Vaikuttaa vähän siltä, että tämä palstalle raportoimani kaukotutustuminen, joka huipentui nopeaan tapaamiseen kaupungilla, on päättynyt. Voin syyttää siitä vain itseäni, mutta en oikein osaa olla harmissanikaan.
Minun olisi pitänyt olla aktiivisempi, aloitteellisempi ja pitää enemmän yhteyttä, mutta se alkoi tuntua liian raskaalta. En jaksanut tehdä tikusta asiaa silloinkin kun pääni oli aivan tyhjä. (Se tuntui liikaa velvollisuudelta, vaikka nautinkin keskusteluistamme. Tarpeemme yhteydenpidon määrään olivat vain liian erilaiset.) Nyt hän ei enää ole vastannut harvakseltaan laittamiini viesteihin.
Tosin voi olla niinkin, että juttu todellisuudessa kuivui kokoon jo tapaamisessa, mutta kohteliaana ihmisenä hän päätti siinä vaiheessa alkaa feidata pikkuhiljaa kertanapsauksella katkaisemisen sijasta.
Eipä siis muuta kuin uutta matoa koukkuun ja elämän mittaista onkireissua Kuolleellamerellä jatkamaan.
Minun olisi pitänyt olla aktiivisempi, aloitteellisempi ja pitää enemmän yhteyttä, mutta se alkoi tuntua liian raskaalta. En jaksanut tehdä tikusta asiaa silloinkin kun pääni oli aivan tyhjä. (Se tuntui liikaa velvollisuudelta, vaikka nautinkin keskusteluistamme. Tarpeemme yhteydenpidon määrään olivat vain liian erilaiset.) Nyt hän ei enää ole vastannut harvakseltaan laittamiini viesteihin.
Tosin voi olla niinkin, että juttu todellisuudessa kuivui kokoon jo tapaamisessa, mutta kohteliaana ihmisenä hän päätti siinä vaiheessa alkaa feidata pikkuhiljaa kertanapsauksella katkaisemisen sijasta.
Eipä siis muuta kuin uutta matoa koukkuun ja elämän mittaista onkireissua Kuolleellamerellä jatkamaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onneksi mikään muukaan ei suju, niin tuo asia ei tunnu ollenkaan niin suurelta... Jatko-opintojen aloittamiseen tai oikeastaan mihinkään ei ole minkäänlaisia voimia; hyvä että pääsen sängystä ylös ennen iltapäivää. Minut nakitettiin äänittelemään vanhusten amatööripohjalta säveltämiä ja runoilemia lauluja ilman minkäänlaista korvausta vaivannäöstäni, koska kyseiset ihmiset vain sattuvat olemaan isäni tuttuja. Oman musiikkiprojektini "5-vuotistaiteilijajuhla" taas lähestyy tilanteessa, jossa mikään tekemiseni ei kiinnosta enää ketään: kun tein biisipostailu/AMA-langan Ylilaudalle (jossa yleisöstäni suurin osa on perinteisesti ollut), se sai peräti kaksi lukukertaa ja molemmat lukijat piilottivat langan vastaamatta.
Sentään olen toistaiseksi ollut fyysisesti terve. Edes jotakin hyvää on vielä (mikä voi tästä muuttua huonompaan suuntaan). Juokseminen ja kuntoilu saavat tuntemaan jotakin, että olen yhä elossa.
"Jatko-opintojen aloittamiseen tai oikeastaan mihinkään ei ole minkäänlaisia voimia; hyvä että pääsen sängystä ylös ennen iltapäivää."
Mikä siis sai sinut olettamaan että olisi voimia parisuhteeseen?
Olen yrittänyt seurustella masentuneen ihmisen kanssa, mutta ei siitä mitään tullut juuri siksi ettei hänellä ollut voimia mihinkään. Mikään ei jaksanut oikeasti kiinnostaa eikä innostaa.
Mitä odotat naiselta tai miten parisuhde muuttaisi elämääsi? Mitä nainen saisi siitä että on kanssasi?
Tietysti todettu jo monta kertaa, mutta kannattaisi tehdä jotain sen eteen, että pääsisit sieltä faijan hoivista pois. Omassa rauhassa & vapaudessa eläminen on laadukkaampaa elämistä. Toimeentulosta ei kannata suuremmin huolehtia, koska ainakin toistaiseksi kruunu (=sossu) pitää ihan hyvin huolen pojistaan.
Ylilauta on teinien palsta.
No en minä hirveästi mitään mahdollisuuksia olettanutkaan, vaan olin vain "katsotaan miten käy" -periaatteella liikkeellä.
Uskon että sellaiset asiat voisivat innostaakin, joilla tuntee ja kokee olevan jotakin merkitystä. Suurempana mielenterveysongelmana pidän tapausta, jossa ihminen jaksaa vuodesta toiseen innostua asioista, joiden tekeminen ei tuota hänelle minkäänlaista palkintoa tai hyötyä missään muodossa. (Tosin oma musiikkiprojektini pitää edelleen mieleni vireänä, vaikka yleisöä ei enää ole; tänäänkin sain kirjoitettua valmiiksi erään mielestäni varsin mainion rasistisen ja misogynistisen laulutekstin. Oman ikävyytensä ihmisenä näyttäminen muulle maailmalle on riittävä tyydytys.)
Eihän nainen mitään saisikaan elämästä kanssani. Sitähän tällekin yritin alusta asti hokea, mutta niin vain useamman kuukauden ajan hän yhteydenpitoa jatkoi.
Onnea jatko-opintoihin ja naisiin.
Ihan turhahan se on yrittää mitään, jos ei edes pillua saa.