Näin rukoilemme Isä Meidän rukouksessa. Vaikka sitä on koetettu laittaa pelkäksi symboliikaksi, sille on myös konkreettinen tulkinta.
Juutalaiset pitivät hyvin tärkeänä sitä, että velkaa ei otettu (ainakaan liikaa) ja että velat sai välillä anteeksi. Käytäntönä oli määräajoin pitää sapattivuosi, jolloin velat annettiin anteeksi. Nämä ovat myös osa Mooseksen lakia.
5Moos.
15:1 "Joka seitsemäs vuosi pane toimeen vapautus
15:2 Ja näin on vapautuksesta määrätty: jokainen saamamies luopukoon siitä, minkä hän on lähimmäiselleen lainannut, älköönkä velkoko lähimmäistänsä ja veljeänsä, sillä silloin on Herran kunniaksi vapautus julistettu.
Se mitä sanotaan mm. käskyssä, älä himoitse, avautuu uudella tavalla. Ketään ei saanut laittaa sellaiseen velan ikeeseen, jotta olisi voinut häneltä periä velkoina hänelle kuuluvaa omaisuutta.
Kun osataan ajatella vähän laajemmin tätä kuin vain omasta navasta lähtöisin, huomataan miten yhteiskunnat rapistuvat velkaorjuuden vuoksi. Ei riitä että yksityiset ihmiset kärsivät siitä jopa koko elämänsä vaan myös valtiot kärsivät. Kun valtiot ottavat velkaa, niin he ottavat sitä pankeilta – ja korkoa vastaan. Lopulta velan määrä on niin suuri, ettei ehkä pystytä maksaan kuin vain korot – jotka kasvavat jatkuvasti. Kohta valtioiden on noudatettava velanperijäiden tahtoa – vaikka se syöksi kansan kurjuuteen.
Valtioiden on ”säästettävä” joka tarkoittaa, ettei enää ole varoja terveydenhoitoon, teiden ylläpitoon, lapsille ja vanhuksille saati tukea köyhemmille ihmisille. Helposti pidätämme tätä vain ”politiikkana” johon joko ei haluta tai voida vaikuttaa. Kuitenkin noiden rahalaitosten takana on aina ihminen. Joku joka tekee päätöksiä vailla mitään moraalia.
Heidän syntisyyttään ei myöskään haluta tuoda esiin. Mikä tekee heidät ihmisinä sellaisiksi, ettei tästä synnistä saisi puhua tai heille siitä mitään mainita?
Kun Jeesus opetti meitä rukoilemaan
Matt. 6:12
ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
Hän todella tarkoitti konkreettista velkaa kun viittasi tuohon Mooseksen lakiin. Mikä synnyttää tänä päivänä paljon toivottomuutta ja luo katkeruutta? Raskaat velkataakat. Jatkuva pelko, niin kodin kuin muunkin elämän edellytysten sekä perheen menettämisestä. Se jos mikä vie ihmisiä poispän Jumalasta.
Juutalaiset pitivät hyvin tärkeänä sitä, että velkaa ei otettu (ainakaan liikaa) ja että velat sai välillä anteeksi. Käytäntönä oli määräajoin pitää sapattivuosi, jolloin velat annettiin anteeksi. Nämä ovat myös osa Mooseksen lakia.
5Moos.
15:1 "Joka seitsemäs vuosi pane toimeen vapautus
15:2 Ja näin on vapautuksesta määrätty: jokainen saamamies luopukoon siitä, minkä hän on lähimmäiselleen lainannut, älköönkä velkoko lähimmäistänsä ja veljeänsä, sillä silloin on Herran kunniaksi vapautus julistettu.
Se mitä sanotaan mm. käskyssä, älä himoitse, avautuu uudella tavalla. Ketään ei saanut laittaa sellaiseen velan ikeeseen, jotta olisi voinut häneltä periä velkoina hänelle kuuluvaa omaisuutta.
Kun osataan ajatella vähän laajemmin tätä kuin vain omasta navasta lähtöisin, huomataan miten yhteiskunnat rapistuvat velkaorjuuden vuoksi. Ei riitä että yksityiset ihmiset kärsivät siitä jopa koko elämänsä vaan myös valtiot kärsivät. Kun valtiot ottavat velkaa, niin he ottavat sitä pankeilta – ja korkoa vastaan. Lopulta velan määrä on niin suuri, ettei ehkä pystytä maksaan kuin vain korot – jotka kasvavat jatkuvasti. Kohta valtioiden on noudatettava velanperijäiden tahtoa – vaikka se syöksi kansan kurjuuteen.
Valtioiden on ”säästettävä” joka tarkoittaa, ettei enää ole varoja terveydenhoitoon, teiden ylläpitoon, lapsille ja vanhuksille saati tukea köyhemmille ihmisille. Helposti pidätämme tätä vain ”politiikkana” johon joko ei haluta tai voida vaikuttaa. Kuitenkin noiden rahalaitosten takana on aina ihminen. Joku joka tekee päätöksiä vailla mitään moraalia.
Heidän syntisyyttään ei myöskään haluta tuoda esiin. Mikä tekee heidät ihmisinä sellaisiksi, ettei tästä synnistä saisi puhua tai heille siitä mitään mainita?
Kun Jeesus opetti meitä rukoilemaan
Matt. 6:12
ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
Hän todella tarkoitti konkreettista velkaa kun viittasi tuohon Mooseksen lakiin. Mikä synnyttää tänä päivänä paljon toivottomuutta ja luo katkeruutta? Raskaat velkataakat. Jatkuva pelko, niin kodin kuin muunkin elämän edellytysten sekä perheen menettämisestä. Se jos mikä vie ihmisiä poispän Jumalasta.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Njaa :) Eiköhän Jeesus tarkoittanut, että me tuossa rukouksessa toteutamme Jumalan tahtoa - rakasta lähimäistäsi niinkuin itseäsi - kun pyydämme että Jumala antaisi anteeksi meidän velkamme (synti velat) .. niinkuin (siis samalla tavalla) mekin annamme anteeksi niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Siinä uskova siis tosiasiassa rukoilee Jumalaa kohtelemaan itseään samalla tavalla kuin rukoilija itse kohtelee muita.
