Miten pitäisi teidän mielestä edetä nettikumppania etsiessä?Käydä heti kiinni ja kovaa vai hitaasti kysellä?Ja kuinka kauan voi tätä tehdä ettei toinen kyllästy?
Hei!!! Kuten otsikkokin sanoi,etene hitaasti,mutta varmasti.Kysele kaikista mahdollisista asioista,mutta älä painosta.Opi tuntemaan toisen ajatusmaailma.Kun olette molemmat valmiita,niin ottakaa sitten seuraava askel.Varo kuitenkin,ettei kysymyksesi mene sellaisiksi,että "vahtisit" toista.(esim mitäs touhuat?Kenen kanssa oikein kävit lätkää katsomassa? yms) Se varmasti rupeaa ahdistamaan toista.Minulla on kokemuksia sellaisista ihmisistä,joille jouduin ihan joka hetki selvittämään tekemisiäni ja menemisiäni.Ei toimi!!
0Äänestä
- - - - - -
Tottakait kysyt toiselta asioita muuta muista myös kerto itsestäsi.. Ei kuitenkaan saa liikaa udella muuten alkaa ahdistaa.. ja silloin se kaikki loppuu siihen.. nämä kaikki pitää tehdä pikkuhiljaa jolloin ehtii tutustua ja myös kiinostus herää myös toisessa... :D
0Äänestä
lootuksenkukka
ei kai näihin voi mitään aikatauluja antaa, kukin etenee niinkuin parhaaksi näkee. tässä minun kertomus hän oli kurkannut profiiliini treffit 24:ssä viime tiistaina siis 23.pv, mutta ei jättänyt viestiä, miekään en ollut kiinnittänyt mitään huomiota häneen, ennenkuin hän oli katsonut minun tiedot. no, rohkeena naisena kirjoitin hänelle, kerroin enemmän itsestäni(profiilini on erittäin niukka) ja siitä se viestine vaihto alkoi... sitten chatailtiin useita tunteja, seuraavaksi vaihdettiin puhelinnumeroita ja juteltiin puhelimessa (80 km) ja jo viime lauantaina nähtiin livenä, aikaa oli mennyt vain 4 vrk. tapaaminen sujui kohtuullisen hyvin, menin hänen luokseen yöksikin, ei kuitenkaan rakasteltu sitten hän ilmoitti, etten ole hänen soulmate, sori vaan.. no minkäs mie sille voin...iloa ja valoa vaan kaikille
0Äänestä
ppp
lootuksenkukka kirjoitti:
ei kai näihin voi mitään aikatauluja antaa, kukin etenee niinkuin parhaaksi näkee. tässä minun kertomus hän oli kurkannut profiiliini treffit 24:ssä viime tiistaina siis 23.pv, mutta ei jättänyt viestiä, miekään en ollut kiinnittänyt mitään huomiota häneen, ennenkuin hän oli katsonut minun tiedot. no, rohkeena naisena kirjoitin hänelle, kerroin enemmän itsestäni(profiilini on erittäin niukka) ja siitä se viestine vaihto alkoi... sitten chatailtiin useita tunteja, seuraavaksi vaihdettiin puhelinnumeroita ja juteltiin puhelimessa (80 km) ja jo viime lauantaina nähtiin livenä, aikaa oli mennyt vain 4 vrk. tapaaminen sujui kohtuullisen hyvin, menin hänen luokseen yöksikin, ei kuitenkaan rakasteltu sitten hän ilmoitti, etten ole hänen soulmate, sori vaan.. no minkäs mie sille voin...iloa ja valoa vaan kaikille
Jokainen meistä tajuaa että seuraa tai kaveria haemme.Siksi olemme tällä palstalla.Mutta kun olemme ihmisten kanssa tekemisissä niin luulisi jokaisen karvakorvan tajuavan ettei ihmisillä leikitä.Minusta olisi reilu viestiä jos ei toinen ole sellainen jota hakee.Ei luulisi olevan vaikeaa.Pieni ilmaisu vain.Pitäisi olla sellainen sääntö että vastata pitää:joo tai ei. Sitäpaitsi e-mailit on sellasia ettei niistä oikesti saa selvää toisesta.
0Äänestä
Kokemusta on
ppp kirjoitti:
Jokainen meistä tajuaa että seuraa tai kaveria haemme.Siksi olemme tällä palstalla.Mutta kun olemme ihmisten kanssa tekemisissä niin luulisi jokaisen karvakorvan tajuavan ettei ihmisillä leikitä.Minusta olisi reilu viestiä jos ei toinen ole sellainen jota hakee.Ei luulisi olevan vaikeaa.Pieni ilmaisu vain.Pitäisi olla sellainen sääntö että vastata pitää:joo tai ei. Sitäpaitsi e-mailit on sellasia ettei niistä oikesti saa selvää toisesta.
