Joskus elämä heittää kuperkeikkaa.
Erosimme vaimoni kanssa vajaa kaksi vuotta sitten, vaimolle jäi kaksi lasta joita tapailen silloin tällöin. Vaimoni haki eroa koska en osoittanut tarpeeksi rakkautta ja hellyyttä eli hän tunsi olevansi yksin suhteessa, tähän vaikutti monet syyt kuten työstressi ja uupumus. Mutta minä olin lopulta se joka kuitenkin pani eron päätökseen harkinta-ajan jälkeen, kun vaimo mokaili odotusaikana.
Välimme ovat olleet juuri ja juuri asialliset, mutta en ole pahemmin halunnut keskustella ex-vaimoni kanssa koska ero kuitenkin otti minuunkin kovasti varsinkin lasteni takia. Sydämeni murtui aina kun lapset toivoivat että isi muuttaisi takaisin kotiin. Päätin kuitenkin että takaisin ei enää ole paluuta koska kerran erosimme vaan että molempien pitää löytää onnensa muualta. Meillä molemmilla on ollut pari lyhyttä suhdetta tänä aikana.
Äskettäin kaikki muuttui silmänräpäyksessä. Vaimoni oli aikeissa muuttaa uuden kultansa luokse toiselle paikkakunnalle ja tavallaan olin iloinen tästä koska se selkeyttäisi asioita ja en tuntisi syyllisyyttä että vaimoni olisi yksin ilman rakastavaa kumppania, ja voisin keskittyä myös oman onneni etsimiseen. Mutta nyt hänen "kultansa" olikin yllättäen vain ilmoittanut että eipäs tulekaan mittään, unohda se hänen luoksensa muutto. Minulla on jo selvä mielikuva kyseisestä miehestä, joku paskapää joka saalistaa yh-äitien päänahkoja (seksiä) lupaillen maat ja taivaat.
Ex-vaimoni otti tämän tietysti tosi raskaasti ja lapsenikin jo luulivat että muuttavat kohta uuteen kotiin uuden isäpuolen luokse. Minulle tuli kauhea hätä varsinkin lasteni ja myös ex-vaimoni takia, ja ehdotin exälleni että me kaksi tapaisimme (treffit) ja hän tuntui ilostuvan tästä kovasti, hän selvästi välillä kaipasi minua kovasti, minä en häntä niin paljoa koska hän oli loukannut minua julmasti suhteessamme ja eron yhteydessä, mutta lapsiani kaipasin kovasti. Juuri nyt tuntuu siltä että me molemmat haluamme uudelleenlämmittää suhdettamme, varsinkin kun molemmat olemme kokeneet vastoinkäymisiä uusissa suhteissamme. Yhtäkkiä näenkin ex-vaimoni hyvässä valossa ja muistan ne hyvät hetket mitä meillä oli, ja nyt tuntuu että ex-vaimoni on paljon parempi nainen kuin nämä pari lyhyttä seurustelututtavuutta eron jälkeen.
Petämmekö me vain itseämme luulemalla että yhteenpalaaminen onnistuu? Onko muilla kokemuksia yhteenpalaamisesta? Minua pelottaa eniten se että jos hommat eivät lopulta toimikaan vaan eroisimme uudestaan vaikka parin vuoden kuluttua, lapsilleni se olisi varmasti liian kova pala kun heidän vanhempansa eroavat jo toisen kerran. Se hajoittaisi myös minut totaalisesti.
Haaveilin aikoinaan mukavan naisen kanssa yhdessäelosta vanhoiksi asti ja rakkaista lapsista ja lapsenlapsista, ja se vietiin välillä pois. Mutta voinko nyt saada sen kaiken takaisin ex-vaimoni kanssa? Olemme molemmat ymmärtäneet ettei ruoho ollutkaan vihreämpää aidan toisella puolella?
