Jotenkin tuntuu että on pakko jäsentää ajatuksiaan ja mikäs sen helpompaa kuin tää palsta.. Helppo saada kuratkin niskaansa, mutta otan sen riskin. :)
Oon vajaa 40 vuotias ja aika monen lapsen äiti. Eronnut, karannut, lähtenyt .. Ihan sama mutta edellistä liittoa kesti rapiat 12 vuotta. Se suhde, elämä kariutui syistä monenmoisista, mutta tällä hetkellä näen edes menneen elämän rikkautena kaikesta huolimatta.
Nykyinen suhde? Niin, no päänvaivaahan nuo suhteet toisinaan tuottaa ja nyt on sellainen meneillään. Ollaan yhdessä tapailtu reippaan vuoden, ja kaikki on ihan jees. Seksi on taivaallista ja sitä saisi olla enemmänkin, nykyään n. 4 kertaa viikko.. Eli näemme ainakin neljästi viikossa. Tunteista puhuminen on todella työlästä, ja mies on luonteeltaan hyvin paljon samanlainen kuin minä, eli ei aloitetta tee mielellään itse ensin keskusteluun. Seksin suhteen joo, mutta muutoin on niin nihkeetä ja nahkeeta. Tunteet ja niistä puhuminen tulee tilanteissa joissa itse syyllistyn kärjistämään jonkun pikku kärpäisen kokoisen päänvaivan miehen kokoisiin mittasuhteisiin.. Kuten sen, että tämä Minun mieheni asuu toisen naisen kanssa omassa talossaan vielä... vaikka eivät yhdessä olekkaan. Tää on sellainen dilemma ollut jo suhteen alusta asti, mutta kun ukko sanoo yhtä ja toista - ja odotan kiltisti vieressä asioiden joskus tapahtuvan..
Hän pyysi, anoi aikaa joulukuun loppuun jolloin saa väistämättömät asiat hoidettua ja talo myyntiin.. No kohta on jo helmikuu ja samassa tilanteessa ollaan.
Stressaavaa...
On hän tavannut minun lapset ja viettänyt aikaa heidän kanssaan. On tehty vaikutus molemmin puolin, niin että lapset tykkää hänestä ja sanojensa mukaan hän pitää myöskin minun lapsista. Tavannut on minun äitini. Itse vaan en ole juurikaan tiedossa kenenkään miehen puolelle olevalle henkilölle, kuin hänen veljelleen.. Mies sanoo kyllä että hänen vanhempi aavistaa jotain? ..
Pystyn puhumaan (olen sen sortin luonne) sanomaan asiat turhankin suoraan. No sitä ei ole mies kavahtanut kertaakaan.. Mutta valehtelusta on jäänyt kiinni, koskien toista naista. Kysyinkin tai olen kysynyt monestikkin että mones nainen olen tällä hetkellä hänen elämässään. Eipä ole kuulemma muita.
Pääsääntöisesti viettää aikansa täällä minun tykönä nykyään. Ennen oli sitä ettei vastannut puhelimeen ja saattoi soittaa takaisin seuraavana päivänä, tai laittaa jonkun epämääräisen tekstiviestin. Parhain taisi olla että oli ollut ruokamyrkytyksen johdosta 2 päivää/yötä sairaalassa. Eikä kuitenkaan osannut kertoa mitä oli syönyt, mistä moisen myrkytyksen olisi saanut. Ja erään autonhaku reissun hän oli nukkunut koko matkan rekan nupissa, ja myöhemmin myönsi olleensa ryyppäämässä.. *Huokaus*
Luulen että kierrossa oli tuolloin muitakin naisia kuin minä.
Luulen myöskin että kierrossa on vieläkin muita naisia kuin minä ... ja jos ei olisi niin miksi päässä takoo ajatus ettei kaikki ole ihan hyvin? Monesti olen omaan vaistooni luottanut, eikä näin olleen myöskään vaistoni ole väärille teille johdattanut.
Ja kun nämä asiat velloo päässä, niin sitten merkityksettömätkin asiat, kuten takin olohuoneessa säilyttäminen käy mielen päälle, niin että kähisen kuin katti konsanaan. :( silkan nätisti kehoituksen sijaan.
