elohim c/o Kolob? Ei missään, jopa mormonit itse tunnustavat että hän on vain heidän omissa uusissa ilmoituksissaan, välillä kuitenkin joku heistä yrittää väittää täällä muuta.
Näin ollen jos mormonismi on totta, mikään Raamatussa jumalasta ilmoitettu ei pidä paikkaansa, ei mikään VT:n tai UT:n ilmoitus yhdestä jumalasta eikä kukaan Raamatun kummassakaan osassa tunne varsinaista isäjumalaa, vaan kaikki uskovat väärin ja Jahve valehtelee itsestään kaikessa tyyliin koskaseolituollointarpeen. Näin ollen juutalaisuus ja kristinusko ovat maailman ainoat uskonnot, jotka eivät tiedä, eivätkä ole koskaan tienneet kuka tai mikä niiden jumala on, eivät edes onko jumalia monta vai vain yksi.
Näin ollen jos mormonismi on totta, mikään Raamatussa jumalasta ilmoitettu ei pidä paikkaansa, ei mikään VT:n tai UT:n ilmoitus yhdestä jumalasta eikä kukaan Raamatun kummassakaan osassa tunne varsinaista isäjumalaa, vaan kaikki uskovat väärin ja Jahve valehtelee itsestään kaikessa tyyliin koskaseolituollointarpeen. Näin ollen juutalaisuus ja kristinusko ovat maailman ainoat uskonnot, jotka eivät tiedä, eivätkä ole koskaan tienneet kuka tai mikä niiden jumala on, eivät edes onko jumalia monta vai vain yksi.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Tämä traokittaa Elohimiä Pyhien kirjoitusten oppaan mukaan:
ISÄ, TAIVAALLINEN. Katso myös Jumala, jumaluus.
Koko ihmiskunnan henkien Isä (Ps. 82:6; Matt. 5:48; Joh. 10:34; Room. 8:16–17; Gal. 4:7; 1. Joh. 3:2). Jeesus on hänen ainosyntyinen Poikansa lihassa. Ihmistä on käsketty olemaan kuuliainen Isälle ja kunnioittamaan häntä ja rukoilemaan häntä Jeesuksen nimessä.
Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi, Matt. 6:14 (Matt. 18:35; 3. Nefi 13:14). Teidän taivaallinen Isänne tietää, että te tarvitsette kaikkea tätä, Matt. 6:26–33 (3. Nefi 13:26–33). Totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät, Luuk. 11:11–13. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Ef. 1:3. Te olette ikuisesti velassa taivaalliselle Isällenne, Moosia 2:34. Kristus kirkasti Isän nimen, Et. 12:8. Pyhien tulee todistaa vainoistaan, ennen kuin Isä tulee esiin piilopaikastaan, OL 123:1–3, 6. Me saimme suuria ja kirkkaudellisia siunauksia taivaalliselta Isältämme, JS-H 73.
"vastaukset " annat oman uskontosi selityskirjasta ja omista kirjoituksistanne jotka kertovat mitä mormonismi opettaa omasta jumalastaan. Ei kelpaa.
Siis missä elohim c/o Kolob on RAAMATUSSA, todistein ja yritä selvitä tästä ihan itse.
Kyselet koska et usko Jumalan elävän ja voivan ilmoittaa lisää sellaista, jota ei ole Raamatussa.
Sellaisia uskontoja joilla on ilmoituksia joita ei ole Raamatussa totta kai on, kaikki uskonnot paitsi kaksi itse asiassa, mutta mikään niistä muista ei ole saanut päähänsä ilmoittaa olevansa juutalainen tai kristillinen uskonto, vaan ja ne kulkevat rehellisesti omin jumalin ja omin kirjoituksin.
Tuskin mikään uskonto luulee että sen jumala olisi kuollut, vaikka voi hyvin olla ettei yhdenkään jumala ole ikinä elänyt.
Myönnät Tapani, että Smithin Jumala ei ole Raamatun mukainen.
kuitenkin mormonismi ilmoittaa olevansa palautettu kirkko vaikka se itse asiassa on uusi uskonto ilman minkäänlaista omaa historiaa tai tai faktista kiinnekohtaa muihin uskontoihin.
Osoita Raamatun perusteella, ettei Mormonien Jumala ole Raamatun mukainen! Jo tuo lause: "Herra sanoi minun Herralleni" osoittaa, että Daavidilla on kaksi Jumalaa eli hänen Herransa, joka oli Jahve ja Jahven Herra. On lukuisia muita kohtia, jotka osoittavat, että molemmat eli Jeesus Kristus ja Hänen Isänsä ovat Jumalia, joista Isä on suurin.