Elämä on vaikeaa... Hieman lisämietittävää tähän tuo se että minulla on myös yksi läheinen naisystävä johon minulla on erittäin lämpimiä tunteita, mutta vaikutti aina siltä että me molemmat kuitenkin etsimme toisenlaisia kumppaneita kuin mitä itse olemme. Silti tulemme tosin hyvin juttuun ja olemme samanlaisessa elämäntilanteessa, olemme käyneet monesti yhdessä treffeillä ja ravintoloissa keskustelemassa ja ikäänkuin etsimässä toisillemme sopivia kumppaneita, ja tunnumme ymmärtävän toisiamme. Vaikka virallisesti siis emme muka seurustele (emme harrasta seksiäkään, mutta joskus nukumme yhdessä läheisyyden takia) emmekä aio seurustella, silti tuntuu vaikealta ilmoittaa hänelle äkkiä että olisinkin ehkä palaamassa yhteen ex-vaimoni kanssa. Hänkin on aika herkässä mielentilassa tällä hetkellä yksinäisyytensä kanssa, ja minä olen ollut hänelle jonkinlainen henkireikä ja ilonaihe, kuten hänkin minulle. Minä niin toivon onnea sekä hänelle että ex-vaimolleni ja varsinkin lapsilleni, ja nyt pelkään tekeväni vääriä päätöksiä, tein mitä tein.
Olen olevinaan karski mies, mutta tänään aikaisemmin itkin voimakkaasti tavalla jota en ole kokenut aikuisiässäni, se tuli kun vaimoni ilmoitti tekstarilla että tapaamme. Tuntui että puolet itkusta oli iloa siitä josko saisin kadotetun perheeni takaisin, puolet oli pelkoa siitä että teemme emämunauksen vain koska olemme niin herkässä mielentilassa.
Kaikkien aikojen paras joululahja lapsilleni: isä ja äiti palaavat yhteen?
Yhteen eron jälkeen?
18
3496
Vastaukset
- Mies
Lisähuomautuksena vielä että vielä pari päivää sitten pidin täysin mahdottomana ajatuksena että palaisimme koskaan yhteen ex-vaimoni kanssa, ja nyt olemme täyttä häkää uudelleenlämmittelemässä suhdettamme? Siksi niin pelkään. Kaikki olisi niin helpompaa jos lapset eivät olisi tätä näkemässä ja tästä kärsimässä, jos se ei onnistukaan.
- se onnistuu!
Tilanne oli jotakuinkin kuten teiläkin paitsi että minä naisena laitoin eron vireille. Liikaa töitä, liian vähän yhteistä aikaa, liikaa kaikkea muuta kuin m,eitä. Elin parisuhteessa yksin....
Kunnes eräänä tammikuisena aamuna otin 3 uja 4-vuotiaat lapsemme kainaloon ja sillä tiellä olimme 8 kk:tta. Oli huojentavaa havaita kuinka nyt - siellä puoluueettomalla maaperällä pystyimmekin taas löytämään toisemme. Erillee muutto sai molemmat ajattelemaan ja näkemään asiat eri tavoin. Ja tapaamaan niitä aidan takana olevia....mekin olimme pienistä pitäen yhdessä.
Nyt takaisin muuttamisesta on 2 vuotta ja vielä asiat sujuvat. Päivääkään en ole katunut että jouduin pyörtämään päätökseni palata. Minähän olin lähtenyt!!
Tavatkaa ja tehkää niinkuin hyvältä tuntuu. Ei ole mitään menetettävää. Ja onnea teille ja meille ;) Onnittelut, toivotaan että jonain päivänä voitte elää onnellisina ... kaksi paljon oppinutta aikuista, muistellen aikaa kun "oppirahoja makseltiin" ... viisaampina ja taitavampina hoitamaan suhdetta toisin kuin ennen eroanne. Kaikki on mahdollista -- teistä se on kiinni.
Mutta vaaroja tiellä ... suurimpana näen kiusauksen vain palata takaisin yhteen (exäsi syyt ilmiselvät ... pettymys nyksäänsä), pohtimatta miksi aikanaan erottiin ... mikä teidät ajoi siihen, miksi silloin ei asioille tehty mitään ... mikä toimintamalleissanne ja tavoissanne on TODELLA muuttunut eronne aikana ... ONKO "muutosta" tapahtunut niin paljon ettei vanhat kaavat ja tapahtumat vain kohta toista itseään.