Olen myös miettinyt elämää ilman tätä miestä, mutta käsitteenä se tuntuu mahdottomalta juurikin tuon helvetin hyvän seksin takia ja sen ettei mua edes kiinnosta täkäläiset miehet millää muotoa. (Asun aika pienellä paikkakunnalla, ettei täällä ole valinnan varaa niin ettei astele kaikkien varpaille).. Mielipiteitä, kysymyksiä joitain sellaisia mitkä eivät vältisti näin juolahda mieleen tällä menolla?
Oon vajaa 40 vuotias ja aika monen lapsen äiti. Eronnut, karannut, lähtenyt .. Ihan sama mutta edellistä liittoa kesti rapiat 12 vuotta. Se suhde, elämä kariutui syistä monenmoisista, mutta tällä hetkellä näen edes menneen elämän rikkautena kaikesta huolimatta.
Nykyinen suhde? Niin, no päänvaivaahan nuo suhteet toisinaan tuottaa ja nyt on sellainen meneillään. Ollaan yhdessä tapailtu reippaan vuoden, ja kaikki on ihan jees. Seksi on taivaallista ja sitä saisi olla enemmänkin, nykyään n. 4 kertaa viikko.. Eli näemme ainakin neljästi viikossa. Tunteista puhuminen on todella työlästä, ja mies on luonteeltaan hyvin paljon samanlainen kuin minä, eli ei aloitetta tee mielellään itse ensin keskusteluun. Seksin suhteen joo, mutta muutoin on niin nihkeetä ja nahkeeta. Tunteet ja niistä puhuminen tulee tilanteissa joissa itse syyllistyn kärjistämään jonkun pikku kärpäisen kokoisen päänvaivan miehen kokoisiin mittasuhteisiin.. Kuten sen, että tämä Minun mieheni asuu toisen naisen kanssa omassa talossaan vielä... vaikka eivät yhdessä olekkaan. Tää on sellainen dilemma ollut jo suhteen alusta asti, mutta kun ukko sanoo yhtä ja toista - ja odotan kiltisti vieressä asioiden joskus tapahtuvan..
Hän pyysi, anoi aikaa joulukuun loppuun jolloin saa väistämättömät asiat hoidettua ja talo myyntiin.. No kohta on jo helmikuu ja samassa tilanteessa ollaan.
Stressaavaa...
On hän tavannut minun lapset ja viettänyt aikaa heidän kanssaan. On tehty vaikutus molemmin puolin, niin että lapset tykkää hänestä ja sanojensa mukaan hän pitää myöskin minun lapsista. Tavannut on minun äitini. Itse vaan en ole juurikaan tiedossa kenenkään miehen puolelle olevalle henkilölle, kuin hänen veljelleen.. Mies sanoo kyllä että hänen vanhempi aavistaa jotain? ..
Pystyn puhumaan (olen sen sortin luonne) sanomaan asiat turhankin suoraan. No sitä ei ole mies kavahtanut kertaakaan.. Mutta valehtelusta on jäänyt kiinni, koskien toista naista. Kysyinkin tai olen kysynyt monestikkin että mones nainen olen tällä hetkellä hänen elämässään. Eipä ole kuulemma muita.
Pääsääntöisesti viettää aikansa täällä minun tykönä nykyään. Ennen oli sitä ettei vastannut puhelimeen ja saattoi soittaa takaisin seuraavana päivänä, tai laittaa jonkun epämääräisen tekstiviestin. Parhain taisi olla että oli ollut ruokamyrkytyksen johdosta 2 päivää/yötä sairaalassa. Eikä kuitenkaan osannut kertoa mitä oli syönyt, mistä moisen myrkytyksen olisi saanut. Ja erään autonhaku reissun hän oli nukkunut koko matkan rekan nupissa, ja myöhemmin myönsi olleensa ryyppäämässä.. *Huokaus*
Luulen että kierrossa oli tuolloin muitakin naisia kuin minä.
Luulen myöskin että kierrossa on vieläkin muita naisia kuin minä ... ja jos ei olisi niin miksi päässä takoo ajatus ettei kaikki ole ihan hyvin? Monesti olen omaan vaistooni luottanut, eikä näin olleen myöskään vaistoni ole väärille teille johdattanut.
Ja kun nämä asiat velloo päässä, niin sitten merkityksettömätkin asiat, kuten takin olohuoneessa säilyttäminen käy mielen päälle, niin että kähisen kuin katti konsanaan. :( silkan nätisti kehoituksen sijaan.