...Itse olen myös sitä mieltä, että tilanteessa kuin tilanteessa kannattaa itse ainakin olla reilu, ja kertoa missä mennään...mutta itselläni on tätä periaattetta noudattaessani ollut sen tyyppisiä kokemuksia, että kun näin toimit, saatkin vastaukseksi katkeroituneen miehen haukkumisia. Jotkut (tässä tapuksessa) miehet ilmeisesti olettavat, että kun nainen on viesteillyt, ehkä puhunut puhelimessakin, ja näin päätynyt siihen lopputulokseen, että tapaaminen ei kannata, kiitokseksi reilusta tavasta kertoa asia, saakin vastineeksi törkeää ala-arvoista arvostelua. Onneksi minun maailmaani ne eivät kaada, vaan siinä paljastaa vastapuoli oman huonon itsetuntonsa. Vapaahetoisuuteenhan nämä jutut perustuvat, eivät sovellu tosikoille ja elämässään ihmissuhteissa katkeroituneille.
0Äänestä
ka-leena
Kokemusta on kirjoitti:
...Itse olen myös sitä mieltä, että tilanteessa kuin tilanteessa kannattaa itse ainakin olla reilu, ja kertoa missä mennään...mutta itselläni on tätä periaattetta noudattaessani ollut sen tyyppisiä kokemuksia, että kun näin toimit, saatkin vastaukseksi katkeroituneen miehen haukkumisia. Jotkut (tässä tapuksessa) miehet ilmeisesti olettavat, että kun nainen on viesteillyt, ehkä puhunut puhelimessakin, ja näin päätynyt siihen lopputulokseen, että tapaaminen ei kannata, kiitokseksi reilusta tavasta kertoa asia, saakin vastineeksi törkeää ala-arvoista arvostelua. Onneksi minun maailmaani ne eivät kaada, vaan siinä paljastaa vastapuoli oman huonon itsetuntonsa. Vapaahetoisuuteenhan nämä jutut perustuvat, eivät sovellu tosikoille ja elämässään ihmissuhteissa katkeroituneille.
..kerrompa tosi tarinan nyt syksystä v.2004 .. mut toisen chatin kautta! samaa asiaa..;) Ihastuin.. n. vk päästä tavattiin..välimatkaa oli n.450 km... ja jo ..kuis ollakaan olin kihloissa 10 vrk päästä eka tapaamisesta!!! ( mikä idiootti olinkaan.. elämäni suurin moka!!! )..niin vähästä tämä elämä on joskus kiinni.. sopivia sanoja ,helliä hetkiä...kaikkea sitä mitä olet ollut vaille.. ;) ENKÄ koskaan olisi voinut uskoa että minä sorruin siihen..minä, joka kuiteskin olen järkevä..luulisin... vaikka olenkin tunteilla elävä ja luonnon lapsi :)! .. no , loppujen lopuksi .. 3 vk kihlauksesta.. sain kokea ilman minkäälaisia ennakko varautumisia, shokkihoitoa, eli sain tuntea juokseeni täysillä Betoniseinään!!! Kaikki loppui ykskaks aivan erikoiseen ..häneen ilm.todelliseen persoonan muutokseen ( jakautunut sellainen..?!)..onneksi loppui.. ettei edennyt pidemmälle... jne mut toivottavasti otin opikseni!!!! Halauksia teille kaikille... kyllä täälläkin on oikeesti oikeita, kunnollisia ja mukavia ihmisiä... kuin minäkin:)!
0Äänestä
Olli
lootuksenkukka kirjoitti:
ei kai näihin voi mitään aikatauluja antaa, kukin etenee niinkuin parhaaksi näkee. tässä minun kertomus hän oli kurkannut profiiliini treffit 24:ssä viime tiistaina siis 23.pv, mutta ei jättänyt viestiä, miekään en ollut kiinnittänyt mitään huomiota häneen, ennenkuin hän oli katsonut minun tiedot. no, rohkeena naisena kirjoitin hänelle, kerroin enemmän itsestäni(profiilini on erittäin niukka) ja siitä se viestine vaihto alkoi... sitten chatailtiin useita tunteja, seuraavaksi vaihdettiin puhelinnumeroita ja juteltiin puhelimessa (80 km) ja jo viime lauantaina nähtiin livenä, aikaa oli mennyt vain 4 vrk. tapaaminen sujui kohtuullisen hyvin, menin hänen luokseen yöksikin, ei kuitenkaan rakasteltu sitten hän ilmoitti, etten ole hänen soulmate, sori vaan.. no minkäs mie sille voin...iloa ja valoa vaan kaikille
Hän oli varmaan sivistynyt akateemisesti, tämä mies. Hän ei huoli petikaverikseen varmaan kuin tosi älykkään ja kauniin naisen. Sure rauhassa ja älä enä kuuhun kurkota, niin et kantoon kapsahda.
0Äänestä
koukussa
minä jutskailin omani kanssa parina iltana tuntikausia. Sitten tavattiin, siitä on nyt pian kuusi vuotta!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei!!!
Kuten otsikkokin sanoi,etene hitaasti,mutta varmasti.Kysele kaikista mahdollisista asioista,mutta älä painosta.Opi tuntemaan toisen ajatusmaailma.Kun olette molemmat valmiita,niin ottakaa sitten seuraava askel.Varo kuitenkin,ettei kysymyksesi mene sellaisiksi,että "vahtisit" toista.(esim mitäs touhuat?Kenen kanssa oikein kävit lätkää katsomassa? yms) Se varmasti rupeaa ahdistamaan toista.Minulla on kokemuksia sellaisista ihmisistä,joille jouduin ihan joka hetki selvittämään tekemisiäni ja menemisiäni.Ei toimi!!