Kristuksen kasteen yhteydessä kuultiin Isän ääni. Ennen Srefanoksen kivittämistä, hän näki Isän ja Pojan. Vetoaminen VT:n muutamaan lauseeseen ei kumoa sitä, että Isä ja Poika ovat erillisiä Jumalia. Lisäksi on Pyhä Henki, joka myös on Jumala. Myös Athanasiuksen uskontunnustus sanoo Heitä kaikkia erikseen Jumalaksi.
Juurihan itse sanoit, että jumalakäsityksenne perustuu uusiin ilmoituksiin. Raamatussa ei puhuta Kolobin tienoilla asuselevasta henkilapsia tehtailevasta luulihaklöntistä. Kysymys on Smithin opista, ei Raamatun.
Ja edelleen korostat polyteististä oppiasi, vaikka joskus olet halkunnut kieltää sen.
Jumalan nimen osalta perustuu uusiin ilmoituksiin. Raamattu antaa oikein tulkittuna oikean käsityksen Jumalasta ilman uusia ilmoituksiakin.
Nyt myönnät taas "uudet ilmoitusket" eli Smithin keksinnöt. Monilta osin Smithin Jumal ei ole raamatullinen. Ei Raamttua voi tulkita mielivaltaisesti, että siellä muka annettaisiin ymmärtää Jumalan olevan Kolobin tienoilla asusteleva, naiskenteleva luulihaklöntti.
mitenkä ihminen voi noin kadottaa lukutaidon/ymmärryksen kymmenissä ja kymmenissä paikoissa sekä VT että UT vakuuttavat että on yksi ainoa jumala, Israelin Jahve. israel jopa asetetaan olemaan sen todistaja että Jahve on ainoa jumala joka on, on ollut tai tulee olemaan. Missään Raamattu ei ilmoita että on kaksi jumalaa tai kolme tai vielä useampia.
Jotta saat raamatun sanoman sopimaan oman uskontosi kanssa ilmoitat, että Jahve ei voinut kertoa totuutta tai kansa joka sai satojen vuosien ajan ilmoituksia, ei koko aikana ymmärtänyt edes mitä sana jumala "eri yhteyksissä" tarkoittaa. Ilmoitukset "tuonpuoleisesta" ovat kyllä kehnoimpia tietolähteitä mitä olla voi - mikäli sinuun voi luottaa.Onneksi Smith löysi papyruksen jossa oli vihdoin totuus, se mikä ei ollut ehtinyt edes Mormonin kirjaan .Valehtelussa kun on se paha puoli että pitää muistaa kaikki se minkä aiemmin on sanonut.
Kuten olen sanonut jo monesti, kysymys on jumala -sanan eri merkityksistä.
Mormonien jumalakäsitys on Raamatun mukainen mutta ei Athanasiuksen uskontunnustuksen luoman kolminaisuusopin mukainen.
Mormonien jumalakäsitys on Smithin satujen mukainen. Raamatun Jumala ei asustele Kolobin lähellä luuliharuumiineen tehtailemassa "henkilapsia" vaimojensa kanssa.
Kyllähän sinä papukaijana toistat smithiä, mutta niihin kysymyksiin joita olen Raamatun teksteistä itsestään esittänyt et kykene tai et uskalla asiapohjaisesti vastata.
Yritähän kuitenkin vastata tähän : mikä merkitys Raamatun -sen molempien puolten käyttämillä kreikan ja seemiläisten kielten jumala-sanoilla on, kun niistä millään ei voi selvittää tuhannenkaan vuoden kuluessa selkeästi edes sitä, onko jumalia yksi vai monia. Israelin kaikki naapurikansat pystyivät siihen omalta osaltaan ja he jopa ymmärsivät Israelin monoteismin vaikka toisinaan ilkkuivatkin sitä - vain profeettoihinsa luottanut Israel epäonnistui sinun uskontosi väitteen mukaan täysin.
UT:n aramea käytti samaa seemiläistä jumala -sanaa kuin heprea, jota lähi-idän arabit ja muslimit käyttävät yhä ja Jeesus on käyttänyt samaa koska hänen äidinkielensä on ollut aramea, myös lainaamissaan VT:n kohdissa, mutta Smithin löytämä papyruspala vasta antoi selkeän tiedon jumala-sanan kaikista oikeista merkityksistä. Mikä oli se selkeä hieroglyfikuva joka selvitti että polyteismi on totta mutta että on polyteismiin kuulu yksi isäjumala ja tämän vaimo ?
Tietänet miten hieroglyfit esittävät jumalat koska ei ole kyse aakkoskirjoituksesta ?
Missä kohtaa psalmissa on "Jahven herra"? Psalmi alkaa sillä että Jahve käskee "minun herraani " joka ei ole jumala vaan apua tarvitseva hahmo jonka puolesta Jahve tappaa tämän vihollisia.