Olen myös miettinyt elämää ilman tätä miestä, mutta käsitteenä se tuntuu mahdottomalta juurikin tuon helvetin hyvän seksin takia ja sen ettei mua edes kiinnosta täkäläiset miehet millää muotoa. (Asun aika pienellä paikkakunnalla, ettei täällä ole valinnan varaa niin ettei astele kaikkien varpaille).. Mielipiteitä, kysymyksiä joitain sellaisia mitkä eivät vältisti näin juolahda mieleen tällä menolla?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Teillä on siis seksisuhde, eikä mies halua sitoutua, vaan olet hänelle pelkkä pano. Sitäkö haluat? Toista ei voi muuttaa, joko hyväksyt tuollaisen suhteen tai sitten et enää anna vakoasi miehelle.
Miehellä on talo jonkun toisen naisen kanssa eli sä olet hänelle se kakkonen. Mies ei ilmiselvästi halua sitoutua suhun lainkaan, hakee vaan helppoa seksiä. Jos säkään et muuta hänestä halua niin senkun panet ja olet tyytyväinen. Kannattaiskohan sun oikeasti lähteä virittelemään verkkojasi vähän muualle kun pikku paikalla asut. Äkkiä sulta menee maine. Varatun panona.
Näin juuri.
Niin, talossa on remontti meneillään. Ollut jo vuosia kun ovat eläneet platonista suhdetta (eli ei kontakteja missään muodossa). Nyt asioihin tullut vauhtia kylläkin ja talohan menossa myyntiin. Itse asun kylläkin toisella paikkakunnalla, ja välimatkaa on ihan riittävästi jottei kyllä kukaan tiedä asioistamme ellen itse ole kertonut. Eli näin ollen EN menetä mainettakaan.
Ja minähän en mitään verkkoja ole viritellyt alunpitäenkään. Kovinkaan hyvin ette ole tutustuneet alkuperäiseen tekstiin jos nyt ajattelitte minun joku munahaukka olevan ja sotkeentunut suhteeseen tieten tahtoen. Vaan tiesin kyllä ja mainitsinkin asiasta jotta riskin otan kun täällä avaudun, kun täällä ei pysty normaaliin kommentointiin vaan aina sitä ollaan kivittelemässä. .
Varatun panona.. Eivät he ole suhteessa toisiinsa. Mies viettää aikaansa niin paljon täällä jottei ole mahdollista etteikö se alkuperäinen Suhde kärsisi jos oikeasti olisin vain se kakkonen ja pelkkä pano?
Et sitten usko kolmea ensimmäistä kirjoittajaa.
Näen asiat hyvin yksinkertaisena, Mies ei ole halukas sitoutumaan ja hänellä on paljon epämääräisyyksiä naissuhteissa.Ette myöskään pysty puhumaan asioista Lisäksi mies on jäänyt useita kertoja VALEHTELUSTA. Jos ei mikään muu merkitse, niin miksi annat valehtelijalle tilaa itsesi ja lasten elämästä
Ilmeisesti miehellä on vielä jonkinlainen alkoholiongelma, kun piti ryyppäämisestäkin valehdella
"Kovinkaan hyvin ette ole tutustuneet alkuperäiseen tekstiin jos nyt ajattelitte minun joku munahaukka olevan "
Vaikka et olekaan munahaukka, olet sitten koukussa seksiin:
"Olen myös miettinyt elämää ilman tätä miestä, mutta käsitteenä se tuntuu mahdottomalta juurikin tuon helvetin hyvän seksin takia"
Huoh! Kyllä ihminen on tyhmä
- tämä Minun mieheni asuu toisen naisen kanssa omassa talossaan vielä
- ukko sanoo yhtä ja toista
- aikaa joulukuun loppuun jolloin saa väistämättömät asiat hoidettua ja talo myyntiin.. No kohta on jo helmikuu ja samassa tilanteessa ollaan.
- Itse vaan en ole juurikaan tiedossa kenenkään miehen puolelle olevalle henkilölle, kuin hänen veljelleen
- valehtelusta on jäänyt kiinni, koskien toista naista.