Ja jos viitsit lukea lisää, huomaat kuinka paljon Jeesus painottaa juuri omaisuuteen liittyviä asioita. Miksi muuten juuri tässä asiassa Jeesus olisi unohtanut vanhat lait ja määräykset?
Totta, Jeesus vahvisti Lain ja se tulee selvyydellä esiin Jeesuksen evankeliumeissa.
Siksi pappislupauksen antaneet eivät saa Jeesuksen evankeliumia saarnata tai opettaa.
Niin, toisessa kohtaa Raamatussa puhutaan yksinkertaisesti velasta, ja toisessa kohdin syntivelasta.Jotenkin tuntuu, että tuo syntivelka vaikuttaisi oikeammalta.
Onhan ihmsillä toki lainoja ja velkoja, mutta ne on nykyään pitkälti pankkiasioita. Tietenkin moni on lainojensa kanssa tiukilla, on konkursseja, työn menetyksiä ym.. Hullua että sellaisille tyrkytetään lainoja, joilla ei ole tuloja. Näistä veloista ei selviä ilman yhteiskunnan apua. Sippilainat vievät ihmisen tuhoon.
Toisaalta ne velat, joita toisillemme aiheutamme, jäävät useinkin hoitamatta. Vääryydet, loukkaukset, toisen mielen pahoitamiset, väärän todistuksen antamiset ym. kuinka helppo ne on anteeksi antaa ja unohtaa. Kauna ja katkeruus voi seurata mukana vuosikausia.
Ehkä on vaikeaa käsittää tuota isoa kokonaisuutta? Koska hyvin usein aletaan puhua ”omasta navasta” eli mikrotaloudesta. Toki siitäkin voi puhua ja ehkä sen avulla voi yrittää ymmärtää kokonaisuuttakin?
Juutalaisilla oli siis sääntö, jossa annettiin lainat eli velat anteeksi seitsemän vuoden välein. Samoin noina aikoina oli tavallista, että kun uusi hallitsija nousi valtaan, hän armahti ihmiset heidän veloistansa. Eli velkatili nollaantui.
Se mikä on tuolloin tavallista, tuntuu nyt hyvin erikoiselta. Mitä, pankkien omistajat antaisivat anteeksi seitsemän vuoden välein? Tai edes kahdenkymmenen vuoden välein… Kai siksi on helpompaa erottaa tuo rukous koko asiayhteydestään?
Jos mietitään vaikka tavallisen suomalaisen kannalta, niin miten tämä tapahtuisi. Jos sinulla on vaikka varakas naapuri, olet nuori jolla on pieniä lapsia. Halutaan muuttaa pois sieltä vanhempien luota. Tuo naapuri sanoo että annan sinulle rahat, rakenna oma talo. Niin teet. Sitten tulee vaikka sairautta, onnettomuuksia tai et enää saa tuloja mistään velan takaisin maksuun.
tuo naapuri on sen jo arvannut, ja käyttää tilaisuutta hyväkseen. Velallahan on aina joku pantti. Nyt se on kaikki se omaisuus jota sinulla on. Naapuri ottaa ne omakseen, laskee, etteivät ne ihan riitä vielä. Jäät velkaa. Tätä velkaa maksat sitten vaikka lopun elämääsi.
Näin pankki toimii. siksi sellaisetkin voivat saada velkaa, joilla on pienet tulot. Jäähän tällöin velallinen maksumieheksi pitkäksi aikaa – tuloja kertyy vuosikymmeniä eteenpäin.
Tuo naapuri ei osoita laupeutta vaan ahneutta. Hän ei anna anteeksi edes osaa velasta. Sinusta on tullut köyhä ja kerjäät. Ehkä juuri sieltä tulee se kauna ja katkeruus, joka tuhoaa elämäsi viimeisetkin rippeet. Siinä mielessä syntivelkaakin tulee.
Jos mietit Jeesuksen opetuksia tarkasti, huomaat että tässä suhteessa aika konkreettisesta asiasta puhutaan.
Vertaus armottomasta palvelijasta voi valaista käsittelemäämme kysymystä. Miten me kohtelemme lähimmäisiämme samoin Jumala kohtelee meitä:
21 Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?" [Luuk. 17:4]
22 "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa", vastasi Jeesus.
23 "Taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset.
24 Kun hän alkoi tarkastaa niitä, hänen eteensä tuotiin palvelija, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia*. [Talentti oli tuon ajan suurin rahayksikkö. Se vastasi][18:24-27: Luuk. 7:41,42]
25 Miehellä ei ollut, millä maksaa, ja niin kuningas määräsi, että hänet, hänen vaimonsa ja lapsensa ja koko hänen omaisuutensa oli myytävä ja velka maksettava.
26 Silloin palvelija heittäytyi maahan hänen eteensä ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Minä maksan sinulle kyllä kaiken.'
27 Kuninkaan tuli sääli palvelijaansa, ja hän päästi miehen menemään ja antoi velan anteeksi.
28 "Mutta kun palvelija meni ulos, hän tapasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria*. Hän kävi mieheen käsiksi, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, mitä olet velkaa!'
29 Mies heittäytyi maahan ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Kyllä minä maksan sinulle.'
30 Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa.
31 "Muut palvelijat näkivät, mitä tapahtui, ja panivat sen pahakseen. He menivät kuninkaan luo ja kertoivat hänelle kaiken.
32 Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: 'Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit.
33 Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?' [Matt. 6:12; Ef. 4:32; Kol. 3:13]
34 Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan. [Matt. 5:25,26]
35 "Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi." [Sananl. 21:13; Sir. 28:2-5; Matt. 6:14,15; Mark. 11:25; Jaak. 2:13]
Tuossa asia tulee selkeästi esiin. Ei lisättävää.
lut:
Sotket Jumalan ja Jeesuksen Lain ja oppien tietoa saatanaa palvelleiden herra jumalien oppeihin.
