Itse olen poliittisesti varmaankin perusaktiivinen; ennen vaaleja teen vaalikonetestit netissä, tutustun ehdokkaisiin, käyn sähköpostilla keskusteluja joidenkin ehdokkaiden kanssa ja lopulta sitten äänestän mielestäni parasta. Seuraan lehtiä ja uutisia päivän mittaan netissä ja saatan aamuisin vilkaista uutiset telkkarista.
Tykkäisin, että myös kumppani olisi suurinpiirtein ajatusmaailmaltaan näissä asioissa samoilla linjoilla ja olisi kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja tapahtumista. En osaisi kuvitella tapailevani miestä, joka on poliittiselta kannaltaan aivan erilainen kuin minä, eikä häntä kiinnostaisi ollenkaan ajankohtaiset asiat.
Miten paljon teillä vaikuttaa kumppaniehdokkaan poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset?
Tykkäisin, että myös kumppani olisi suurinpiirtein ajatusmaailmaltaan näissä asioissa samoilla linjoilla ja olisi kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja tapahtumista. En osaisi kuvitella tapailevani miestä, joka on poliittiselta kannaltaan aivan erilainen kuin minä, eikä häntä kiinnostaisi ollenkaan ajankohtaiset asiat.
Miten paljon teillä vaikuttaa kumppaniehdokkaan poliittiset ja yhteiskunnalliset näkemykset?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Minäkin olen perusaktiivinen, kuulun varmaan siihen suurimpaan ryhmään joka ei äänestä koskaan kun on vain paskoja ja vielä paskempia ehdokkaita ja puolueita. Seuraan uutisia ja osaan ennustaa missä menee pieleen kerta toisensa jälkeen ja näen kansalauman tyhmyyden kun niitä vedätetään. Turhauttaa hieman kun en mitenkään voi vaikuttaa siihen ja siksi vältän katsomasta eräiden poliittisten vaikuttajien haastatteluja yms. kun tietää että alkaa vain v..ttamaan ja samasta syystä useimmiten lieltäyyn keskuslemasta politiikasta kavereideni kanssa, varsinkin sellaisten jotka tiedän kiihkeiksi mutta typerän naiiveiksi ajatuksiltaan.
Kyllähän se vähän säälittäisi, jos nainen olisi politiikan suhteen noin naiivi. Kai se karisisi pois aikanaan, mutta naiset tuppaavat olemaan niin umpimielisiä, etteivät ne aina tahdo oppia vaikka kuinka kärsivällisesti opettaisi.
Kovin fanaattisen tapauksen kanssa olisi haastava olla, varsinkin jos en pystyisi edes jakamaan hänen kantaansa.On asioita, joissa en itse jousta tai myönny, mutta pääsääntöisesti olen ulospäin todella neutraali politiikan suhteen.
Mua kans toi fanaattisuus vähän ehkä ahdistaisi, jos mies olisi vaikka megapersu ja toitottaisi niitä "mamu"-kommenttejaan yleisilläkin paikoilla, niin voisin joutua vaihtamaan seuraa vähin äänin... Voi olla maahanmuuttovastainen tai voi vastustaa homoliittoja, mutta moukkamaisuutta ja huonoa käytöstä en siedä.
Yleisillä paikoilla äänekkäästi mielipteensä ilmaiseva, jalat alta vievä megapersumies olisi sulle oikein sopiva rangaistus fuckbuddyilysta :D
Ounou! I´ve been a very naughty girl! :D
Ja taas megapersumies saisi pillua. Siinä sitä taas ätmeille rangaistusta kerrakseen. ;-)
"Call me Timo Soini!" :D
Olisi kuitenkian hauska ajatella kuinka megapersumies joutuisi tietämättään lipittämään etnoperäisen fuckbuddymiehen sperman jämiä :D
Hitto, pitääkö tässä nyt äkkiä joku etnopanijakin hommata?!
Olis kyllä rangaistusta kerrakseen, kun jalat alta vievä mies, mutta helkutti kun ei kehtais sen kanssa missään julkisesti liikkua. Julmaa... :D
Se lausutaan 'maahanmuuttokriittinen'. Eipä olisi arvannut, että keskuudessamme on Peruspoliittinenloora.
Olen itse "peruspassiivinen" eli seuraan uutisia, muuta mediaa ja Usarin blogeja (lol), saatan joskus vaalitorilla ehkä jotain höpistä jonkun ehdokkaan kanssa mutta en ole erikseen sähköpostilla lähestynyt ketään.
Ystävieni kanssa emme juurikaan puhu omista poliittisista näkemyksistämme, politiikasta yleisemmin kyllä silloin tällöin. En usko että pitäisin sitä sinänsä suurena ongelmana parisuhteessa vaikka en edes tietäisi ketä kumppani äänestää ja toisin päin. Mikä siis ei poissulkisi yhteiskunnallisista asioista puhumista. Mutta näin alle 180cm pitkänä miehenä tämä on tietysti täysin teoreettista pohdintaa.
