mikä neuvoksi nuorelleparille, jotka ovat eroamassa..2pientä lasta ja kummallakaan ei töitä..tai äiti tällä hetkellä äippälomalla ja isällä ei töitä pienellä paikkakunnalla. Rahaasiat ovat ihan retuperällä ja toisiin asuntoihin lähes mahdotonta päästä kiinni. Tiukka rahatilanne (koska aina PA) on osaksi syynä eroaikeisiinkin, varmaan muuten tilanne olisi toinen jos joskus olisi tuota rahantynkää...mikä neuvoksi, ei se tuo eroaminen mitään auta, mutta pinna palaa vähemmästäkin..ei se tuota rahatilannetta paranna ainakaan, mutta mitä avuksi. Molemmat ovat vielä nuoria. Hyviä neuvoja kaivataan. Pelottaa varsinlin nuoren isän puolesta, ettei vaan sortuisi mihinkään väärään, kun perhe hajoaa ja kaikki ympäriltä.
apua, PLIIS111
leena-mummo
4119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Halu selviytyä pitää lähteä ihmisestä itsestään. Ja moni on useinkin eroamassa vaikean tilanteen edessä ja suhdetta koetellaan kunnes päätetään jatkuuko homma yhdessä vai ei. Vastoinkäymisien myötä ehkä se luottamuskin suhteen kestoon yli pahojen aikojen kasvaa, tai sitten ei. Tärkeintä on olla tukena ja vaikka sanoa että antakaa vähän enemmän aikaa asioille kun tuskin mikään kiire mihinkään on.
Just näin,aleksandra50.
"Siihen ne ensin hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu" on mummoni viisas sanonta.
Mitäpä muuta voit tehdä kuin olla omalta osaltasi tukena vaikeassa tilanteessa. Kantaa et heitä voi, etkä taakkaa omille hartioillesi ottaa. Aikuisena eläminen parisuhteessa ja lapsen vanhempana olo on ihan "oikeesti" eikä mitään "leikisti". Vastuu on otettava ja se on kannettava. Se on sitä mitä elämäksi kutsutaan. Sinä mummona itsekin tiedät ja olet joutunut kokemaan?
Nuoren parin on keskenään ja yhdessä selvitettävä tie eteenpäin. Muuta ei voi kuin olla mahdollisuuksiensa mukaan tukena. Päättää et heidän puolestaan voi. Elämää et heidän puolestaan voi elää. Onhan se varmasti raskasta vierestä katsoa, mutta elämän koulu on kova koulu. Siinä joko vahvistuu tai sitten heikoimmat putoaa. Väkisin et ketään pystyssä pitele.
Pidä kuitenkin huoli isestäsi ja omasta jaksamisestasi. ketään ei hyödytä jos sinäkin romahdat! Päivä menee toinen tulee, elämä kulkee kuitenkine teenpäin. Tavalla tai toisella. Jaksamisia.
Kyllä sossu ja Kela ja kirkko auttaa. Kun vain on tarpeeksi alhainen moraali ryhtyä yhteiskunnan elätiksi.
Itse oon katsellut nuorta, tai jo kohta varhaiskeski-ikäistä naista, joka erosi kohta lapset tehtyään. Elää ihan mukavasti isossa kaupungin vuokra-asunnossa, saa elarit töihin menneeltä mieheltään, asumistukea ynnä muuta avustusta. On laskenut, että ei kannata tehdä työtä, ettei tuet pienene. Rahaa riittää vielä tupakkaan ja viinaankin. Lasten vaatteisiin ja ruokaankin, mutta ensin tietenkin omaan hyvään, saavathan lapset tarhassa ruokaa. Ja sääliviltä tutuilta vaatteita..
Jaa ettei miehellä töitä? Heitä hemmettiin tollanen raukkapas.ka joka ei pysty huolehtimaan perheen toimeentulosta.
Varmaan taas joku akateeminen joka leikkii älykästä ja istuu läppärillä kaiken ajan.
Juokse lasten kanssa ja lujaa.