juttu hesarissa tänään

Kun kirjoitatte, muistakaa laittaa myös henkilötietonne nimimerkin lisäksi. Hop hop hop!

Minun perheeni hajasioitettiin joskus aikoinaan pienelle paikkakunnalle. Enpä voi sanoa että pieni maaseutukylä on kovinkaan kiva paikka tulla muukalaisena ympäristöön jossa lähes kaikki tuntevat toisensa ja ovat sukua toisilleen. Pääkaupunkilaisena saat enisimmäisenä leiman otsaasi , et voi olla kunnollinen kun sieltä tulet. Lapset leimataan koulussa häiriöoppilaiksi vaikka kuin ois ollut luokkansa priimus muualla.
Onneksi on mukaviakin ihmisiä , mutta muutama harva voi sitten tehdäkkin olosi tosi hankalaksi.
Työtä et voi hakea ainakaan kunnalta , sehän on pois omilta kyläläisiltä. Tein sen virheen ja nyt olenkin sitten savustettu ulos rankimman jälkeen , leimattu ihan kamalaksi ihmiseksi. Kiusaamistani kesti vuosikausia mutta periksi ei annettu ennenkuin saatiin luhistettua henkisesti.. Omat lapseni jo isoja ,mutta muistelevat aikaa kamalaksi. Paikkakuntalaisista ei taida vieläkään olla yhtään ystävää, ja kun juttelemme kokemuksistamme niin samojen perheiden lapset olleet heitäkin savustamassa esim. ystävyyssuhteissa. Onneksi lapsistani on kumminkin kasvanut sosiaalisia -ja empaattisia luonteita. Surullinen olen siitä että leimaaminen aiheutti mm. koulukammoa. Tarinani on pitkä mutta haluan tässä tuoda oman kantani esiin noissa muutoissa . Jos paikkakunta haluaa ottaa vastaan jonkun esim. viraston on sen kyettävä takamaan sen että siellä pystyy myös elämään pelkäämättä rasistista reagointia mitä valitettavasti esiintyy pienillä paikkakunnilla

hajasioitusta kirjoitti:

Minun perheeni hajasioitettiin joskus aikoinaan pienelle paikkakunnalle. Enpä voi sanoa että pieni maaseutukylä on kovinkaan kiva paikka tulla muukalaisena ympäristöön jossa lähes kaikki tuntevat toisensa ja ovat sukua toisilleen. Pääkaupunkilaisena saat enisimmäisenä leiman otsaasi , et voi olla kunnollinen kun sieltä tulet. Lapset leimataan koulussa häiriöoppilaiksi vaikka kuin ois ollut luokkansa priimus muualla.
Onneksi on mukaviakin ihmisiä , mutta muutama harva voi sitten tehdäkkin olosi tosi hankalaksi.
Työtä et voi hakea ainakaan kunnalta , sehän on pois omilta kyläläisiltä. Tein sen virheen ja nyt olenkin sitten savustettu ulos rankimman jälkeen , leimattu ihan kamalaksi ihmiseksi. Kiusaamistani kesti vuosikausia mutta periksi ei annettu ennenkuin saatiin luhistettua henkisesti.. Omat lapseni jo isoja ,mutta muistelevat aikaa kamalaksi. Paikkakuntalaisista ei taida vieläkään olla yhtään ystävää, ja kun juttelemme kokemuksistamme niin samojen perheiden lapset olleet heitäkin savustamassa esim. ystävyyssuhteissa. Onneksi lapsistani on kumminkin kasvanut sosiaalisia -ja empaattisia luonteita. Surullinen olen siitä että leimaaminen aiheutti mm. koulukammoa. Tarinani on pitkä mutta haluan tässä tuoda oman kantani esiin noissa muutoissa . Jos paikkakunta haluaa ottaa vastaan jonkun esim. viraston on sen kyettävä takamaan sen että siellä pystyy myös elämään pelkäämättä rasistista reagointia mitä valitettavasti esiintyy pienillä paikkakunnilla

Kyllä niitä rasisteja on isoimmillakin paikkakunnilla. Se on ikävää se. Ei anneta edes ihmisarvoa ihmiselle. Kyllä minullekin on lyöty sellainen leima ettei sitä tahdo jaksaa kestää. Nytkin tulin lenkiltä hammasta purren, kun niin perin ikävät muistot ovat aiheuttamassa mielipahaa vaikka en ole enää moneen vuoteen ollut siinä kaupungissa ja työpaikassa. Eivät ne kaikki olleet ihmisiä, vaan piruja.