En ala tarkemmin asiaa tutkimaan mutta ilmeisesti ole herra jumalan asialla ja sen oppeja yrität tehdä Jumalan ja Jeesuksen opeiksi.
Ekumeenisessa jumalanpalveluksessa käytetään nimenomaan muotoa "velka", koska siitä oli nimenomaan kysymys. Velkojan pitää antaa velka anteeksi, velallinen ei pysty sitä tekemään, eli vahvempi osapuoli on anteeksiantaja.
Huh huh! Kauas on tultu tässä ketjussa siitä mitä Jeesus tarkoittaa rukoilemisella.
Puhe on syntiemme anteeksi rukoilemisesta!
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
"Valmista sydäntäs ennenkun rukoilet, ettet Jumalaa kiusaisi. Mitä muuta on kun Jumalaa kiusata kun suu pakisee ja sydän muualla lentelee? Naurettavampaa pila-leikkiä ei koskaan nähdä, kun niitä ajatuksia, joita kylmä ja hartautta puuttuva sydän rukoillessansa heittelee huiskin haiskin. Rukous vaatii sydämmen kokonansa ja yksinänsä, jos rukous tahtoo kelvollinen olla. Totisesti huomataan, että "Isä meidän" on oikian mestarin tekemä ja opettama. Ja kovin kauhea on, että semmoisen mestarin rukousta, niin ilman hartautta lörpötetään ja huolimattomasti lausutaan koko mailmassa. Moni rukoilee Isä Meidän ehkä tuhansia kertoja vuodessa, ja vaikka he rukoilisivat tuhannenkin vuotta, eivät he kuitenkaan olisi sitä yhtään maistaneet eli siitä yhtä ainoaa kirjainta rukoilleet. Isä Meidän on suurin martyyri maan päällä, sillä jokainen sitä vaivaa ja väärin käyttää." (Luther, Bibliallinen lauseisto ja tawarasto)
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Näin minäkin olen käsittänyt, että siinä pyydetään Jumalalta syntivelkaa anteeksi. Jumalalle, Isällehän siinä rukoillaan.
Eikö siinä toisaalla sanotakin, että
" Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet."
Luuk. 11:4
Katolisilla se on muodossa
"Ja anna meille velkamme anteeksi,
niin kuin mekin annamme anteeksi
niille, jotka ovat meille velassa.
Matt.6:12
Lisäys, ei sillä etteikö se rahavelkojenkin anteeksiantaminen olisi hyvä asia. Ja varmaan se aikaisemmin oli enemmänkin tarpeen kun ei ollut pankkeja, mistä olisi voinut lainaa saada. Ihmiset siksi joutuivat lainaamaan toisiltaan varmaankin paljon enemmän kuin nykyään.
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/tehtavat/pages/historia.aspx
Näin myös ymmärrän Jeesuksen tarkoittaneen, syntivelkoja, joita teemme monin tavoin puheissa, ajatuksissa, teoissa jne....
Kannattaa siis pitää mahdollisimman lyhyet tilivälit Jumalan kanssa, ettei uuvu velkataakan alle.
Rukous, joka tulee sydämestä, kuullaan varmuudella.
Onhan se tietysti mukavampaa näin nykyajassa pelkästään noin se tulkita.
Luukkaan evankeliumissa se on ilmaistu näin:
11:3 anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme;
11:4 ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; [vaan päästä meidät pahasta]."
ja se jatkuu näin:
11:5 Ja hän sanoi heille: "Jos jollakin teistä on ystävä ja hän menee hänen luoksensa yösydännä ja sanoo hänelle: 'Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää,
(Matt. 6:12 puolestaan ilmaisee sen näin: ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;)
Tuossa painotetaan sitä, että jos olemme antaneet jollekin velaksi jotain ja sitten emme ole sitä perineetkään, eli antaneet sen anteeksi, niin samalla tavalla pyydämme Jumalalta syntejä anteeksi. Hyvin konkreettinen ja käytännönläheinen vertaus joka pitää sisällään itsestään selvyytenä että velkoja annetaan anteeksi.
Miten joku voi esim. meille olla velkaa synneistään? Se on aika abstrakti juttu.
Toki voimme ajatella että esim. synti on olla antamatta anteeksi. Tässä kohtaa kun ei annettukaan niitä velkoja anteeksi tehtiin syntiä.
Ikävä kyllä koskaan ei velkaa ole ollut niin paljon kuin nykyään. Suurin osa ”hyvinvointia” perustuu mielettömille veloille. Ennen velat olivat pieniä ja jos ajattelemme mikrotaloutta, silloin yksityiset ihmiset lainasivat toinen toisilleen koska ei ollut vielä keksitty miten kannattava bisnes siitä kehittyi. Etenkin kun velkoja ei annettu enää anteeksi.
Jokainen suomalainen saa syntymälahjakseen 17 000 euron velan, joka kasvaa koko ajan.
http://velkakello.fi/
koska nämä asiat ovat etäännytetty tavallisesta arjesta – niistä jopa puhutaan sanoilla, joista tulee olo että asioita vain tapahtuu mystisesti jossain.
”Suurin osa velasta katoaa maailmanmarkkinoiden pohjattomaan velkapaperikierteeseen.”
”Suomi on velkaa lähinnä ulkomaisille sijoittajille.”
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/08/22/suomi-otti-meille-velkaa-kenelle-maksamme/201311480/12
Sijoittaja on joku ihminen. Lainan antaja on ihminen. Sopimuksia tekevät ihmiset. Heiltä vain ei jostain syystä penätä samanlaista moraalia saati kristillistä arvomaailmaa kuten tavallisilta tai köyhiltä ihmisiltä. Heidät on vapautettu ilmeisesti synneistä?
