Olen 18- vuotias liiketalouden opiskelija ja minulla on todella iso ongelma johon tarvitisin nyt apua. Oikeastaan tulin tänne vain purkamaan tätä paskaa oloani. Asun Jyväskylässä ja olen tällä hetkellä työssäoppimassa vaatekaupassa. Olen ollut siellä nyt yli 5 viikkoa ja vielä olisi yli 5 viikkoa jäljellä.
Mulla on nyt sellainen tilanne, että mä en kestä tätä duunia enään. Mun päässäni pyörii itsetuhoisia ajatuksia päivittäin monia kymmeniä kertoja työpaikan takia. Liikkeessä, jossa työskentelen ei käy paljoa asiakkaita, vaan siellä on todella hiljaista aamusta iltaan. Tämä tarkoittaa kohdallani sitä, että mitään oikeaa tekemistä ei juuri ole. Näin on myöskin palkallisilla työntekijöillä, ei vaan niin pahana kuin mulla kuitenkaan se tilanne. Eli päivästä toiseen teen sitä samaa paskaa ILMAISEKSI, joka pistää jo valmiiksi kyrsimään. Sitten ketuttaa se, että tuntuu ettei minua arvosteta ollenkaan. Tuntuu siltä, että olen vain siellä hoitamassa ne paskahommat mitä ne eivät halua itse tehdä.
Taukoaikaa on yhteensä kuudin tunnin päivässä sen alle puolituntia, joka on todella vähän, varsinkin jos haluaa pitää kaksi taukoa. Joka ikinen päivä kun pääsen vihdoinkin istahtamaan, joudun hotkimaan ruokani alle vartissa, jotta en pidä liian pitkää taukoa. Ruoan lämmittemisessäkin menee jo se 2-3 min aikaa ja sekin on pois tauko-ajasta.
Työntekijöistä vain pari on oikeasti mukavia, loput ovatkin todella inhottavia kääkkiä, jotka ei arvosta mua yhtään. Ne mäkättää ja valittaa jos teen pienenkin virheen ja virhettä sitten paisutellaan ja jauhetaan yhdessä porukalla paskaa ainakun on siihen tilaisuus. Eikä paskaa jauheta pelkästää minusta, vaan muistakin työkavereista ja välillä jopa minunkin kuullen. Minulle nipotetaan tosi paljon ja ollaan pikkutarkkoja vaikka teen aina parhaani. Asiat joista myös valitetaan ovat niin turhanpäiväsiä juttuja, joista ei edes kuuluisi valittaa. Ilmeisesti he ottavat työssäoppijan äärimmäisen tosissaan. Tulen asiakkaiden kanssa juttuun, hallitsen hyvin jo kassatyöskentelynkin jne.. Tänäänkin minä menin varastoon itkemään 2 kertaa päivän aikana, koska olen niin loppu ja kyllästynyt tähän. Työntekijätkin välillä valittavat miten ei ole rahaa ja elämässä ei oo kaikki hyvin. Siis ihan kauhea ilmapiiri olla töissä. Esimerkkejä olisi enemmänkin ja pahempia, mutta en viitsi niistä tänne nyt kirjoittaa.
Jokapäivä päässäni pyörii kuinka en jaksa enään, haluaisin vai viiltää kurkkuni mattopuukolla auki tai heittää itseni hirteen keskelle myymälää.
Tiedän, että kuulostaa koomiselta ja typerältä, miten 18-vuotias kakara valittaa kun joutuu tekemään töitä, mutta kyse ei ole siitä. Paha oloni myöskin kasaantuu päivä päivältä ja asiat painaa mieltä. Mun mielen terveyteni ei kestä tätä. Haluan tehdä töitä ja aionkin tehdä töitä tulevaisuudessa. Tämä ala jota opiskelen on ensinnäkin täysin väärä, mutta tottakai suoritan sen loppuun kun vuoden päästä on valmistuminen.
Minä haluaisin olla tulevaisuudessa yrittäjä, asianajaja, laulaja tms. Nämä alat olisivat sitä mitä oikeasti haluan tehdä ja niihin löytyisi myös intohimoa. Tämän työssäopin aikana olen saanut myös entistä enemmän motivaatiotakin tulevaan, sillä tämä ei todellakaan ole sitä, mitä haluan tehdä. Musta on aineksia paljon parempaan. Työhön josta oikeasti nautin ja osaan tehdä. Tälläkin hetkellä työstän yritysideaa ja perustan kesän aikana yhden unelmistani toteen.
Olisi todella huippua jos vielä jonain päivänä koulujärjestelmä muuttuisi niin, että työssäoppeja ei tarvitsisi olla sen yli puolivuotta opiskelun aikana. Tämä on silkkaa hulluutta tällä hetkellä, joka ei todellakaan motivoi tähän kaupan alalle, päin vastoin.