Isoista asioista, kuten politiikka, uskonto ja rahan käyttö, olis varmaan hyvä olla lähellä toisiaan mielipiteissä.
Mä seuraan aktiivisesti politiikkaa ja mua ärsyttää äänestämättömät ja nojatuolisankarit, jotka osaa haukkua mutta eivät näe omaa rooliaan pelissä. Jos poliitikot eivät miellytä, aina voi itse ryhtyä hoitamaan yhteisiä asioita. Jonkun ne on tehtävä. Mätämunia on sekä poliitikoissa että äänestäjissä.
Äänestäjille ei makseta ökypalkkaa nukkumisesta. Poliitikoille maksetaan.
Äänestäminen on tuen antamista läpimädälle näennäisdemokraattiselle järjestelmälle. Parasta, mitä ihmiset voisivat tehdä, olisi se, että kukaan ei menisi äänestämään, siis _kukaan_. Ei äänestämällä vaikuta yhtään mihinkään, koska päätökset tehdään valtion virkamiesten ja ulkopoliittisen instituutin toimesta, jotka delegoivat niiden hyväksymisen eteenpäin hallitukselle ja puoluejohtajille. Puolueryhmien jäsenet taas sitten seuraavat johtajiaan kuin lampaat, sen tietävät kaikki, jotka ovat vähänkään perehtyneet puoluepolitiikkaan.
No aika vähän sinäkin politiikasta tiedät.
No, oikeastaan ei, kun ne poliittiset mielipiteet tuppaa ajan kanssa muuttumaan. Itse olen demari, mutta en äänestä, koska ei kukaan jonka äänimäärä riittäisi sisään vastusta Bilderberggejä ja mitään millä on väliä, että mieluummin vaikka rukoilen...
Minusta on hienoa, jos toisella on hyvin perusteltuja mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivat omistani. Kunhan niitä ei aleta tuputtamaan vaan seinät ovat leveällä ja katto korkealla.
Tahtoo vain olla niin, että kommari pitää porvaria itsekkäänä ja porvari kommaria hyväksikäyttäjänä. Vaikeaa on vegaanin ja lihansyöjän aamiaispöydässä. Entäs absolutistin ja suurkuluttajan illanvietossa? Tai uskovaisen ja ateistin lastenkasvatus?
Taitaa olla niin, että kovin vastakkaiset mielipiteet sopivat paremmin ystävyyssuhteisiin kuin parisuhteeseen.
Silloin kun niitä omia näkemyksiä tai elämäntapoja aletaan tuputtaa sille toisellekin niinä ainoina oikeina vaihtoehtoina, niin sitten saattaa olla parempi harkita parisuhdetta uudelleen. Toisen mielipiteiden ja vakaumuksen kunnioittaminen on tärkeää kyllä kaikenlaisissa ihmissuhteissa.
Minä luulen, että moni tuputtaja on hyväntahtoinen hölmö. Yhteisöllisyys ja samanlaisuus luo turvallisuuden tunnetta. Ajatellaan, että mikä on havaittu hyväksi omassa elämässä, on hyväksi kanssaihmisillekin. Puhumattakaan esimerkiksi uskovaisen puolison huoli rakkaansa palamiseen ikuiseti helvetin tulessa. Helposti kai siinä ärsytyskynnyksen huomaamattaankin ylittää. Valitettavasti.
No, eipä haitannut, kun tapasin mieheni oli hän vannoutunut ateisti ja minä agnostikko, muutuin kristityksi ja vuosia siinä oli kristitty ja ateisti, joista kummastakin toisen mielipiteet kuullostivat vain yksinkertaisesti typeriltä, mutta ei se haitannut yhtään, me ollaan oltu aina 100% onnellisia yhdessä, sielunkumppanit, sitten mieheni koki ihmeparantumisen ja lopulta uskonto oli hänelle, jopa niin tärkeä, että mietti papiksi ryhtymistä, jota vastustin, kun papin kanssa sängyssä -> voi ei.
Siis kirjoitin joista, tarkoitin joista asioista toisen mielipiteet kuullostivat vain typeriltä.
Ihanne kumppani olisi sellainen joka ei ole sitoutunut mihinkään poliittiseen ideologiaan vaan omaisi kriittisen ajattelukyvyn ja omat mielipiteet, Ja mikä tärkeintä, kykenisi kyseenalaistamaan kaiken.
Mutta en esim katselisi
-Raha/työ orientoitunutta oikeistolaista
-Viherliberaali ym kulttuurimarxismi tyyppejä.
-Konservatiivi persuja.
Kultainen keskitie menee siellä jossain..
.. tai aamunkoi?
Minusta on hienoa kun joku on jotain perustaltua mieltä jostain, vaikka ne mielipiteet eroaisivat omistani. Tietysti elämän perusarvot pitäisvät olla kutakuinkin samat.
Minua kovasti ärsyttää, ihmisten naiivius politiikassa. Luullaan, että vaalitavoitteet ovat vaalilupauksia, ja luulo, että politiikassa ei täydy tehdä kompromisseja.