”Nykyisin rikkain prosentti omistaa 48 prosenttia maailman varallisuudesta, kun taas 80 prosenttia ihmisistä omistaa siitä vain 5,5 prosenttia…”
http://yle.fi/uutiset/oxfam_rikkain_prosentti_omistaa_pian_puolet_kaikesta_omaisuudesta/7744816
Jeesus kehottaa meitä pitämään huolta vähäosaisista. Se ei kai tarkoita että niitä tehdään (tai tehtaillaan) koko ajan lisää?
”Velka köyhdyttää nimenomaan siksi, että se tekee kaikesta sen avulla hankitusta paljon kalliimpaa kuin mitä hankinta muuten olisi.”
http://saituri.org/velka/3-syyta-miksi-velka-on-perseesta/
Miten tämä nyt menee, joku kirjoitti: "Velkojan pitää antaa velka anteeksi, velallinen ei pysty sitä tekemään, eli vahvempi osapuoli on anteeksiantaja.?"
Katolilaiset siis rukoilevat: ""Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa."
Loppuosassa rukoilija on velassa todeten, että hän antaa velan velalliselleen anteeksi. Hän siis vapauttaa velallisen takaisinmaksuvelvollisuudesta.
Alkuosassa "ja anna meille velkamme anteeksi" täytyy olla kysymys päinvästaisesta tilanteesta, siihen viittaa niin kuin mekin. Velan anteeksiantaminen on siis vahvemman osapuolen tehtävä, eli velkoja, joku ihminen tai yhteisö on velvollinen antamaan vellalliselle hänen velkansa anteeksi. Tällöin velallinen ei pyytäisi valkaa anteeksi Jumalalta, vaan siltä toiselta vahvemmalta osapuolelta eli velkojalta. Jumala ei ole kyseistä rahavelkaa antanut. "Niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velasa*" - tämäkin kohta tarkoittaa selvästi, että anteeksiantajan täytyy olla itse velkoja, eikä Jumala.
Itse uskon, että kysymys on todellakin syntivelasta. Isä Meidän -rukous on mallirukous kaikille uskoville kaikkina aikoina. Jos kyseinen kohta liitetään vain rahavelkaan, niin sen jokapäiväinen käyttö ja sydämen rukous menettää merkityksensä - meidänhän ei tarvitse olla kenellekään välttämättä velkaa, eikä antaa velkaa, jolloin koko rukouksen kohtaa ei tarvitse rukoilla.
Ihan kiva keskustella asiasta, ihan asian vierestä osittain. Kyseessähän on juutalaisesta tavasta ja perinteestä, jolloin joka 7. vuosi velka annettiin anteeksi. Tosin talous ei ollut kovin suurta ja velkaa ei kauhean paljon tainnut kellään olla ja sekin velka, mikä oli, oli aina korotonta. Asiayhteydessä puhutaan usein syntivelasta, siitä, että olemme toimineet toista kohtaan väärin ja sen kuittaaminen on myös tärkeää molemmille osapuolille.
Isä meidän rukouksessa on tosiaan tuo kohta ja rukous ei ole symboliikkaa. Tiedämme kaikki, että tuokin rukous noudatti kolmijakoista juutalaista rukouskaavaa ja asiat saattoivat koskea hyvinkin arkisia asioita.
Itseasiassa on kaksi tapaa mitä Jeesus painotti monin tavoin: On annettava jotain henkilöä vastaan rikkoneelle anteeksi, ja ei pidä antaa lainaksi toivoen saavansa joskus takaisin.
Näen niin, että mummomuorin ajatus on ihan pätevä; varsinkin, kun myös VT on sitä mieltä, että velat kuittaantuu joka 7. vuosi.
En minä koskaan lue tuota anna meille velkamme anteeksi, vaan anna meille syntimme anteeksi, kuten mekin annamme, mikä on se vaikea kohta, miten ihmeessä antaa anteeksi. Sitä joskus jo luulee antaneensa, ja kun toinen käyttäytyy yhä huonosti....niin silloin se taas paukahtaa. Rajan tuolla puolen on helppo antaa anteeksi, kun ei enää ole toisen kiusattavana, eikä siellä kukaan edes voi kiusata enää. Kuitenkin katkeruudessa tai vihassa eläminen ei ole hyvä myöskään, saati että annetaanko itsellekään anteeksi, kun ei ole pystynyt antamaan anteeksi.
Viis minä rahoista. Ei minua raha kiinnosta.
Jos alamme noudattamaan juutalaista käytäntö, sitten meidän täytyy antaa kreikkalaisillekin velat anteeksi....saavat sitten elää mukavasti ja tuhlaten toisten kustannuksella....pimeillä tuloilla ja tipeillä ja whatever
Kyllä tuo ihan tyypillistä on nykyajalle, että se tässäkin vedetään tarkoittamaan VAIN rahaa.
Niin ei kenenkään välttämättä tarvitse olla rahaveloissa kenellekään, eikä antaneensa kenellekään rahaa velaksi. Joten tämä rukouksen kohta menettää merkityksensä, jos se koskisi pelkästään rahavelkaa.
Syntivelkaa sitä vastoin syntyy jatkuvasti. Siinä suhteessa olemme Jumalalle jatkuvasti velan puolella. Siten tämä rukouksen kohta on aina tarpeellinen.
Kyseinen kohta on Isä Meidän rukouksesta, jonka Jeesus antoi meille malliksi, kuinka meidän tulee rukoilla. On merkittävää, ett Luukas kirjoittaa kyseisen kohdan käyttäen sanaa "syntimme". Me rukoilemme Jumalaa antamaan anteeksi, jolla ainoastaan on valta antaa syntimme anteeksi ja jonka varassa lopulta koko elämämme ja hyvinvointimme on. Rahallisen velan anteeksiantamisen mahdollisuus jää sen sijaan velkojalle, joka suhteess rahavelkaan on se vahvempi osapouli - Isä Meidn rukous ei kohdistu velkojaan ja Jumalaan. Me emme rukoile: "Velkoja, anna meille meidän rahavelkamme anteeksi".
