Aikuinen 155 cm

Heips! Varmaan oletkin jo kuullut neuvon "älä välitä". Meillä kaikki lähipiirin naiset ovat pituusluokkaasi tai vähän pidempiä, mutta myös vähän painavampia. Itse painan suunnilleen 52 - 54 kg (kesä- ja talvipaino!). Siltikin olen ihmisten mielestä pieni. Omasta mielestäni olen normaalikokoa. Ollut aina. Mutta itselleni muiden kokoarvioilla ei ole merkitystä, kun on isompiakin ongelmia elämässä.

Entäpä jos vaan jumpissa sanot ihmettelijöille suoraan, että pienillä naisilla on erilaiset haasteet ja että jumppa on sinulle tarpeen riittävän lihaskunnon, luuston hyvinvoinnin ja vireyden vuoksi? Todennäköisesti porukka tajuaa sen hyvin. Voi olla, että osa taviksista saatikka pulleroisista pitää kaikkia pienikokoisia anoreetikkoina. Toinen vaihtoehto on, että ison ihmisen näkökulmasta pienikokoinen vaan on niin tavattoman pieni, että sitä pitää hämmästellä. Kun nykyään teini-ikäisissäkin on niin massiivisen isoa kaliberiä edustavia yksilöitä (mukavaa, että keski-ikäinen nainen voi nykyään ostaa kengät lastenosastolta, kun lasten kenkäkoko kasvaa kasvamistaan).

Iloitse pienuudestasi!

Minäkin olen pieni aikuinen nainen, joidenkin mielestä jopa vanha.
Aina olen hyväksynyt kokoni, joskin silloin tällöin kapinoinut lyhyyttäni vastaan, mutta vasta nyt aikuisiällä olen täysin sinut itseni kanssa.
Olen ylpeä siitä, ettei minulla ole ylimääräistä massaa taakkanani, pituus ja paino on sopusoinnussa ja minun on hyvä olla.
Olkoot toiset ympärilläni ylpeitä siitä, että katson heitä ylöspäin ;)

Itse myös olen samaa pituusluokkaa, mutta lasten synnytysten jälkeen olen saanut painoa vähän enemmän. Olen monesti miettinyt sanovani näille jotka pituuteni mainitsee jotain yhtä ilkeetä. Koska mielestäni se on ilkeetä kun arvostelee toisen ihmisen ulkonäköä päin naamaa! Jos sanoisin jollekkin lihavalle hänen painostaa niin hänhän suuttuisi minulle verisesti. Jopa nekin ukot ovat pituuttani arvostelleet jotka ovat lyhyitä miehiksi. En ole viittinyt sanoa heille heidän pituudestaan mitään hymähtänyt vain jotain tyyliin joopa joopa. Mutta mielessäni olen miettinyt sanovani aivan jotain muuta. Toivottavasti nämä tyypit jotka arvostelevat toisen pituutta lukevat nämä tekstit.

Niinhän se on: "Ajattele mitä sanot ettet sano mitä ajattelet!"
On se kumma, miten toisilla ihmisillä ei ole mitään suodatinta mitä suustaan päästävät.
Tai ylipäätään, miksi sitä pitää edes ajatella. Me ollaan kaikki erikokoisia ja erimuotoisia - niin sisältä kuin ulkoa. Henkisesti pieni ihminen ei osaa huomioida muita.
Hyvä asia on, että fyysisesti pienen ei tarvitse kyyristellä kenenkään edessä.
Tsemppiä!

Eihän tuollainen ihmettely pahaa kuitenkaan tarkoita toisin kuin jos sanoisi lihavalle "oletpas lihava". Se vain näyttää kenties jännältä, että on niin pieniä ihmisiä. Minullekin huomautellaan joskus pituudesta, vaikka olen vain 171 enkä edes mallimitoissa siis, mutta joidenkin mielestä olen silti kauhean pitkä.

Täytyy kyllä ihmetellä, missä tynnyrissä ihmiset elävät henkisesti, kun pitää kaikkea ihmetellä. Ei minulle tulisi mieleenkään kommentoida, paitsi saattaisin sanoa, että olet "ihanan lyhyt" sillä olen aina halunnut olla pieni.

Äitini on nuoruudessaan aina ollut 153 cm ja on nykyisin 143 cm pitkä mummo. Minä olen nyt kanssa maasta vähän nystyrää ja olen tyytyväinen itseeni.

Se on aina ollut ns."hyväksyttävää" laihoille sanoa oletpa pieni ja laiha mutta kun sen sanoo jollekin lihavalle että oletpa iso ja lihava,,hm mitä sitten tapahtuu.