Uusinta olisi todella julmaa lapsille -- kannattaa huolella pohtia ... ehkä pidempään kuin 22 päivää...- ehkä
luin juuri kirjan "Tahdon, tahdon. Yhdeksän tositarinaa avioliiton tyynistä ja myrksyistä" kirjoittanut Heli Karhumäki(löytynee kirjastosta) ja ainakin siinä oli monenlaisista mutkista selviytyneiden parien kokemuksia.
Kuitenkin yhteistä näille taitaa olla se, että menneistä kipeistäkin asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, otetaan niistä ja niiden aiheuttamista tilanteista vastuu (mutta ei vedota/vaivuta itsesääliin) ja sen jälkeen annetaan ne anteeksi ja sitoudutaan unohtamaan menneet. Eli molempien tulee kasvaa eikä vain syytellä toista tai vaatia toista kasvamaan.
Jokainen pari edellä mainitussa kirjassa taisi olla tyytyväinen siihen, että on jatkanut avioliittoa (tai mennyt uudelleen naimisiin saman kanssa). - minä
Mulle kävi mielessä että jos te ootte ollu kaksi vuotta jo erossa, mutta silti ette oo päässy yli toisistanne ja sun mielessä kävi että voitte palata yhteen..jos sä et miettis että teillä ei olis mahdollisuuksia niin sä et miettis tommosia asioita. elikkä sä toivot salaa niinkuin tossa mainittit.
Jos todella rakastat lapsiasi ja pienikin ajatus että te voisitte olla onndellisia niin yrittäkää!!! ei oo enään mitään menetetäävää!!! ehkä korjattavaa!!
Yks tuntemani ystävä ja hänen miesystävänsä erosivat kolme kertaa...eron jälkeen he tajusivat että he olivat toisillee oikeita. Nyt molemmat täysin onnellisia toistensa kanssa ja luulen myös että he ovat vanhoihin asti :) joten kokeiltaa ihmeessä...molemmat hyötyy...sinä, vaimosi ja lapsesi olisivat onnellisia..ei oo ainakaan isäpuoli joka muuttaa takas vaan oma isukki :)
Toivottavasti ymmärsit mitä yritin kertoa...tuli vähän sekavasti selitettyä...en ala saarnaamaan ... totean vain kommenttiisi "Yks tuntemani ystävä ja hänen miesystävänsä erosivat kolme kertaa..." On se mahtanut olla aikamoista vuoristorataa lapsille...
- goose
...ennekuin teet paatoksen.
mieti myos, haluatko vietaa loppuelamasi miettien
olisko se kuitenkin onnistunut...
olin itse vahan samanlaisessa tilanteessa pari vuotta sitten:kihlattuni halusi erota ja mina pakkasin laukkuni ja muutin toiseen maahan.
vahan aikaa mietittyaan han osti lento-lipun ja tuli hakemaan minut takasin kotiin,
lahdin haneen mukaansa, koska kuten edella sanoin
en halunnut viettaa loppuelamaani miettien "mita jos..."
meidan tarinamme ei toiminut, mutta olemme molemmat sita mielta, etta kannatti yrittaa.
niin liian usein elamassa annamme periksi liian helpolla ja sita sitten katuu helposti jalkeenpain, sitten kun on jo liian myohaista tehda asialle mitaan.
give it a go.
what is the worst that can happend?
kuitenkin rakastatte toisianne ja onhan teilla ne lapsetkin...
helppoa se ei tule olemaan, luottamus on vaikeaa rakentaa uudestaan, mutta se voi parhaassa tapuksessa olla sen arvoista.
halaus, voimia sinulle ja kaikkea parasta,
kerrothan meille mita tulevaisuus tuo tullessaan? - itsellä ei mahdollisuutta
Mielestäni sinulla on nyt elämäsi tilaisuus. Jo pelkästään lastenne kannalta olisi upeaa jos palaisitte yhteen. Ei tietenkään ole varmaa, onnistuisitteko nytkään, mutta hyvät mahdollisuudet siihen on. Täytyy muistaa että avioLIITTOa tulee hoitaa. Nyt kun teillä molemmilla on enemmän kokemusta ja arvostatte varmasti enemmän toisianne kuin aikaisemmin, uskon, että pystytte myös ilmaisemaan itseänne paremmin. Keskustelkaa siis tarpeistanne ja tunteistanne. Älkääkä lähtekö liikkeelle odottaen liian suuria, vaan matalalla profiililla yllättyen positiivisesti sitten kaikesta onnistumisesta. Yrittäkää edes. Kyllä ne uudet tuttavuudet ymmärtävät, että haluatte palata yhteen ja haluavat varmasti teidän ja lastenne parasta. Tsemppiä yritykseen!