"On lukuisia muita kohtia, jotka osoittavat, että molemmat eli Jeesus Kristus ja Hänen Isänsä ovat Jumalia, joista Isä on suurin." anna vaikka viisi kohtaa "lukuisista" ja sellaisia joissa todella sanotaan että hahmot, nähdyt ,kuullut tai vaikka näyissä kuvitellut ovat kaikki jumalia. Kummassakaan antamasi kohdassa ei niin ole .
"Vetoaminen VT:n muutamaan lauseeseen ei kumoa sitä, että Isä ja Poika ovat erillisiä Jumalia." kyllä kumoaa tai VT:llä ei ole mitään arvoa, kirjalla jonka perusteella yleensä kukaan voi väittää olevansa messias tai tai että yleensä on joku "Jahve ".
Elohimin yksikkö on El... jos se auttaa. (Tuskin kunhan viisastelet)
Kolob mainitaan ainoastaan uudemmissa ilmoituksissa.
Isää kutsutaan Elohimiksi jotta se selvemmin erottuisi tekstissä Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan pojasta. Koska esimerkiksi Jeesusta voidaan monessa zmerkityksessä kutsua Isäksi... ei aina ole heti itsestään selvää kumpaa tarkoitetaan Elohimiä vaiko Vapahtajaa ja tällöin on hyvä kun on olemassa suuntaa antava käännös Elohimistä tai JKsta.
Tässä muutama kohta joissa on tarpeen miettiä kumpaa tarkoitetaan:
Exodus 34:23 combines the Hebrew words Adon (Lord), Jehovah (LORD) and Elohim (God [of Israel]) into one title which is translated "Lord God, the God of Israel" or "Lord Jehovah, God of Israel."
The Hebrew version of Psalm 82:1 reads: "God [Elohim] stands in the assembly of God [El]; he judges in the midst of the gods [Elohim]."
Psalm 110:1 reads: "The LORD [Jehovah] said unto my Lord [Adonai], Sit thou at my right-hand, until I make thine enemies thy footstool." (Hebrews 1:1–3 indicates that God the Father said this to Jesus Christ; see also Matthew 22:44; Mark 12:36; Luke 20:42.)
In one instance (Psalm 8:5), the Hebrew Elohim is even rendered "angels." The Hebrew text states that Jehovah made the son of man "a little less than Elohim" [KJV "angels"]. Though most literal translations render Elohim as "God" in this verse, there is justification for translating it "angels": Hebrews 2:7 quotes this verse, using the Greek word aggelos ("angels") in place of Elohim.
We also find that Elohim is translated in four instances as "judges" (Exodus 21:6, Exodus 22:8-9), though "God's representative" is probably the intended meaning. This nevertheless shows that divine names were used by inspired writers with different meanings.
Lisää täältä: http://en.fairmormon.org/Mormonism_and_the_nature_of_God/Elohim_and_Jehovah
Elohimin yksikkö ei ole el, se on monikossa elim. Eikä Kolobin elohimia ole Raamatussa .
Exodus 34.23 "Kolmesti vuodessa kokoontukoot kaikki miehet Jahven , Israelin Jumalan, kasvojen eteen." Jahve ei tarkoita herraa, vaan on erisnimi, jotkut käännökset vain korvaavat nimen substatiivilla "herra ".
.
Juuri kävimme täällä läpi psalmin 110, siinä Jahve käskee jotakuta oikealle puolelleen tätä toista kutsutaan herraksi (adon) millä nimitettiin myös kuningasta tai ketä hyvänsä tärkeää henkilöä, Psalmissa ei ole sen paremmin Davidia kuin messiasta tai jumalan poikaa.
Elohim ja el ovat heprean jumalaa tarkoittavat sanat ja molempia käytetään VT:ssä, niinpä Jahve on elohim ja Baal on elohim . .Ps 82 kertoo jumalien kokouksesta jollaisiin uskottiin kaananilaisuskonnoissa, tuon psalmin lopussa nuo jumalat kuolevat . En oikein ymmärtänyt mitä yritit sanoa,sitäkö että Ps. 82 tarkoittaa elohimilla mormonismin jumalaa tai että nuo kananilaisjumalat ovat tosia koska heitäkin nimitetään subtantiivilla elohim.
Ps. 8:5 hepreaksi ihminen on "ben adam" , ihmisen poika, psalmisti laulaa "mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen." yleensä tuo sana käännetään vain ihmiseksi mikä on oikein, välillä ihmisen pojaksi, ilmeisesti kristillisteologisista syistä.psalmista kuitenkin näkee että VT ei pidä ihmisiä jumalina. .
Exodus 21:6 "niin isäntä vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet sitten ovea tai ovenpieltä vasten ja lävistäköön hänen korvalehtensä naskalilla, ja hän jääköön ainiaaksi isäntänsä orjaksi. " en ymmärrä miksi elohim on tuossa joissakin käännöksissä käännetty tuomariksi . Sama Ex.22:8-9" Tuomio siis annetaan jumalan edessä " niinhän uskottiin tehtävän.
