miettinyt pitkää.... Olisko jo mun aika. Oon meinaa 12.v tyttö. Läheiset ja eläimet kuolee... Kaikki yrittää itsemurhaa... Surua.. Ei isää... Levitellään suurrenneltuja juoruja... Kiusataan... Lyödään.. Potkitaan.. Kaikkee.. Oon itseasiassa yrittäny jo itsemurhaa mut en sit tehnykkään sitä... Mietin ennen ku olin tappamassa itteni et mitä hyvää vielä on... Mietin äitiä, sukulaisia, koiraa.. En vaan pystyny, koska äiti oli sanonu et jos mä tai mun sisko tehään itsemurha se tekee perässä..
Itsemurha oikea ratkaisu?
12.vitsari
11112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nössö
Älä tee sitä!! Kaikki tulee kaipaan sua! Oikeesti! Hirvee tuska ja menetys!
12.v! Wtf! Mä oon 16 en missään tapauksessa halua tehä tommosta! Etkä säkään. Leuka pystyyn ja iloitse! :)
Minäkin olen yrittänyt. Olin hirttämässä itseäni mutta en pystynyt siihen. Älä mene pilaamaan elämääsi tuollaisella. Kuuntele itseäsi ja puhu muille!
Heikko
Hae nytheti keskustelukumppania jostakin muualta kun tämmöiseltä pskakeskustelupalstalta.
Äitisi, koulun terveydenhoitaja, aikuinen sukulainen... jollekin voit varmaan kertoa murheesi ja ahdistuksesi. Asioihin löytyy apua, kun niistä puhuu jollekin. Omasta kokemuksesta tiedän, että jo isoista murheista puhuminen jollekin helpottaa hiukan. Saa sen isoimman "möykyn" sisältä hiukan sulamaan.
Niinkuin itse sanoit, mahdollinen itsarisi aiheuttaisi suurta surua läheisillesi. Et varmaankaan sitä oikeasti halua.
Minulla on yksi tyttö, jo vanhempi kuin sinä. Koko elämässäni en ikänä ole voinut kuvitella mitään pahempaa, kuin että joutuisin jostakin syystä - sairauden, onnettomuuden tai muun seikan vuoksi - hautaamaan tyttäreni. Kuolisin suruun.
Vaikka sinusta tuntuu vaikealta, puhu kuitenkin jollekin läheiselle aikuiselle. Pure hammasta ja päätä, että minähän kyllä tästä selviän, minulla on vielä hyvä elämä vastassa, kunhan tästä synkästä ajanjaksosta sinnittelen eteenpäin
Olen 36v itsemurhaa hautova vaikea se on ketään neuvoa tiedän kyllä tunteen kun painolastia on liikaa. 12v vanhana on kyllä turhan nuori lähtemään omasta mielestäni.
Vaikka kärsimystähän tämä elämä toisille on ei siitä pääse mihinkään. Kuten jossakin laulussa lauletaan "meitä on niin moneksi toiset saa tietokoneen toiset saa pataan".
Yleensä siinä ei ole mitään yhtä syytä vaan monta syytä, jotka vievät veneen pohjaan. Kiusaaminen on aika ikävä juttu samoin se jos tuntuu, että ei oikeen kuulu mihinkään eikä ole ulospääsyä tilanteesta.
"Vaikka sinusta tuntuu vaikealta, puhu kuitenkin jollekin läheiselle aikuiselle. Pure hammasta ja päätä, että minähän kyllä tästä selviän, minulla on vielä hyvä elämä vastassa, kunhan tästä synkästä ajanjaksosta sinnittelen eteenpäin"
Kaikilla ei ole ketään läheistä kenelle puhua ei kuunnella, ei ole aikaa tai ei ymmärretä eikä keskustelu edes ole mahdollista tai sitten vanhemmat on juoppoja tai vanhemmilla on itselläänkin mielenterveysongelmia.
Rakas <3 mä oon 23, ja ollut samassa tilanteessa kuin sä ja yrittänyt itsemurhaakin. Muista; elämä paranee kyllä! Joskus tuut vielä huomaamaan. Mun elämä oli kuolemaa. Asuin alkoholisti äidin kanssa, ja mua kiusattiin koko ala ja ylä-aste. Nyt oon unelmatöissä, upea poikaystävä ja kaikki <3 usko itseesi. Vitut jostain kusipäistä, sun elämä on sun ja sä voit tehdä siitä upeeta. Kaikki tulee myös aikanaan.
Te jotka mietitte itsemurhaa, katsokaa nää videot ennen tekoanne. Ja pyydän, älkää tappako itseänne!!!
Kokemus helvetistä:
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=2317
Kokemus taivaasta:
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=13631
Jumala on olemassa, ja Hänellä on ihana ihmeellinen suunnitelma just sunkin elämällesi! Ota Hänet vastaan, rukoile ja pyydä Häneltä apua! Rukoile kuin parhaalle ystävällesi juttelisit, Jumala kyllä kuulee, Hän kuulee kaikki rukoukset, aina! Toivon että et tee mitään itsellesi!!!!
12-vuotiaan "aika" ei vielä tosiaankaan ole. Sinulla on pitkä elämä edessä ja ehdit miettiä vielä monta kertaa ja ajatukset muuttuvat matkalla useita kertoja sen mukaan, miten kasvat ja kehityt. Tai toivottavasti teet niin.
Itsari ei ole mikään ratkaisu mihinkään, se on lopetuspäätös kaikkeen. Oikeat ja hyvät ratkaisut kantavat ja antavat oikean ja hyvän elämän, jonka päätteeksi sitten joskus ennen sataa vuotta on hyvä panna silmänsä kiinni ja nukkua pois ikiuneen. Eli sitten, kun elämäsi on muovannut sinut siksi, miksi tulit tänne 'muovautumaan', mitä varten tulit elämään.
Itsekin halusin ensimmäisen kerran kuolla 12v. Nyt ikää on jo yli 30 ja haluan sitä välillä edelleen. Olo on ollut aika ajoin tuskaisa ja todella musta mutta välillä saan elämästä todella paljon iloa. Elämä ei todellakaan ole mennyt putkeen, mutta päätin taistella, kun se elämä on kerran luotu. Kyllä sitä ehtii kuolla myöhemmin. Se kuitenkin on väistämätöntä. Niin syntymä kuin kuoleminen. Kaikki mitä siinä välissä tapahtuu, on sinun käsissäsi. Mitä kaikkea ihanaa voitkaan saavuttaa tai tehdä vielä! Ystäväni paras vinkki on minulle ollut; se paha olo menee aina ohi. Ja niin se menee.
Itsemurhasta on todella vaikea puhua julkisesti, koska se tuo myös mukanaan häpeää. Netistä löytyy anonyymi ammattiauttajia, joille voi vain kirjoittaa ja purkaa sydäntään.
Myös yksi vaihtoehto on että laitat minulle sähköpostiin viestiä, jos voisin auttaa sinua. [email protected]