- yhdessä
Voisitteko tehdä sopimuksen,että olisitte
ystävinä ja uskottuina toisillenne ,ainakin aluksi.Onko pakko ajatella heti liittoutumista.Lapsillakin on varmasti hyvä tunne
kun vanhemmat sopii kulkemaan ja juttelemaan yhdessä.Aika tuo kyllä oikean tiedon teille siitä muikä on oikein.Sanonta "toisen sylissä on helpompi surra" voi olla teidän "kokeilujenne" syynä eron jälkeen.Uskoa huomiseen.- itse asian kokenut
Hei,
Itse olen noita "asumuseron kautta yhteen"- tyyppejä. Oli rankkaa olla 4 pienen lapsen yh- äiti ja siksipä, ehkä ajauduimme, muutamien lyhyiden seurustelukokemusten jälkeen, takaisin yhteen. Mikäli parilla on ollut isoja ongelmia avioliiton aikana, vaatii aika paljon saada homma uusille, paremmille raiteille. Helposti saatetaan palata samoihin kaavoihin...niin meillä ainakin. Varsinkin, kun on lapsia mukana jutussa, suosittelisin harkitsemaan...erohan on aina rankka kokemus, vaikka kuinka monta kertaa koettuna...erityisesti lapsille. - exvaimo edelleen
itse asian kokenut kirjoitti:
Hei,
Itse olen noita "asumuseron kautta yhteen"- tyyppejä. Oli rankkaa olla 4 pienen lapsen yh- äiti ja siksipä, ehkä ajauduimme, muutamien lyhyiden seurustelukokemusten jälkeen, takaisin yhteen. Mikäli parilla on ollut isoja ongelmia avioliiton aikana, vaatii aika paljon saada homma uusille, paremmille raiteille. Helposti saatetaan palata samoihin kaavoihin...niin meillä ainakin. Varsinkin, kun on lapsia mukana jutussa, suosittelisin harkitsemaan...erohan on aina rankka kokemus, vaikka kuinka monta kertaa koettuna...erityisesti lapsille.olimme 18 vuotta avoliitossa. kolme lasta.
erosimme ja kävimme aitojen takana. Yritimme
uudelleen. Ei onnistunut enään.
Antaisin neuvon. Yritätte tosissaan ja täydestä
sydämmestänne. Ei epäilyksiä etukäteen onnistuuko vai ei??? Vaan uskot siihen että onnistuu!!!!
Ei mitään "kattellaan nyt" asennetta.
Meillä katteltiin ja siksi näin.
Pitää sitoutua! Pitää uskoa!
Ja toinen... Tehkää selväksi heti mitä asioita
pitää käydä lävitse niistä mitä tässä välillä on
ollut. Eron aikaiset suhteet tulevat olemaan se suurin uhka. Oletko valmis unohtamaan ja antamaan
anteeksi. Itsellesi ja toiselle?
Hän on rakastellut toisen kanssa tässä välillä.
Miltä se nyt tuntuu??? Ole rehellinen itsellesi!
Haluatko oikeasti palata yhteen.
Äläkä ajattele lasten tähden. Vaan itsesi!
- Sunna
Tarinasi kosketti. Toivon että yritätte vielä, ja luulen, että jos tämän käytte läpi, ei mikään teitä enää kaada! Onnea matkaan... ja aikuisuutta!