Mitä ylipäänsä yrität kirjoituksellasi sanoa?
The conviction that Elohim was anciently the Almighty God and Father of us all, and Jehovah was and is Jesus the Christ, his Son is based on modern scripture (D&C 110:1–4) and not Biblical exegesis. The teachings of modern prophets and apostles has tended to reinforce this usage, such as when President Joseph F. Smith taught, "Among the spirit children of Elohim the firstborn was and is Jehovah or Jesus Christ to whom all others are juniors."
In the Old Testament, the title Elohim often emphasizes the strong, covenant-keeping qualities of God while the name Jehovah, the self-existent and eternal attributes; and Adonai, the characteristics of a sovereign lord; they have not always been applied to just one God.
A study of the various Hebrew words used for deity in the Old Testament reveals that the same name-titles were often used for both true and false gods as well as for human leaders. Thus, the Hebrew for Elohim and Jehovah were often used in a generic sense. Such usage could especially cause confusion if the text were later modified.
Eugene Seaich has indicated that many scholars have found that early Canaanite and Israelite theology recognized two separate and distinct sets of divine traits: one for a "Father of gods" and "Father of men" and the other for a son of the former who was a "dying-and-resurrecting god, who gave life to all creatures" and "managed the cosmos for his Father." Seaich explains that the High God was called "El and his son was called Ba'al at least through the time of the Israelite monarchy." The Israelites who returned from the desert with the Mosaic religion referred to El's son as Yahweh. Some evidence of this distinction still survives in our Old Testament scriptures (see Deuteronomy 32:8–9; Psalm 82; Proverbs 30:4). He also notes that Genesis chapter 1 speaks of Elohim (the longer form of El) as the creator while chapter 2 speaks of Yahweh-Elohim. Seaich writes:
...the Mosaic reform, which only began as an attempt to root out the licentious excesses to which the old polytheism had sunk (Ex. 32), took at least a half-dozen centuries to establish itself as Israel's "true" religion, eliminating in the process many former truths, before emerging as the "ethical monotheism" of late Judaism.... In the new monotheism...the earlier Elohim and Yahweh became the single "YHWH-Elohim" of Deut. 6:4.... The complete assimilation of two gods into one probably took as long as the "Monotheistic Reform" itself, i.e. from ca. 1500 to 500 B.C..... Finally, the Old Testament itself was thoroughly subjected to a corresponding revision (known as the "Deuteronomic Revision").
The separation of Elohim and Jehovah in the Hebrew Old Testament is not as clear as critics would have us believe.
The following scriptures illustrate the confusion of divine names in the Old Testament:
Exodus 34:23 combines the Hebrew words Adon (Lord), Jehovah (LORD) and Elohim (God [of Israel]) into one title which is translated "Lord God, the God of Israel" or "Lord Jehovah, God of Israel."
The Hebrew version of Psalm 82:1 reads: "God [Elohim] stands in the assembly of God [El]; he judges in the midst of the gods [Elohim]."
Psalm 110:1 reads: "The LORD [Jehovah] said unto my Lord [Adonai], Sit thou at my right-hand, until I make thine enemies thy footstool." (Hebrews 1:1–3 indicates that God the Father said this to Jesus Christ; see also Matthew 22:44; Mark 12:36; Luke 20:42.)
In one instance (Psalm 8:5), the Hebrew Elohim is even rendered "angels." The Hebrew text states that Jehovah made the son of man "a little less than Elohim" [KJV "angels"]. Though most literal translations render Elohim as "God" in this verse, there is justification for translating it "angels": Hebrews 2:7 quotes this verse, using the Greek word aggelos ("angels") in place of Elohim.
We also find that Elohim is translated in four instances as "judges" (Exodus 21:6, Exodus 22:8-9), though "God's representative" is probably the intended meaning. This nevertheless shows that divine names were used by inspired writers with different meanings.
Lainaat taas lähdettä joka on fair mormon, lähteessä sanottu on pääosin juuri yllä käsitelty, on asian vierestä ja osa väitetystä on väärää tietoa. Se on hyvää että lähde sentään tunnustaa että elohiminne on kotoisin teidän omista ilmoituksistanne, ei Raamatusta."The conviction that Elohim was anciently the Almighty God and Father of us all, and Jehovah was and is Jesus the Christ, his Son is based on modern scripture (D&C 110:1–4) and not Biblical exegesis. The teachings of modern prophets and apostles has tended to reinforce this usage, such as when President Joseph F. Smith taught, "Among the spirit children of Elohim the firstborn was and is Jehovah or Jesus Christ to whom all others are juniors."