Ajattelen niin, että Raamatun evankeliumissa hieman erilaiset sanat syventävät sanomaa, että ymmärtäisimme, mistä on kysymys. Sen tähden Luukas antaa meile tässä asiassa oikeaa ymmärrystä, pyyntömme kohdistuu Jumalaan (eikä velkojaan).
Luuk: 11:4 "ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen".
Israelissa velat kuittaantuivat eli nollaantuivat joka seitsemäs vuosi. Sitä ei tarvinnut erikseen pyytää, vaan se oli Jumalan antama määräys, jota noudatettiin. Maassa vallitsi teokratia, jossa uskonnollisella johdolla oli päätösvalta. Kukaan ei jäänyt velan alle pysyvästi, vaan valtio itse valvoi lakia, johon kuului tuo velan kuittaantuminenkin.
Me emme elä nykyään teokratiassa. Kirkot, kritilliset yhteisöt ja seurakunnat sekä yksityiset kristityt elävät yleisesti "velan varassa". Uskovat ottavat hyvinkin pitkäaikaista asuntolainaa rakantaen omakotitaloja tai ostan muita asuntoja kodeikseen. Kristilliset yhteisöt pystyttävät toimintakeskuksia ja kiertokijeillä vetoavat kannattajien taloudelliseen tukeen, että velka saadaan maksettua ja toimintaa pyöritettyä velan rasittamasa taloudessa. Kukaan omakotitalon velalla pystyttänyt ei kuvittelekaan, että velkoja, pankki, antaisi 20 vuoden asuntovelan jo 7 vuoden kuluttua anteeksi - "anna meidän velkamme anteeksi".
Vuoden 1776 Biblia kääntää kohdan samalla tavalla, puhe on syntivelastamme. "Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta."
Rukous kohdistuu Jumalaan ja on Jeesuksen opetus siitä, kuinka meidän tulee rukoilla Taivaallista Isäämme. Rahavelan voi antaa anteeksi vain velkoja, syntivelan voi antaa anteeksi vain Jumala - siksi rukouksen pyyntö käsittelee nimenomaan meidän syntejämme.
Niin, tosin juuri tuohon Raamattu kehottaa – antamaan anteeksi velallisille. Vaikka se meitä kuinka kismittäisi. Sillä jos me annamme ne anteeksi, saamme mekin syntimme anteeksi Jumalan edessä.
Ehkä et ymmärrä Jeesuksen opetuksia rahasta? Raha on se kaiken pahan alku ja juuri. Ei Jeesus turhaan opeta sitä niin useassa kohdassa.
Jos laitamme pään pensaaseen ja uskottelemme, ettei sillä ole MITÄÄN merkitystä, annamme sen pahan kasvaa ja levittäytyä kaikkialle. Jos emme edes saa keskustella siitä (Tabu?) tai sen mukanaan tuomista synneistä, niin mitä siitä seuraa?
Sitten pitää alkaa noudattaa muitakin juutalaisten käytäntöjä.
evita-
mitenhän se luterilaisuus pystyisi maksamaan syntivelkansa?
Jeesus vahvisti Lain ja osoitti rikollisille lämpöisen "kodin."
Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan:
23:33 Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?
Jeesuksen evankeliumia Matteuksen mukaan;
25:41 "Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen."
JUMALAA SYYTETÄÄN JEESUKSEN SYNTIVELKA LASTISTA
NIINKÖ MUKA luterilaiset olisivat syyttömiä rikoksiinsa!:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10558668#comment-54486271
"TEU.
2.4.2012 09:30
2. jUMALA HEITTI KRISRTUKSEN PÄÄLLE KAIKKIEN IHMISTEN SYNTIVELAN
JA HEIDÄN ANSAITSEMANSA RANGAISTUKSEN , JA HÄN OLI " LYÖTYNÄ "
HEIDÄN RIKKOMUSTENSA TÄHDEN JAKEET 4-5. . HÄNESSÄ ITSESSÄÄN EI OLLUT VÄÄRYYTTÄ EIKÄ SYNTIÄ , VAAN HÄN KANTOI TOISTEN SYNNIT . JUMALAN KARITSANA , HÄNET TEURASTETTIIN, VERI UHRINA SYNTISTEN PUOLESTA . "
Lainattua tekstiä:
"Lars Leevi Lestadio oli ruotsalaisen luterilaisen kirkon lähettämä saarnamies joka pakkokäänsi "pakanalliset suomalaiset sivistykseen ja kristinuskoon". Sen opin tulos ja summa näkyy tänään kun satoja, mahdollisesti tuhansia lapsia on raiskattu henkisesti ja/tai ruumiillisesti. Lasten raiskaaminen ruumiillisesti ja/tai henkisesti ei ole koskaan ollut eikä ole suomalaista kansanperinnettä. Moni on tehnyt ruumiillisen ja/tai psyykkisen väkivallan jälkeen itsemurhan, eli, kyseessä ei ole itsemurha vaan psyykkisen trauman joka johti itsemurhaan on aiheuttanut uhrin pahoinpitelijä. Puhumme siis lapsi/ihmisvihasta ja joukkomurhasta. " (IL)'
Näin ne luterilaisuuden sivistyneet...:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10835053#comment-57305312
"teuta
8.8.2012 00:24
Kyllä minä ja paavi sen tiedämme , pitäisikö kysyä Jumalalta vielä ."
Korjaus kohtaan: "Meidn rukous ei kohdistu velkojaan ja Jumalaan"
Piti olla: rukous ei kohdistu velkojaan, vaan Jumalaan.
Pieni kommentti mummomuorin viimeisimpään kirjoitukseen. Raha ei suinkaan ole itsessään mikään paha, se on vain vaihtoväline. Raha ei ole minkään pahan alku, vaan sillä me ostamme ruokaa, vaatteita ja muita tykötarpeita itsellemme ja perheellemme. Sitä vastoin rahan himo, se on syntiä. Himo mammonaan voi asua niin rikkaan kuin rutiköyhänkin sydämessä.