- ei vastannut puhelimeen ja saattoi soittaa takaisin seuraavana päivänä, tai laittaa jonkun epämääräisen tekstiviestin.
- oli ollut ruokamyrkytyksen johdosta 2 päivää/yötä sairaalassa. Eikä kuitenkaan osannut kertoa mitä oli syönyt, mistä moisen myrkytyksen olisi saanut.
- autonhaku reissun hän oli nukkunut koko matkan rekan nupissa, ja myöhemmin myönsi olleensa ryyppäämässä.. *Huokaus*
Ja tässä miehen toiminnan lopputulos:
Olen myös miettinyt elämää ilman tätä miestä, mutta käsitteenä se tuntuu mahdottomalta juurikin tuon helvetin hyvän seksin takia
Mies on todennäköisesti täysin tyytyväinen asioiden nykytilaan ja jos pelkkä seksisuhde on sinulle ok, niin nauti siitä siihen saakka, että joskus löydät miehen, joka voi antaa sinulle enemmänkin. Lastasi ja sukulaisiasi älä tuollaiseen suhteeseen sekoita.
Aloittaja, otan osaa stressiisi... Itsellä osittain saman tapainen tilanne. käytännössä mies oikeasti seurustelee avoimesti kanssani, mutta on papruliitossa, virallisensa on hylännyt konkreettisesti.
Aika kuluu.
Suhde on hyvä, mutta kelluu sen tyhjän päällä, mikä on kunneka erkanemme- ja vihaan jo itseänikin siksi että rakastan kaveriani oikeasti. Toisin ollen "potku persuuksiin" olisi hyvin yksinkertainen ratkaisu. Olen 4 ja 5 kympin väliltä- en liian vanha mielestäni sitoutumaan loppuelämäksi. Puolisoni kuoli liki kymmenen v. sitten, ja sen vuoksi ilmeisesti olen huono oikeaan ja arkiseen...
Juuri tuota kellumista tarkoitan.. Ei etene ns. mihinkään suuntaan kun on paljolti vanhaa mukana roikkumassa. Eilen sitten tein päätöksen ja laittelin informaation tynkästä miehelle, jotta jos nyt asia kerrallaan kuitenkin. Meillä oli 2 kuukautta todella tiivistä menoa, joka nyt kariutui työkuvioiden ansiosta.. Hän "kotonaan" ja minä kotonani.. Joka oli se älynväläys ettei näin pitäisi olla. :( Historiaa toin esiin siksi että siinä korostuu epävarmuuteni tässä tilanteessa, mutta muuten arkisesti olen vahvoilla.
Mies ei halua olla erossa, ja sanoi tahtovansa viettää kaiken sen ajan mikä jää jäljelle kanssani, mutta en sitä aikaa halua koska se syö aikaa remontilta yms.. joka siis edistäisi tilanteita johonkin suuntaan.
Miettinyt ollakko vaiko eikö olla.. Sydän sanoo toista ja järki toista. Eikä tässä ole seksistä kyse, vaan toin sen väärällä tavalla esiin sillä oletin kuitenkin että aikuisina täällä parisuhteita mietitään. Korostui tämä seikka myös varmaan siksi ettei edellisen kumppanini kanssa halut menneet yhtään yksin. Saatiinhan me ihanat lapset aikaan, mutta siinäpä se lyhykäisyydessään olikin.
Olen yllättynyt siitä etten minä ole se koetinkivi seksissä, kuten aikaisemmin olin. Vaan se on kaunista ja hyvää, toisen huomioon ottavaa sitä läheistä ja intiimiä josta olen jäänyt elämäni paitsi, vaan toisin on nyt.
Eihän miehen ole mikään pakko asua siellä talossa, missä on remppa kesken. Haloo!!! Hän voi osallistua talon remontin kustannuksiin ja myyntiin laittamiseen ilman siellä asumistakin. Oletko ihan vedätettävä? Mies on vapaa asumaan vaikka sinun kanssasi, jos haluaisi.
Toisekseen mies joka valehtelee nukkuneensa, vaikka on ollut ryyppäämässä, ja on "muka" 2 päivää sairaalassa ruokamyrkytyksen takia, eikä pyydä sinua sinne häntä moikkaamaan, niin olisi saanut jo lähteä minun elämästäni.
