Kirjoittaessani tätä huomasin, ettei tekstillä ole juuri mitään tekemistä etäsuhteen kanssa. Siirsin tämän siis avioero-osioon, mutta en pyyhkinyt ensimmäistä kappaletta pois.
Minusta tuntuu, että haluaisin muuttaa reilun vuoden päästä toiseen kaupunkiin ja jatkaa nykyistä parisuhdettani etäsuhteena. Minusta tuntuu tällä hetkellä siltä, ettei vaimoni kanssa asuminen tunnu enää yhä mukavalta paikalta kuin viimeisten 10 vuoden ajan. Haluan uusiin ja haastavampiin työtehtäviin, eli kehittää omaa uraani, mutta en halua hajottaa avioliittoani.
Haluan etäisyyttä vaimooni, koska hän on aiheuttanut minulle paljon henkistä tuskaa & kipua viimeisten muutaman kuukauden aikana. Vuoden päästä tällä ei todennäköisesti ole suurta merkitystä päätöksentekooni, mutta juuri nyt muun väittäminen olisi valehtelemista.
Tietenkin haluaisin oikeasti tietää: valehtelenko tällä hetkellä itselleni? Haluanko oikeasti avioeron ja jatkaa elämääni omaan suuntaani? Välitän vaimostani, mutta samalla olen alkanut hyväksymään, ettei minun ole pakko laittaa vaimoani etusijalle. Olen tehnyt näin aikaisemmin parisuhteemme historiassa, eikä se ollut kaikkein viisain päätös, jonka olen koskaan tehnyt. Olen alkanut hyväksymään sellaista ajatusta, että tein neljä vuotta sitten virheen muuttaessani nykyiseen asuinkaupunkiini. Silloin järkeily oli, ettei vaimoni olisi pystynyt muuttamaan toiselle puolelle maata ja ottamaan vastaan hänelle hyvin tärkeää työpaikkaa ilman tukeani. Tämä saattaa pitää paikkaansa, mutta päätös muuttaa oli silti minun, enkä voi syyttää siitä vaimoani, vaikka olenkin tehnyt näin aikaisemmin.
Viimeisten kolmen viikon jälkeen olen hyvin väsynyt henkiseen kipuun. Ja kun minuun sattuu tarpeeksi kaikki purkautuu ulos hallitsemattomana itkemisenä ja tunteiluna. Terveellistä? Kyllä. Mukavaa? Ei sinne päinkään. Eli, en halua tehdä mitään lopullisia päätöksiä nyt. Haluaisin vain päästä takaisin tasapainoon, jotta voin jatkaa elämääni tekemättä mitään hätiköityjä päätöksiä. Tämän vuoksi en halua muuttaa mihinkään ennen 2016 kesää, vaikka voisin kyllä muuttaa puolen vuoden päästä, jos niin haluaisin.
Tällä hetkellä haluan antaa avioliitolleni mahdollisuuden. Haluaisin lukea etäsuhteista ja nähdä miten tämä muuttaa tunteitani vaimooni. Voi myös olla, että etsin vain "helppoa" reittiä ulos avioliitostani.
Minusta tuntuu, että haluaisin muuttaa reilun vuoden päästä toiseen kaupunkiin ja jatkaa nykyistä parisuhdettani etäsuhteena. Minusta tuntuu tällä hetkellä siltä, ettei vaimoni kanssa asuminen tunnu enää yhä mukavalta paikalta kuin viimeisten 10 vuoden ajan. Haluan uusiin ja haastavampiin työtehtäviin, eli kehittää omaa uraani, mutta en halua hajottaa avioliittoani.
Haluan etäisyyttä vaimooni, koska hän on aiheuttanut minulle paljon henkistä tuskaa & kipua viimeisten muutaman kuukauden aikana. Vuoden päästä tällä ei todennäköisesti ole suurta merkitystä päätöksentekooni, mutta juuri nyt muun väittäminen olisi valehtelemista.
Tietenkin haluaisin oikeasti tietää: valehtelenko tällä hetkellä itselleni? Haluanko oikeasti avioeron ja jatkaa elämääni omaan suuntaani? Välitän vaimostani, mutta samalla olen alkanut hyväksymään, ettei minun ole pakko laittaa vaimoani etusijalle. Olen tehnyt näin aikaisemmin parisuhteemme historiassa, eikä se ollut kaikkein viisain päätös, jonka olen koskaan tehnyt. Olen alkanut hyväksymään sellaista ajatusta, että tein neljä vuotta sitten virheen muuttaessani nykyiseen asuinkaupunkiini. Silloin järkeily oli, ettei vaimoni olisi pystynyt muuttamaan toiselle puolelle maata ja ottamaan vastaan hänelle hyvin tärkeää työpaikkaa ilman tukeani. Tämä saattaa pitää paikkaansa, mutta päätös muuttaa oli silti minun, enkä voi syyttää siitä vaimoani, vaikka olenkin tehnyt näin aikaisemmin.
Viimeisten kolmen viikon jälkeen olen hyvin väsynyt henkiseen kipuun. Ja kun minuun sattuu tarpeeksi kaikki purkautuu ulos hallitsemattomana itkemisenä ja tunteiluna. Terveellistä? Kyllä. Mukavaa? Ei sinne päinkään. Eli, en halua tehdä mitään lopullisia päätöksiä nyt. Haluaisin vain päästä takaisin tasapainoon, jotta voin jatkaa elämääni tekemättä mitään hätiköityjä päätöksiä. Tämän vuoksi en halua muuttaa mihinkään ennen 2016 kesää, vaikka voisin kyllä muuttaa puolen vuoden päästä, jos niin haluaisin.
Tällä hetkellä haluan antaa avioliitolleni mahdollisuuden. Haluaisin lukea etäsuhteista ja nähdä miten tämä muuttaa tunteitani vaimooni. Voi myös olla, että etsin vain "helppoa" reittiä ulos avioliitostani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Äh...tämä meni sitten vahingossa hieman väärälle alueella.
Mielenkiintoinen pohdiskelu. Etäsuhteitakin on erilaisia, minulle sellainen sopii hyvin. Viikolla saa oikeasti keskittyä työhön ja siihen arkeen. Kun sitten viikonloppuna näkee puolison , niin se on oikein mukavaa.
Kirjoituksestasi tulee esiin parisuhteen käymistila tms. Tekstisi lopussa kerrot pahasta olostasi ja sen purkautumisesta. Tunteet on hyvä kohdata, mutta oletko ajatellut että voisit tavata myös jonkun ammattilaisen, jolle kerrot tunteistasi ja mahdollisesti tapaat lääkärin? Se voisi auttaa sinua tämän yli. Tunnut oevan niin rikki, että jossain kohdin voi oikeasti pyytää myös apua.
Olen pohtinut ihan ääneenkin kotona jonkinlaisen parisuhdeterapeutin tai psykologin käyttämistä, mutta vaimo ei innostunut asiasta ollenkaan. Saattaa silti olla tarpeellsta, että haen apua ihan henkilökohtaisesti ilman vaimoa.
Tänään ei kuitenkaan ole huono päivä. Kävin aamupäivästä purkamassa (yllättävän paljon) aggressioita salilla pois. Kuntopyörä sai enemmän kierroksia kovemmalla vastuksella kuin koskaan ennen. Muutenkin siellä meni tavallista kauemmin. Illalla on leffailta kaveriporukalla. Huomenna ehtii sitten taas pähkäillä parisuhdeongelmia eteenpäin.