1. Tim. 6:10 "Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla."
Tässä asiassa menemme helposti lain alle. Alamme nähdä tekomme välineinä syntien anteeksi antamiseen. Se on ristin sovituksen halventamista. Jos me vippaamme jollakin vaikkapa 20 euroa ja päätämme antaa velan anteeksi ja jättää asian sikseen, niin siitä ei seuraa syntiemme anteeksiantaminen. Rahavelkojemme anteeksi antaminen ei johda syntiemme anteeksi antamiseen, vaan ainoa mahdollisuutemme on turvautuminen Jeesuksen ristin sovistukseen. Ei näin, kuten mummomuorin tekstissä oli: "Sillä jos me annamme ne anteeksi, saamme mekin syntimme anteeksi Jumalan edessä."
Raamatun opetus anteeksiantamisesta on sellainen, että suuret syntinsä anteeksi saaneen sydän on uudistunut ja hän mielellän antaa anteeksi häntä rikkoneelle lähimmäiselle. Hän antaa anteeksi toisen pienen synnin, koska itse on saanut Jumalalta anteeksi omat suuret syntinsä. Sydämessämme näemme aina paljot omat syntimme, mutta vain häivähdyksen lähimmäisemme synneistä ja sydämen tilasta. Jumalan armo ja anteeksianto tekee meistä muille anteeksi antavia. Jumalan armo ja syntien anteeksiantaminen ei koskaan ole ehdollinen, emmekä voi teoillamme sitä mitenkään ansaita tai siihen teoillamme vaikuttaa. Me saamme otaa anteeksiannon vastaan ilmaisena lahjana.
Me emme saa laittaa missään asiassa päätämme pensaaseen. Suhtaumisemme rahaan ja omaisuuteen voi paljastaa sydämemme tilan, sinne pikku hiljaa hiipivän maailmallisuuden hengen. Velan antaminen rahaa todella tarvitsevalle: ruokaan nälkäiselle, vuokraan sillä hetkellä maksukyvöttömälle tai inhimillisessa hätätilanteessa lainaa pyytävälle tulisi aina olla meidän puoleltamme kuin lahjan antamista. Raamattu todellakin sanoo, että mielemme on oltava lahjoittajan eikä velkojan.
Luuk. 6:35 "Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille."
Tässä asiasa tarvitsemme sekä rukousta, että sen mukanaan tuomaa oikea järkevyyttä. Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia meiltä lainaa yli kohtuuden, eikä meidän tarvitse antaa sellaisia lainasummia, jotka saavat meidät köyhiksi ja rikastuttavat toista. Jos krititty on pyytänyt ja saanut lähimäiseltään lainaa, se tulee luonnollisesti maksaa takaisin. Lainan ottajahan on luvannut maksavansa ja muuten hän syyllistyisi valehtelemiseen ja lupauksen pettämiseen. Lainan antajan osassa me olemme kuitenkin kuin lahjoittajia.
En tainnut kyllin selkeästi ilmaista?
Jos me ”vippaamme” 20 ekua, luonnollisesti odotamme lainaa takaisin. Me voimme sopia miten laina maksetaan. Mutta jos sitä ei voikaan maksaa takasin, olemme sopineet ”pantin” tuosta arvosta. Käymmekö ottamassa ruokaa kaapista tuon arvon verran? Vai otammeko jonkun ylimääräisen esineen?
Esimerkki on siksi huono, että tuo laina on useimmiten kohtuullinen maksaa takaisin. Jos laitat tuon vaikka 10 000 ekua, varsinainen asia selviää paremmin. Otammeko velalliselta tuon arvon verran omaisuutta? Miten hänelle sen jälkeen käy?
Ja jos luet tarkasti, niin tuo laki astui joka 7:s vuosi voimaa, jolloin oli mahdollista saada ja antaa anteeksi sellaiselle, joka ei kyennyt maksamaan lainojaan.
”Velan antaminen rahaa todella tarvitsevalle…”
Tästä Jeesus opettaa kyllä aika selkeästi. Kuka on nälkäinen, hädässä jne. Hän käskee meitä antamaan eikä lainamaan. Lahjaa ei makseta takasin! Laina maksetaan.
”…suuret syntinsä anteeksi saaneen sydän on uudistunut ja hän mielellän antaa anteeksi häntä rikkoneelle lähimmäiselle…”
Tässä esitetään konkreettisesti se, mihin koko asia perustuu. Kun olen joutunut vaikeuksiin enkä voi maksaa takasin, kun saan ne anteeksi tuo se helpotuksen ja ilon. Samalla tavalla meidän tulee antaa anteeksi, jotta myös joku lähimmäisemme saisi kokea samaa. Me teemme niin, koska rakastamme Jumalaa (olemme saaneet niin suuret kuin pienet synnit anteeksi) ja rakastamme samalla tavalla lähimmäistämme.
”Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia meiltä lainaa yli kohtuuden…”
Kyllä vain me sellaisia oikeuksia olemme antaneet – etenkin juuri niille rikkaille. Eikä sitä edes synniksi lueta.
”…eikä meidän tarvitse antaa sellaisia lainasummia, jotka saavat meidät köyhiksi ja rikastuttavat toista.”
Tuota, jos me lainaamme mehän siinä rikastumme, kun otamme korkoa. Siihen hän koko länsimainen talousjärjestelmämme perustuu. Ehkä sen pitäisi olla, että meidän ei tarvitse antaa lainaa jotka saavat sen lainaajan köhäksi ja rikastuttaa meitä? Paitsi jos lainamme vaikka sijoitustoimintaan ja lainaaja ansaitsee sillä miljoonia enemmän kuin on lainannut – mutta vielä varmemmin hän lainansa maksaa takasin.