Minä katselin useamman vuoden ihan avioliitossa valhetelevaa vitipäätä. Enää en sellaista hyväksyisi. Eikä se hyvä seksi tee onnelliseksi -sitä paitsi sitä hyvää seksiä voi saada jonkun kunnollisenkin kanssa, ja silloin se tuntuu vielä paremmalta.
Minä löysin rinnalleni sellaisen miehen, joka ei minulle koskaan valehtelisi siten kuin sinun "mies". Koitapa sinäkin etsiä sellainen, kunnollinen. Yllätyt vielä elämän ihanuudesta.
Ei olisikaan, ainut että hän itse remppaa taloaan, joten hänen on oltava siellä.
Kyllä nuo valheet on painavia asioita, ja on niistä saatu kärsiäkkin. Kärsitään jatkossakin, mutta sanoinkin että jos luottamuksen menettää, niin onko hän valmis kun kyseenalaistan kokoajan ja että luottamuksen takaisin saamiseen menee aikaa X määrä, enkä takaa ja alleviivaa tuleeko täydellistä luottamusta koskaan saamaankaan. Siltikin hän haluaa, ja vannoo jne.. Ja kun tässä on tunteet tosiaan pelissä, niin se mutkistaa joka hemmetin asiaa, näkökulmaa.. Ihan kaikkea.
Onnea sinulle :) Oletin itsekkin löytäneeni ns. Sielunkumppanin, mutta löysinkin vissiin jotain muuta..
"meillä" jo oltu pitempään. Papruliitto kummittelee taustalla. Tulevaisuus on hämärän peitossa, kun tyyppi asuu väliaikaisasunnossa, minun kotini on pikku vuokrakämppä- jonne elämää ei mahdu.
Omat lapseni jo lentäneet elämänsä perään, oma työ on. Vapaa-aikaa ois- jakaa eteenpäinkin, mutta tilanne menee mahdottomuuksiin sen papruliiton juttujen kanssa... Ne kun tulevat päin näköä niinsanotusti, joka muodossa.
Vasta hiljattain kyseli, olenko rehellinen parisuhteessa. ja selvisi pian sitten, että oli jättänyt kertomatta hyvin oleellista...
Erillään vuosia tai yhdessä, mutta jos liitossa on kaikki suloisesti sekaisin keskenään raha, ja rojuasioita myöten, se on se pätevä liitto. ositusta eivät tee, minä en suostu virallisen suhteen rojuja säilyttelemään, yms. juttuihin, etten sotkeudu.
Mies hermoilee, ja "eijaksa", mutta tulee jatkuvasti luokseni...
Aikalisän ajattelin ottaa, sanoin jo (ties monennenko kerran), että on tasan tarkkaan keskinäinen heidän asiansa hoitaa heidän homma, joko onnellisempaan jatkoon taikka alta pois.
Kun itse olen vapaa sielu, ja etsin ihan oikeaa elämänkaveria, jonka kanssa voi jakaa asioita, asumisenkin, ja kulut.
Ihan samoilla linjoilla kuljetaan..
Meillä sentään tämä entinen kumppani ei hypi silmille. Tietää varmasti jotain olevan meneillään, tiennyt jo pitemmän aikaa mutta... Ongelmana meillä taitaa olla se että molemmat näistä; Miehestä ja hänen avopuolisostaan ovat niin tottuneet elämään saman katon alla, kuitenkaan olematta yhdessä.
Mies ei hermoile, tai no siinä vaiheessa kun pistän nenän edessä ovea kiinni ja kerron tunteistani.. Hän sanoo käsittävänsä mitä koen, ja hokee sitä että kohta tää touhu loppuu, joka siis helpottaa meidän arkea.
En sinuna itsekkään säätäisi tuossa tilanteessa välissä. Alunpitäenkin sanoin tälle miehelle, etten todellakaan ole mikään suhteen sotkia, johon sanoikin ettei mitään sotkettavaa edes ole. Hänen perillisensä sanoi ihan samaa, ettei kyse ole normista avoliitosta, vaan että 2 ihmistä asuu saman katon alla..
En tiedä miksi puheet, sillä kun jälkikasvu sai tietää meidän olevan yhdessä, niin jo poistui kaveruus somesta, mutta siitäpä nyt ei sen enempää.
Pähkäile asiaa neuvorin kanssa? Kysy www.kuumaperuna.fi