Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    neuvoja?

    tajusin erään asian itsestäni.. huolestuin! mikä minua vaivaa, kun seurustelen.. alkuun kaikki menee hyvin. olen onnellinen jne, mutta lopulta aina käy niin, että en esim. usko jos toinen sanoo rakastavansa minua. etsin aina toisen sanomisesta jonkin kohdan ja käännän sen päälaelleen.. jos esim. ollaan menossa ulos ja toinen sanoo, että onpa kurja sää, niin itse käännän sen siten, että hän haluaa keksiä tekosyyn, jotta ei tarvitsisi olla minun kanssa. olenko hullu?! johtuuuko huonosta itsetunnosta!? mikä minua vaivaa?! ja ennen kaikkea mikä tähän auttaa??
    4544
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    Aika vaikea sanoa että mikä auttais, muuta hienoa on ainakin että olet todennut ongelman......

    Äänestä

    Enemmän. Ja mieti vähän käytöstäs. Tai jos, et sit luota siihen, että kuppanis rakastaa sua, niin nosta kytkintä!

    Kuulostaa vaan aika paranoija meiningiltä.

    Tsemppii!

    Äänestä

    Maailma ei pyöri sun ympärilläs. Kaikki asiat, kommentit, teot, jne. eivät koske sinua. Tämän seikan kun tajuat, niin johan alkaa suhteet luistamaan...

    Äänestä

    tiedän kyseisen tunteen, koska itselleni käy usein noin. luulen, että kysymys entisten suhteiden historiasta-ainakin itselläni. tarpeeksi kun on saanut siipeensä, hölmöyttään luottanut toiseen, luonnollisesti sitä kyynistyy. ja se on asia, jota itse vihaan, mutta minkäs voin. on tullut törmättyä naisiin, jotak eivät uskalla suoraan sanoa, ettei kiinnosta. kaiken maailman tekosyitä ja ristiriitaisia viestejä. todellisen syyn sitten paljastuttua, totta perkeleessä sitä käy epäileväksi ! kait aika luonnollista. mutta kyllä tää tästä..paljon pahempaakin maailmaan mahtuu !

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    pikku pyöriäinen kirjoitti:

    tajusin erään asian itsestäni.. huolestuin! mikä minua vaivaa, kun seurustelen.. alkuun kaikki menee hyvin. olen onnellinen jne, mutta lopulta aina käy niin, että en esim. usko jos toinen sanoo rakastavansa minua. etsin aina toisen sanomisesta jonkin kohdan ja käännän sen päälaelleen.. jos esim. ollaan menossa ulos ja toinen sanoo, että onpa kurja sää, niin itse käännän sen siten, että hän haluaa keksiä tekosyyn, jotta ei tarvitsisi olla minun kanssa. olenko hullu?! johtuuuko huonosta itsetunnosta!? mikä minua vaivaa?! ja ennen kaikkea mikä tähän auttaa??

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu