Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet!!! Lopetettava heti!
Suomi ei vaatinut EU-budjettineuvotteluissa maksualennuksia ja maksoi maatalouden kansallista tukea absoluuttisina euroina toiseksi eniten Ranskan jälkeen. Koska maat ovat erikokoisia, on aiheellista tarkastella myös maataloustukien suhteellista suuruutta.
Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta. OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries (2010) ilmenee, että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa, tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Valtion budjetissa maataloustukimenot ovat lähes kaksi miljardia euroa. Tämän lisäksi tulevat maataloustuottajien eläkkeet, (tuki vajaat 600 miljoonaa euroa vuodessa) ja lomituskorvaukset (220 miljoonaa euroa). Tämä ei tunnu kohtuulliselta, kun otetaan huomioon, että menot budjetissa ovat yhteensä noin 54 miljardia euroa ja maatalous tuottaa vain noin 0,3 prosenttia Suomen nettokansantuotteesta.
Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitos on tutkinut maataloustuen mahdollisen vähentämisen seurauksia. Raportti sisältää paljon tuloksia, jotka koskevat eri tuki- ja maatalousmuotoja, mutta hyvin karkeasti yleistäen johtopäätösten mukaan Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin.
http://www.talouselama.fi/Tebatti/puheenvuoro/suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet/a2171448
Maatalousperheet ovat muita rikkaampia
"Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta." [2]
maatalousyrittäjäkotitalouden käytettävissä oleva mediaanitulo oli 51 753 euroa, palkansaajaperheen 41 127 euroa, ero 26 % (työntekijäperheeseen 38 %). Tulot henkeä kohden ovat samansuuntaisia. [4] Koska maatiloja on 63 000[5], 4 miljardin tuki tekee tilaa kohden on 64 000 euroa, siis enemmän kuin tuo tilan mediaaninettotulo. Maataloustyön arvo on siis negatiivista kuten eräiden Neuvostoliiton teollisuuskombinaattien.
Esimerkkejä
"Ison viljatilan tulos on hyvän satovuoden jälkeen 536 000 euroa", mistä suoria tukia 106 000 euroa[6], epäsuoria tukia ehkä puolet lisää. "Liikevaihdosta maataloustukien eli tilatuen, ympäristötuen ja LFA-tuen osuus oli viime vuonna Taruman laskelmien mukaan noin 55 % eli 106 000 euroa"[6]. Päälle tulevat mm. protektionistinen hintatuki (tullit, tuontirajoitukset, vientituet ym.), lomituskustannukset (jotka muiden alojen yrittäjät ja työntekijät maksavat työpanoksellaan) jne. sekä puuttuvat ympäristöhaittaverot, lisäksi maataloudella on verotuksellisia etuoikeuksia muiden alojen kustannuksella.
http://liberalismi.net/wiki/Maataloustuet
Wahlroosin maataloustuet kasvoivat viime vuonna
Sampo-konsernin ja Nordea-pankin hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos nosti viime vuonna runsaat 261 600 euroa maataloustukia. Wahlroosin saama tukisumma nousi hieman, sillä viime vuonna tukipotti oli 250 000 euroa.
Tuoreimpien verotietojen mukaan Wahlroos ansaitsi vuonna 2010 200 000 euroa ansiotuloja ja noin kahdeksan miljoonaa euroa pääomatuloja.
Joensuun kartanon tila sijaitsee Salossa, ja se siirtyi Wahlroosin omistukseen
http://www.hs.fi/talous/Wahlroosin maataloustuet kasvoivat viime vuonna/a1305556375471
Suomi ei vaatinut EU-budjettineuvotteluissa maksualennuksia ja maksoi maatalouden kansallista tukea absoluuttisina euroina toiseksi eniten Ranskan jälkeen. Koska maat ovat erikokoisia, on aiheellista tarkastella myös maataloustukien suhteellista suuruutta.
Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta. OECD:n julkaisusta Agricultural Policies in OECD Countries (2010) ilmenee, että muissa korkean maataloustuen maissa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Islannissa, tukitasot ovat myös selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Valtion budjetissa maataloustukimenot ovat lähes kaksi miljardia euroa. Tämän lisäksi tulevat maataloustuottajien eläkkeet, (tuki vajaat 600 miljoonaa euroa vuodessa) ja lomituskorvaukset (220 miljoonaa euroa). Tämä ei tunnu kohtuulliselta, kun otetaan huomioon, että menot budjetissa ovat yhteensä noin 54 miljardia euroa ja maatalous tuottaa vain noin 0,3 prosenttia Suomen nettokansantuotteesta.
Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitos on tutkinut maataloustuen mahdollisen vähentämisen seurauksia. Raportti sisältää paljon tuloksia, jotka koskevat eri tuki- ja maatalousmuotoja, mutta hyvin karkeasti yleistäen johtopäätösten mukaan Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin.
http://www.talouselama.fi/Tebatti/puheenvuoro/suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet/a2171448
Maatalousperheet ovat muita rikkaampia
"Tilastokeskuksen mukaan maanviljelijöiden käytettävissä olevat tulot olivat jopa 49 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden. Henkeä kohti laskettuna tulot olivat 17 prosenttia korkeammat. Erot ovat kasvaneet 1990-luvulta." [2]
maatalousyrittäjäkotitalouden käytettävissä oleva mediaanitulo oli 51 753 euroa, palkansaajaperheen 41 127 euroa, ero 26 % (työntekijäperheeseen 38 %). Tulot henkeä kohden ovat samansuuntaisia. [4] Koska maatiloja on 63 000[5], 4 miljardin tuki tekee tilaa kohden on 64 000 euroa, siis enemmän kuin tuo tilan mediaaninettotulo. Maataloustyön arvo on siis negatiivista kuten eräiden Neuvostoliiton teollisuuskombinaattien.
Esimerkkejä
"Ison viljatilan tulos on hyvän satovuoden jälkeen 536 000 euroa", mistä suoria tukia 106 000 euroa[6], epäsuoria tukia ehkä puolet lisää. "Liikevaihdosta maataloustukien eli tilatuen, ympäristötuen ja LFA-tuen osuus oli viime vuonna Taruman laskelmien mukaan noin 55 % eli 106 000 euroa"[6]. Päälle tulevat mm. protektionistinen hintatuki (tullit, tuontirajoitukset, vientituet ym.), lomituskustannukset (jotka muiden alojen yrittäjät ja työntekijät maksavat työpanoksellaan) jne. sekä puuttuvat ympäristöhaittaverot, lisäksi maataloudella on verotuksellisia etuoikeuksia muiden alojen kustannuksella.
http://liberalismi.net/wiki/Maataloustuet
Wahlroosin maataloustuet kasvoivat viime vuonna
Sampo-konsernin ja Nordea-pankin hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos nosti viime vuonna runsaat 261 600 euroa maataloustukia. Wahlroosin saama tukisumma nousi hieman, sillä viime vuonna tukipotti oli 250 000 euroa.
Tuoreimpien verotietojen mukaan Wahlroos ansaitsi vuonna 2010 200 000 euroa ansiotuloja ja noin kahdeksan miljoonaa euroa pääomatuloja.
Joensuun kartanon tila sijaitsee Salossa, ja se siirtyi Wahlroosin omistukseen
http://www.hs.fi/talous/Wahlroosin maataloustuet kasvoivat viime vuonna/a1305556375471
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.