Itse en juuri em syistä ole halunnut politiikkaan mukaan lähteä, vaikka vanhemmat ovat olleet aktiiveja ja minuakin on kysytty mukaan.
Olivatko vanhempasi taistolaisia?
Jos äänestäjä ei voi luottaa mihinkään, mitä poliitikko ennen vaaleja sanoo, on täysin samantekevää, ketä äänestäjä äänestää. "Kompromisseista" sössöttävät ne, joille politiikka on pelkästään oman vallan ja omaisuuden kasvattamista.
Arvostan sitä, että on tullut omiin mielipiteisiinsä pitkällisten harkintojen ja pohdintojen kautta. Usein tällaisen huomaa ihmisestä siitä, että hänen kantansa ovat hybridejä eri filosofioista ja poliittisista liikkeistä. Mistä päästään ehkä siihen, että eniten vaikeuksia minulle tulisi, jos kumppani kannattaisi yksisilmäisesti jotain liikettä, eikä suostuisi näkemään miten tuon liikkeen tai filosofian kiihkokannattaminen sortaa muita ryhmiä yhteiskunnassa. Ihan sama mikä liike tai filosofia kyseessä; kiihkofeministit ja kiihkopersut ovat mielestäni ihan yhtä pahoja keskenään, samoin kiihkoateistit ja kiihkouskovaiset. Jne.
Tällainen yksisilmäisyys, tai ainakin lähelle sitä menevä asennoituminen, ei ole mitenkään harvinaista, vaikka niin voisi ensiksi luulla. Esimerkiksi valtavirtaan levinnyt ja Suomessa ihan yhteiskunnan rakenteisiin upotettu kovan laidan feminismi on minusta ääriliike; ihan sama vaikka sillä olisikin naisten enemmistön kannatus Suomessa, ääriliike se silti on.
Millaisia ovat kiihkopersut? Persujenhan on väitetty hajoavan jo miljoona kertaa, koska ovat liian erilaisia ja yhteinen aate puuttuu. Yrittäjäpersun ajatukset taloudesta ovat varsin erilaisia vasemmistolaisempaan duunaripersuun.
No kiihkopersuja on tietty ainakin kahta eri alalajia, varmaan useampaakin. On natsipersuja, on prosessiteollisuuspersuja, ja kolmanneksi voisi laittaa vaikka että on juntteilupersuja. Jokaisesta ryhmästä löytyy kiihkopersuja.
:D
Lisään vielä tähän kun oli tuommoinen uutinen:
http://www.terve.fi/parisuhde/79633-10-yleisinta-syyta-eroon-osa-1
Eli siis kyllä ne isot näkemyserot voi olla aika iso uhka. Konnetoin tuonne väliin
"1. Pettäminen
Vähiten yllättäen pettäminen oli suurin syy eroon, mutta tutkimusten mukaan noin puolet meistä kertoo pettämisen olevan oikeutettua tietyissä tilanteissa."
Minusta pettämistä voi tapahtua jo ennen suhdetta jos toinen salaa isoja asioita elmäntyylissään, esim. se fuckbuddyily. Joo, varma ero olisi.
"2. Huono seksi
Ei liene myöskään yllättävää, että seksisuksien mennessä ristiin homma lopahtaa melko äkkiä. Parisuhteessa tulisikin puhua omista haluistaan ja toiveistaan alusta asti, jotta omat kannat toisen toiveisiin tulevat selviksi."
Tuossa nyt kuitenkin voi aina parantaa, ei siis semmoinen tilanne jota ei voisi korjata.
"3. Mustasukkaisuus
Ylitsevuotava mustasukkaisuus, toisen kyttääminen ja omistushaluisuus ovat avaimia eroon, ja vieläpä yleensä vaikeaan sellaiseen. Sellaista käytöstä ei tarvitse kenenkään hyväksyä eikä sitä pidä edes sietää, vaikka kumppani tuntuisi muuten oikealta."
Joo, eihän tuo mukavaa olisi. Ihan hyvä eron syy.
"4. Raha
Rahasta ja laskuista taisteleminen ei ole mitään uutta. Raha-asioistakin pitää kuitenkin pystyä puhumaan rehellisesti toimivan parisuhteen vuoksi."
Jos raha-asiat nniin huonoissa kantimissa että pitää riidellä niin kai sen parasta ettei ainakaan yhteistä tiliä sitten ole.
"5. Perheen arvot
Kahden erilaisen kulttuuriympäristön kasvattamat perheet voivat tuoda liikaa kitkaa parisuhteen taustalle. Esimerkiksi kahden eri uskonnon törmääminen voi olla liikaa suhteelle."
Joo, voisihan se tuokin olla este jos kovin fanaattisesti menee eri ääripäihin, sama juttu varmaan politiikan suhteen jos niitä asioita nostetaan tapetille koko ajan.
Äänestäminen on sitä, että valkataan vähiten huonoin ehdokas huonoakin huonommista vaihtoehdoista. Todellinen maximin-ongelma. Äänestäminen on silti kansalaisuusvelvollisuus, mutta helpoksi sitä ei näköjään tehdä.