat enemmän Martínon-Torresin linjoilla. Matthew Skinner Kentin yliopistosta on sitä mieltä, että Aasiasta tehdyt löydöt ovat niin harvinaisia, ettei niistä voi tehdä vielä tarkkoja määritelmiä.
Samaa mieltä on Fred Spoor Lontoon University Collegesta. Löydöksissä on hänen mukaansa sekä alkukantaisia että nykyaikaisia piirteitä, mutta sitä, mistä ne kertovat, ei voida varmasti tietää. Ehkä löydökset ovatkin denisovanihmisen ja nykyihmisen jälkeläisiä, hän pohtii.
”Sekin on täyttä arvailua”, Spoor sanoo.
Missourissa sijaitsevan Washingtonin yliopiston tutkija Erik Trinkaus arvelee, että monet erillisiksi luullut ihmislajit voivat itse asiassa ollakin saman lajin eri muotoja.
”Sitä mukaa, kun fossiiliarkistot täyttyvät, myös lajeja erottavat kolot alkavat täyttyä, ja lopulta raot katoavat”, Trinkaus uskoo.
Hänen mukaansa isot nisäkäslajit, kuten ihmiset, ovat levinneet maailmassa laajalle ja saaneet monia eri kehityssuuntia.
Lisälöydöt saattaisivat tuoda valoa mysteeriin, ja niitä saattaa olla myös luvassa. Aasiassa vaikuttaa nimittäin olevan tutkimattomia alueita, joilla näyttäisi olevan runsaasti fossiileja.
”Esi-ihmislajeja oli Aasiassa todennäköisesti enemmän kuin yksi, mikä ei ole yllätys, jos ajatellaan, kuinka isosta ja eristyneestä alueesta on kyse”, Martínon-Torres sanoo.
Joidenkin tutkijoiden mukaan jotkut Aasiassa eläneistä populaatioista saattavat olla nykyisten eurooppalaisten varhaisia esi-isiä. Useimmat tutkijoista ajattelevat nykyihmisten yhä tulleen Afrikasta.
Martínon-Torres arvelee, että Aasian löydökset saattavat innostaa tutkijoita arvioimaan ihmisen alkuperää kuitenkin uudelleen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tutkijat on on ihmisen kehityksestä yhtä pihalla kuin on lumiukko. Ja suomalaiset tutkijat "suojatyöpalkollisemme" ovat lasitorneissaan täysin tietämättömiä ja vieraantuneita todellisuudesta.
Olen vakuuttunut myös tästä asiasta.Meidän esivanhempamme ovat lähtöisin Siperian suunnilta, joten on hyvin epätodennäkäistä että meillä on mitään tekemistä afrikkalaisten kanssa