Tottakait kysyt toiselta asioita muuta muista myös kerto itsestäsi.. Ei kuitenkaan saa liikaa udella muuten alkaa ahdistaa.. ja silloin se kaikki loppuu siihen.. nämä kaikki pitää tehdä pikkuhiljaa jolloin ehtii tutustua ja myös kiinostus herää myös toisessa... :D
ei kai näihin voi mitään aikatauluja antaa, kukin etenee niinkuin parhaaksi näkee. tässä minun kertomus
hän oli kurkannut profiiliini treffit 24:ssä viime tiistaina siis 23.pv, mutta ei jättänyt viestiä, miekään en ollut kiinnittänyt mitään huomiota häneen, ennenkuin hän oli katsonut minun tiedot. no, rohkeena naisena kirjoitin hänelle, kerroin enemmän itsestäni(profiilini on erittäin niukka)
ja siitä se viestine vaihto alkoi... sitten chatailtiin useita tunteja, seuraavaksi vaihdettiin puhelinnumeroita ja juteltiin puhelimessa (80 km) ja jo viime lauantaina nähtiin livenä, aikaa oli mennyt vain 4 vrk. tapaaminen sujui kohtuullisen hyvin, menin hänen luokseen yöksikin, ei kuitenkaan rakasteltu
sitten hän ilmoitti, etten ole hänen soulmate, sori vaan.. no minkäs mie sille voin...iloa ja valoa vaan kaikille
Jokainen meistä tajuaa että seuraa tai kaveria haemme.Siksi olemme tällä palstalla.Mutta kun olemme ihmisten kanssa tekemisissä niin luulisi jokaisen karvakorvan tajuavan ettei ihmisillä leikitä.Minusta olisi reilu viestiä jos ei toinen ole sellainen jota hakee.Ei luulisi olevan vaikeaa.Pieni ilmaisu vain.Pitäisi olla sellainen sääntö että vastata pitää:joo tai ei.
Sitäpaitsi e-mailit on sellasia ettei niistä oikesti saa selvää toisesta.
...Itse olen myös sitä mieltä, että tilanteessa kuin tilanteessa kannattaa itse ainakin olla reilu, ja kertoa missä mennään...mutta itselläni on tätä periaattetta noudattaessani ollut sen tyyppisiä kokemuksia, että kun näin toimit, saatkin vastaukseksi katkeroituneen miehen haukkumisia. Jotkut (tässä tapuksessa) miehet ilmeisesti olettavat, että kun nainen on viesteillyt, ehkä puhunut puhelimessakin, ja näin päätynyt siihen lopputulokseen, että tapaaminen ei kannata, kiitokseksi reilusta tavasta kertoa asia, saakin vastineeksi törkeää ala-arvoista arvostelua. Onneksi minun maailmaani ne eivät kaada, vaan siinä paljastaa vastapuoli oman huonon itsetuntonsa. Vapaahetoisuuteenhan nämä jutut perustuvat, eivät sovellu tosikoille ja elämässään ihmissuhteissa katkeroituneille.
..kerrompa tosi tarinan nyt syksystä v.2004 .. mut toisen chatin kautta! samaa asiaa..;) Ihastuin.. n. vk päästä tavattiin..välimatkaa oli n.450 km... ja jo ..kuis ollakaan olin kihloissa 10 vrk päästä eka tapaamisesta!!! ( mikä idiootti olinkaan.. elämäni suurin moka!!! )..niin vähästä tämä elämä on joskus kiinni.. sopivia sanoja ,helliä hetkiä...kaikkea sitä mitä olet ollut vaille.. ;) ENKÄ koskaan olisi voinut uskoa että minä sorruin siihen..minä, joka kuiteskin olen järkevä..luulisin... vaikka olenkin tunteilla elävä ja luonnon lapsi :)! .. no , loppujen lopuksi .. 3 vk kihlauksesta.. sain kokea ilman minkäälaisia ennakko varautumisia, shokkihoitoa, eli sain tuntea juokseeni täysillä Betoniseinään!!! Kaikki loppui ykskaks aivan erikoiseen ..häneen ilm.todelliseen persoonan muutokseen ( jakautunut sellainen..?!)..onneksi loppui.. ettei edennyt pidemmälle... jne mut toivottavasti otin opikseni!!!! Halauksia teille kaikille... kyllä täälläkin on oikeesti oikeita, kunnollisia ja mukavia ihmisiä... kuin minäkin:)!
Hän oli varmaan sivistynyt akateemisesti,
tämä mies. Hän ei huoli petikaverikseen varmaan
kuin tosi älykkään ja kauniin naisen.
Sure rauhassa ja älä enä kuuhun kurkota,
niin et kantoon kapsahda.
minä jutskailin omani kanssa parina iltana tuntikausia. Sitten tavattiin, siitä on nyt pian kuusi vuotta!!!