- Minä
2 kertaa yritettiin exän kanssa uudestaan, mutta sama arki ja samat 'viat' tuli esiin jonkin ajan päästä, pettymys oli suuri :( mutta eipä potuttaa ettei yrittänyt... Tsemppiä teille jos päädytte yhteen again! :)
- eronnut 8v sitten
Sinun kirjoituksesi on hieno ja varmasti rehellinen.Toivon että monet lukevat sen.Teillä on vielä se keskinäinen rakkaus,väliin on vaan tullut monenmoista .Yhdessä te saatte ne selvitettyä ja tuore ensirakkaus löytyy!
Hyvää talvenjatkoa.Vaikka oma liittoni ei enää eheytynyt niin suhteemme on hyvä. - heppoisin perustein!
Hei,
vaikka on tietysti kovin hankalaa nähdä koko kuvaa vain yhden osapuolen tilannearvion pohjalta, minulla alkoivat hälytyskellot soida tässä kohtaa alkuperäisen kirjoittajan tekstiä:
..."Minulle tuli kauhea hätä varsinkin lasteni ja myös ex-vaimoni takia, ja ehdotin exälleni että me kaksi tapaisimme (treffit) ja hän tuntui ilostuvan tästä kovasti, hän selvästi välillä kaipasi minua kovasti, minä en häntä niin paljoa koska hän oli loukannut minua julmasti suhteessamme ja eron yhteydessä, mutta lapsiani kaipasin kovasti."
Mietihän motiivejasi tarkemmin: Onko yhteenpalaamisen syy sääli/hätä, tai kenties pelko lasten hyvinvoinnista? Entäpä säikäyttikö poismuuton mahdollisuus (joka tosin "peruuntui") sinut huomaamaan ex-vaimosi ihanuuden ja pelon lastesi menettämisestä?
Toinen seikka, joka myös ihmetyttää:
..."Juuri nyt tuntuu siltä että me molemmat haluamme uudelleenlämmittää suhdettamme, varsinkin kun molemmat olemme kokeneet vastoinkäymisiä uusissa suhteissamme. Yhtäkkiä näenkin ex-vaimoni hyvässä valossa ja muistan ne hyvät hetket mitä meillä oli, ja nyt tuntuu että ex-vaimoni on paljon parempi nainen kuin nämä pari lyhyttä seurustelututtavuutta eron jälkeen."
Niinpä, eihän kukaan uusi tuttavuus voikaan noin lyhyessä ajassa muodostuakaan ex-vaimosi kaltaiseksi läheiseksi ja tutuksi ihmiseksi, onhan teillä exäsi kanssa kuitenkin yhteistä historiaa ja yhteiset lapset! Ei suinkaan yhteen palaamisenne motivaattori ole se, että "palataan yhteen, kun ei parempaakaan ole parissa vuodessa löytynyt"?
Varoivaisuutta, varovaisuutta.. Erityisesti lapsille väärien oletusten antamisen suhteen! Kuten joku kirjoittaja tuossa kommentoikin, niin miksi heti palata yhteen. miksei vaikkapa tapailla ja keskustella (vaikkapa aluksi lasten tietämättä), jotta ongelmat saadaan (mahdollisesti...) selvitettyä ja molempien motiivit yhteen palaamiseen varmistettua ennen, kuin asiasta tehdään lapsille julkinen..
t. Epäonnistumisiakin todistanut - toivoa on
Sehän olisi todella hienoa, paitsi lastenne, varmaan myös teidän kahden kannalta, jos palaisitte yhteen. Mutta kuten muutkin jo ovat kirjoittaneet, kannattaa eron syyt käydä tarkkaan läpi, niin, ettei samat asiat mene taas pieleen. On siis tiedettävä kummankin tarkkaan, miksi erottiin, sekä olla valmiina omalta kohdaltaan puuttumaan juuri omiin epäkohtiinsa, jotka ovat eroon olleet syynä. Ja valmiina muuttamaan _itseänsä_. Ja on pyydettävä sekä annettava anteeksi vanhat asiat. Siltä pohjalta on hyvä aloittaa uudestaan. Rohkaisen todellakin aloittamaan uudestaan, mutta niin, ettei vanhoja pettymyksiä sivuuta! (Myöskään ei kannata yrittää päästää toista helpolla, niin ettei kertoisi miten tämä on itseä loukannut.)
Ja yksi kysymys: Rakastatko vielä entistä vaimoasi?