Juutalaisten riemuvuosi oli paljon muutakin kuin velkojen anteeksiantaminen. Kannattaa tutustua kokonaisuuteen niin huomio ei keskity liikaa mammonaan.
Amen.
Siksikö ettei tämä rahan ja mammonan palvonta tulisi esiin? Vai siksi että se on selkeästi ilmaistu Raamatussa?
Täällä ajassa ei törkeää petosta, myrkytystä ja kavallusta anneta milloinkaan anteeksi, Poliisi tutkimukset voidaan keskeyttää yleisen syyttäjän toimesta, mutta "anna meidän velkamme anteeksi" olisi ensisijaisesti sovitettava rikollisen itsensä, esim. kuvatunlaisen mustan lesken ulostulolla. Paholaisen hyökkäysvoimat ovat aina tulossa, jos nukumme.
Velat voidaan antaa anteeksi maallisessa merkityksessä monin eri tavoin yhteisesti sopien.
Kreikan pankkivelat voidaan syödä pois. Alexander Stubb & Suomi on vain puhdas Länsi saa sovittua tosi pitkän maksuajan. Monta vapaata vuotta ja elvyttäminen on jo alkanut,
Ratkaisu on erilaisten yksittäisten ihmisen ottamien kulutusluottojen yhdistäminen yhdeksi. Asuntoluoton voi välillä jättää kellumaan pelkillä koroilla tai pitää vapaakuukausia aika kuluu? Mitä pidempi aika sitä suuremman osan toivottu inflaatiopeikko syö. Inflaatio antaa anteeksi. Yrityksillä on aina ns. riskipääomaa, ihan kuten varattomalla kuluttajalla. Elvytys on tervetullut! Vapaakauppa-alue vanha ja uusi Eurooppa helpottaa eniten kaikkia kuluttajia.
Velkojen anteeksi saaminen vaatisi meillä United States of Europe. Tällöin on jatkuvasti päällä oma hieno yhteinen setelipaino. Yhteisvastuu on hyvä asia. Suuret yhteiset maailmanlaajuiset ammattiliitot ja Yhdysvallat on meidän tärkein Naton osa Supervalta.
Uusi Eurooppa todella makea "maailman poliisi" joka ylläpitää ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Nato on ehdoton hyvä. Ilman Natoa emme saa mitään anteeksi. Joutuisimme kaikki ammutuksi niskaan helvettiin, rikollisen venäläisen orjakansaksi, jossa satamiljoonaa venäläisiksi väitettyä näkee nälkää. Suomen suku on muurattuna metron seiniin ja jyrätty maantien pintaan. Viimeistä piirtoa myöten me olemme maksaneet kaiken sen velan joka meillä on ollut. Suomi on aina ollut Länsi Ruotsin kaunis maakunta, jonne kaikki sivistys tuli rakkaasta Kreikasta, Roomasta, kiinalaisesta neroudesta. Tuhat kertaisesti olemme henkisellä tasolla saaneet velat anteeksi. Me elämme Lännen yltäkylläisyydessä kohti parempia aikoja Euroopan Yhdysvallat.Kyllä pahoista veloista maailma pääsee eroon yhdessä. Huolehtimalla ettei kenenkään tarvitse pelätä saatanaa. Maailmaa ei saa rikkoa!
"Anna meidän velkamme anteeksi
mummomuori
31.1.2015 10:19"
Kirjoitit: "Näin rukoilemme Isä Meidän rukouksessa. Vaikka sitä on koetettu laittaa pelkäksi symboliikaksi, sille on myös konkreettinen tulkinta."
No eipä ole tullut mieleenikään, että Isä Meidän Rukous (Matt: 9-13) sisältäisi minkäänasteista symboliikkaa saatikka, että mainitsemasi kohta Isä Meidän Rukouksessa tarkoittaisi aineellisen velan anteeksiantoa.
Rukoilen Isä Meidän Rukoukessa aina tuon kohdan näin: ja anna meille anteeksi meidän syntimme, niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka meitä meitä vastaan rikkovat.
Rukoilen siksi näin; koska Jeesus selittää ko. rukousta toteamalla 14-15 kohdassa: "Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi rikkomuksianne."
Anteeksiannostahan Jeesus totesi, että pitää antaa anteeksi ei seitsemän vaan 77 kertaa, eli lähimmäisen rikkomus tulee antaa anteeksi välittömästi sen tapahduttua, ei jättää sitä mieleensä hautumaan stressin, vihan ja katkeruuden nostatamiseksi, joka stressi, viha ja katkeruus iskee jopa tieteellisesti todistettunakin vain omaan nilkkaan tavalla tai toisella.
Mitä tulee valtioiden velkaantumiseen, niin poliittiset päättäjät ovat taloustieteilijöiden visioimina unohtaneet ikivanhan neuvon, että pitää elää suu säkkiä myöten.
Näytämme elävän aikaa, jona viisasten viisaus osoittautuukin tyhmyydeksi.
No eihän tätä markkinatalouden hurmaa länsimaissa ole kestänyt kuin muutama vuosikymmen, joten taloustieteilijöiden luoman keinotekoisen rahatalouden romahdettua, on aika palata entisiin luomu-elämäntapoihin, joita elämäntapoja suurin osa ihmiskunnasta noudattaa tänäkin päivänä.
”…poliittiset päättäjät ovat taloustieteilijöiden visioimina unohtaneet ikivanhan neuvon, että pitää elää suu säkkiä myöten.”
Voidaankin kysyä, että ne jotka ovat päättämässä ovatko he ”vapautettuja” jollain tapaa synneistään? Miksi vaietaan näiden ihmisten katsomuksista silloin, kun he ovat ilmaisseet avoimesti olevansa kristittyjä?
”Näytämme elävän aikaa, jona viisasten viisaus osoittautuukin tyhmyydeksi.”