Mulla on nyt sellainen tilanne, että mä en kestä tätä duunia enään. Mun päässäni pyörii itsetuhoisia ajatuksia päivittäin monia kymmeniä kertoja työpaikan takia. Liikkeessä, jossa työskentelen ei käy paljoa asiakkaita, vaan siellä on todella hiljaista aamusta iltaan. Tämä tarkoittaa kohdallani sitä, että mitään oikeaa tekemistä ei juuri ole. Näin on myöskin palkallisilla työntekijöillä, ei vaan niin pahana kuin mulla kuitenkaan se tilanne. Eli päivästä toiseen teen sitä samaa paskaa ILMAISEKSI, joka pistää jo valmiiksi kyrsimään. Sitten ketuttaa se, että tuntuu ettei minua arvosteta ollenkaan. Tuntuu siltä, että olen vain siellä hoitamassa ne paskahommat mitä ne eivät halua itse tehdä.
Taukoaikaa on yhteensä kuudin tunnin päivässä sen alle puolituntia, joka on todella vähän, varsinkin jos haluaa pitää kaksi taukoa. Joka ikinen päivä kun pääsen vihdoinkin istahtamaan, joudun hotkimaan ruokani alle vartissa, jotta en pidä liian pitkää taukoa. Ruoan lämmittemisessäkin menee jo se 2-3 min aikaa ja sekin on pois tauko-ajasta.
Työntekijöistä vain pari on oikeasti mukavia, loput ovatkin todella inhottavia kääkkiä, jotka ei arvosta mua yhtään. Ne mäkättää ja valittaa jos teen pienenkin virheen ja virhettä sitten paisutellaan ja jauhetaan yhdessä porukalla paskaa ainakun on siihen tilaisuus. Eikä paskaa jauheta pelkästää minusta, vaan muistakin työkavereista ja välillä jopa minunkin kuullen. Minulle nipotetaan tosi paljon ja ollaan pikkutarkkoja vaikka teen aina parhaani. Asiat joista myös valitetaan ovat niin turhanpäiväsiä juttuja, joista ei edes kuuluisi valittaa. Ilmeisesti he ottavat työssäoppijan äärimmäisen tosissaan. Tulen asiakkaiden kanssa juttuun, hallitsen hyvin jo kassatyöskentelynkin jne.. Tänäänkin minä menin varastoon itkemään 2 kertaa päivän aikana, koska olen niin loppu ja kyllästynyt tähän. Työntekijätkin välillä valittavat miten ei ole rahaa ja elämässä ei oo kaikki hyvin. Siis ihan kauhea ilmapiiri olla töissä. Esimerkkejä olisi enemmänkin ja pahempia, mutta en viitsi niistä tänne nyt kirjoittaa.
Jokapäivä päässäni pyörii kuinka en jaksa enään, haluaisin vai viiltää kurkkuni mattopuukolla auki tai heittää itseni hirteen keskelle myymälää.
Tiedän, että kuulostaa koomiselta ja typerältä, miten 18-vuotias kakara valittaa kun joutuu tekemään töitä, mutta kyse ei ole siitä. Paha oloni myöskin kasaantuu päivä päivältä ja asiat painaa mieltä. Mun mielen terveyteni ei kestä tätä. Haluan tehdä töitä ja aionkin tehdä töitä tulevaisuudessa. Tämä ala jota opiskelen on ensinnäkin täysin väärä, mutta tottakai suoritan sen loppuun kun vuoden päästä on valmistuminen.
Minä haluaisin olla tulevaisuudessa yrittäjä, asianajaja, laulaja tms. Nämä alat olisivat sitä mitä oikeasti haluan tehdä ja niihin löytyisi myös intohimoa. Tämän työssäopin aikana olen saanut myös entistä enemmän motivaatiotakin tulevaan, sillä tämä ei todellakaan ole sitä, mitä haluan tehdä. Musta on aineksia paljon parempaan. Työhön josta oikeasti nautin ja osaan tehdä. Tälläkin hetkellä työstän yritysideaa ja perustan kesän aikana yhden unelmistani toteen.
Olisi todella huippua jos vielä jonain päivänä koulujärjestelmä muuttuisi niin, että työssäoppeja ei tarvitsisi olla sen yli puolivuotta opiskelun aikana. Tämä on silkkaa hulluutta tällä hetkellä, joka ei todellakaan motivoi tähän kaupan alalle, päin vastoin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
mielenterveyteni*
Olet myös tyhmä, ennen kuin tänne tulet valittamaan eikö olisi kannattanut kysäistä opettajaltasi onnistuuko harjoittelupaikan vaihto?