Onnea teille. - meikku
Hei,, se nyt riippuu ihmisistä, tuleeko toimeen keskenään enää,, Minä olin 10 vuotta avoliitossa, 3 lasta, erosimme lapset minulla. 1,5 vuoden jälkeen olimme hyvissä puheväleissä, muutimme yhteen. Kesti 2 kk, ja se alkoi kahta kauheampana riitana, tappeluna. ja voi taivas että ei tullut loppua, piti erota jälleen. Ja mitä lapsiin tuli he kärsivät siitä taas ja paljon enemmän kuin eka kerralla. Jos vain mahdollista voisitte kokeilla,,,seurusteletta olette yötsyssä perheen kanssatoistenne luona, mutta kuitenkin olisi kummallakin oma pöksä. Siinä kasvaisi myös LUOTTAMUS, jos on mustasukkaisuudestakin kysymys! Tämä olisi minun toiminta jos vielä kävisi noin. Tää on teidän asia, mutta toivottavasti asiat järjestyy..
- Anonyymi
Tilanteeni oli toivoton, minä ja mieheni olimme avioeron partaalla. Olin kauheassa tilassa ja tunsin, etten enää jaksanut elämääni. Sain tietää pappi TAKUTAsta, jolle tulin paljon arvostelua hänen temppelistään, ja otin häneen yhteyttä. Pappi TAKUTA teki minulle jälleennäkemisen rakkausloitsun ja nyt meillä menee taas paremmin kuin koskaan ennen. Kiitos paljon pappi TAKUTA avioliittoni pelastamisesta. Voit ottaa yhteyttä pappi TAKUTAAN hänen sähköpostiinsa [email protected] tai whatsappilla tähän puhelinnumeroon (+16592027218). Hän tekee myös seuraavia: 1) Lottovoitto2) Kadonnut rakkausloitsu. 3) Avioeroloitsu. 4) Avioliittoloitsu. 5) Sitoutumisloitsu. 6) Eroloitsu. 7) Karkottaa entisen rakastajan. 8.) Haluat ylennyksen toimistossasi. Kaikki kohtaamasi ongelmat ovat 100 % turvallisia ja taattuja
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Purra sössi kaiken 2 vuodessa, itkee nyt Marinin perään
Nyt on taas sama vanha itkuvirsi, kun ei omat taidot riittänee. Kaikki on taas muiden syytä. No miten sen "Tunnin juna"698907Ikuiset kaipaajat
Miksette vaan mene sen kaipauksen kohteen luokse ja puhu sille suoraan? Mitä järkeä on kaipailla jotain puolituttua vuo1545594Nyt se on selvitetty: Sanna Marinin hallitus lisäsi menoja 41 miljardilla
”vasemmistohallitus oli katastrofaalisen huono”, sanoo kokoomus. Sanna Marinin (sd.) hallituksen tekemät menolisäykset1275036Orpon hallitus runnoi Tunnin junan ilman tarvetta
Näinkö valtiontaloutta hoidetaan? Siis asiantuntijoidenkin aikoja sitten kannattamattomaksi laskema Tunnin juna tehdään173890Riikka ottaa miljardi euroa EU:n yhteisvelkaa Suomelle
Niin kääntyi irvipersun takki taas, vaikka vaalilupauksissa oli ettei yhteisvelkaa Suomi enää koskaan ota. No nyt otti m853480Lindtman ylivoimainen suosikki pääministeriksi
Lindtmania kannattaa pääministeriksi peräti 50 prosenttia useampi kuin toiseksi suosituinta Kaikkosta. https://www.ilta533379Veronmaksajat kustantavat yrittäjien eläkkeitä jo yli 500 miljoonalla
Suomalaista yrittäjää ei kommunistista erota. Aktiivisen "yrittämisen" maksattaa yritystukina yhteiskunnalla, ja vieläpä402731En tiedä ymmärrätkö
Kuinka paljon merkitset mulle. Näet minut minuna etkä silti käännä selkääsi. Tökit jatkuvasti kepillä jäätä ja menit ehk102691Sanna Marin - Maailman paras talousasiantuntija?
PersKeKoa pukkaa? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011636623.html502649- 241747