Ainakin tässä asiassa näin tuntuu käyneen. On syntynyt uusi ”taloususkonto” jossa jyllää sellaiset voimat, ettei niitä todeksi uskoisi. Mutta näistä asioista ollaan hipi hiljaa jopa uskovien piirissä. Ikään kuin näille voimille pitäisi antaa lisää valtaa.
Lainaa minulle kymppitonni ja sovitaan, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen annetaan velka anteeksi. Sopii minulle, mutta sopiiko sinulle?
Keneltä kysyit?
Nimim. Elohiriim ansaitsee nöyrimmät kiitokseni vastauksestaan. Hän näkee, että itse Jeesus selittää antamansa rukouksmallin sisältöä. Kopioin sen tähän, koska vastaus on niin hieno ja oikea:
"Rukoilen Isä Meidän Rukoukessa aina tuon kohdan näin: ja anna meille anteeksi meidän syntimme, niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka meitä meitä vastaan rikkovat.
Rukoilen siksi näin; koska Jeesus selittää ko. rukousta toteamalla 14-15 kohdassa: "Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi rikkomuksianne."
Myös nimimerkki Velkaa näyttää sisäistäneen kyseisen kohdan hengellisesti oikein. Hän näyttää ymmärtäneen sen, että lainatessaan hädänalaiselle hänen tarpeisiinsa rahaa tai jotain aineellista hyödykettä, uskovan lainaajan ei tule elää takaisinmaksun odotuksessa. Jos joku ei maksa takaisin, uskovan ei tule siitä katkeroitua, vaan lainaajan asenteena on oltava samanlainen kuin antaessaan lahjaa.
Mummomuori vastasi nimimerkille Velkaa: "En tainnut kyllin selkeästi ilmaista?"
Miksi kirjoitit noin, Velkaa vain selitti kyseistä Raamatun kohtaa ja selvensi joitakin virheitäsi, ei hän varmaan halunnut sinua loukata. Olen saanut viesteistäsi sellaisen käsityksen, että ota hyvin helposti ns. nokkiisi. Kirjoittamaasi kohtaan "Raha on se kaiken pahan alku ja juuri" nimimerkki Velkaa korjasi, että Raamattu sanoo, että ei raha, vaan "rahan himo on kaiken pahan alku ja juuri". Raha on vain väline ja me tarvitsemme sitä. On kyllä hyvä, että olet ahkera keskustelija, mutta tämä ketju ei ole oikein yltänyt maaliinsa. Kunnes sitten tuli Elohiirim ja kertoi, että itse Jeesus selitti kyseisen kohdan. Se riittää minulle ja toivottavasti kaikille muillekin, jotka uskovat Jeesukseen ja Hänen sanoihinsa. Ketju on vihdoin tullut maaliinsa.
Minustakin kannattaa yleensä lukea Raamattua kokonaiskontekstissä, eli mitä siellä muuten sanotaan näistä asioista ja jotka ovat sitten lopulta niitä tärkeämpiä. Itse asiassahan, siellähän on jopa kohta, jossa joku pyytää Jeesusta apuun jossain raha-asiassa, tai perinnössä sukulaisensa kanssa ja Jeesus vastaa siihen, ettei hän ole tullut tänne toimittamaan semmoisia asioita.
Kuulkaa, rahasta viis, tämä kirja kertoo ihan muista asioista. Varmaankin tulevaisuudessa tuo jossa palvelija ei anna velkoja anteeksi, käännetään tarkoittamaan pelkkää rahaa. Hyvänen aika, miten erityisesti länsimaat saisi tästä mammonan palvonnasta edes jotenkin irti.
Jokainen tavallinenkin pulliainen laskeskelee kolikoitaan ja yrittää ahnehtia jotain isompaa autoa kuin naapurinsa. Kaikki aika kuluu mammonan parissa ja syvempi pohdinta jää täysin sivuun. Samaan aikaan jokainen natkuttaa palkastaan ja liika vähän on sitä tavaraa komeroissa olevinaan....
No, ketjulle käy aina näin. Aihe on niin kielletty, ettei siihen uskalleta juuri kantaa ottaa. Etenkään ne jotka eivät voi lukea jostain miten näihin vastataan.
”näyttää sisäistäneen”, ”näyttää ymmärtäneen”
Enhän ole kiistänyt etteikö hän olisi osaa ymmärtänyt.
”uskovan lainaajan ei tule elää takaisinmaksun odotuksessa”
Kun jaksaisitte nousta sieltä omasta itsestänne välillä ja katsoa vähän kauemmas. Toki tämä pitää paikkansa jos uskova omistaa pankkien osakkeita tai istuu lainaustoimintaa harjoittavassa yrityksessä päättävissä elimissä tai päättää lainanannoista. Muuten tällainen lainaustoiminta on käytännössä mitätöntä – hätää kärsivälle on annettava eikä lainattava. Tämän halusin oikaista.
”Olen saanut viesteistäsi sellaisen käsityksen, että ota hyvin helposti ns. nokkiisi.”
Tiedän tyylini on tällainen, ja siitä voi saada väärän käsityksen. Eihän näissä ole mitään ”nokkiin” ottamista.
”Raha on vain väline ja me tarvitsemme sitä.”
Hyvä että toit tämän puolen esiin. Se on väline, joka on pakollinen, se on totta. Raha on ikävä kyllä muodostunut välineeksi joka hallitsee maailmaa. Suhteemme siihen vain on hyvin kaksijakoinen. En ole huomannut että tätä himoa vastaan juuri kukaan nostaa esiin keskusteluissa tai muissa kannanotoissaan. Sille synnille on annettu hiljainen hyväksyntä.
Yhdysvalloissa jossa työn arvostus on suurta ja kaikki miehet Herroja, voi tehdä konkurssin ja aloittaa alusta hyödyttämään koko maailmaa. Meillä on paljon opittavaa. Impivaarat menehtyy.
No, onhan se tunnetusti maa jossa pitää tehdä montaa työtä ja silti voi nähdä nälkää… Että se siitä hyvyydestä.