mieheni - 49 ja1/2v, käytöksessä on tapahtunut muutoksia viimeisten kuukausien aikana: hän, joka ei ole ennen niin perustanut puhtaudesta, on alkanut pestä hampaansa vähintään 3 kertaa/vrk,käy suihkussa ainakin kerran päivässä, käyttää hajusteita, deodorantteja yms. En mitenkään paheksu, ihan mukavaahan se on, että kamu on puhdas ja raikas. Mutta. Samaan aikaan minä olen alkanut ärsyttää häntä yhdessä jos toisella tavalla. Pieniä huomautuksia löytyy tämän tästä.
Iltaisin väsyttää aika usein, viikonloppuna on jo menossa lenkille, kun yritän herätellä naisellisin keinoin. Entinen läheisyys, ohimennen halaaminen ym on loppunut.
Toisin ajoin hän on yltiöhuomaavainen,tulee jopa kangaskauppaan käymään, mikä on ollut ennen kauhistus. Lähtee mukaan ostoksille, hankkii jopa heräteostoina vaatteita, tosin itselleen. Aiemmin sai patistella kauppaan.
Kukkia ja lahjoja ei sentään ole vielä tullut, (27v yhteiseloa takana, eikä ensimmäistäkään pukettia ole eksynyt meille asti)
Omia menoja sillä ei tosin ole ihmeesti enempää, kuin ennenkään. Hyvin mielellään kyllä laittaa minut reissuun, vieraisille...
Olen kysynyt muutaman kerran ihan asiallisesti ja kauniisti, onko jotain erityistä tekeillä, kun on vähän erilainen kuin ennen. Hajamielinen, mietteissään, mielellään itsekseen. Ei ole mitään, ei mikään ole muuttunut, luulet vaan, on vastaukset, naurahdus päälle.
Voihan olla, että on meneillään joku tavallista tiiviimpi ihastus, joita toki on mahtunut näihin vuosiin puolin jos toisinkin.
Jos hän on rakastunut tosissaan toiseen, sillehän en mitään voi -- enkä todellakaan aio alkaa taistella-- jos on mentävä, niin menee.
Haluaisin vain tietää, minusta on oikeus ja toisella velvollisuus näinkin pitkässä suhteessa, olla sen verran rehellinen itselleen ja kaverille, että kertoo missä mennään. On helpompaa, jos on ehtinyt jo totuttautua ajatukseen, että muutoksia tulee. Vai haluaako pitää minut varalla, jos ei suhdetta tule/ jatku?
En todellakaan kyttää miehen käytöstä, sitä vain on tottunut toisen tapoihin, että huomaa, jos jotain muuttuu suht nopeasti.
Kokeneiden kommentteja? Siihenkin, eikö kannattaisi kertoa puolisolle siitä, jos on odotettavissa muutoksia, ja yleensäkin puhua ajatuksista, toiveista, vapaudenkaipuusta, erityisesti miesten mielipiteitä kaipaan.
Varmaan on myös naisia, jotka on kokeneet/ kokemassa samankaltaisia. Mitä? miksi? onko?, tällaisiahan tuota näkyy mieleen tulevan.
Iltaisin väsyttää aika usein, viikonloppuna on jo menossa lenkille, kun yritän herätellä naisellisin keinoin. Entinen läheisyys, ohimennen halaaminen ym on loppunut.
Toisin ajoin hän on yltiöhuomaavainen,tulee jopa kangaskauppaan käymään, mikä on ollut ennen kauhistus. Lähtee mukaan ostoksille, hankkii jopa heräteostoina vaatteita, tosin itselleen. Aiemmin sai patistella kauppaan.
Kukkia ja lahjoja ei sentään ole vielä tullut, (27v yhteiseloa takana, eikä ensimmäistäkään pukettia ole eksynyt meille asti)
Omia menoja sillä ei tosin ole ihmeesti enempää, kuin ennenkään. Hyvin mielellään kyllä laittaa minut reissuun, vieraisille...
Olen kysynyt muutaman kerran ihan asiallisesti ja kauniisti, onko jotain erityistä tekeillä, kun on vähän erilainen kuin ennen. Hajamielinen, mietteissään, mielellään itsekseen. Ei ole mitään, ei mikään ole muuttunut, luulet vaan, on vastaukset, naurahdus päälle.
Voihan olla, että on meneillään joku tavallista tiiviimpi ihastus, joita toki on mahtunut näihin vuosiin puolin jos toisinkin.
Jos hän on rakastunut tosissaan toiseen, sillehän en mitään voi -- enkä todellakaan aio alkaa taistella-- jos on mentävä, niin menee.
Haluaisin vain tietää, minusta on oikeus ja toisella velvollisuus näinkin pitkässä suhteessa, olla sen verran rehellinen itselleen ja kaverille, että kertoo missä mennään. On helpompaa, jos on ehtinyt jo totuttautua ajatukseen, että muutoksia tulee. Vai haluaako pitää minut varalla, jos ei suhdetta tule/ jatku?
En todellakaan kyttää miehen käytöstä, sitä vain on tottunut toisen tapoihin, että huomaa, jos jotain muuttuu suht nopeasti.
Kokeneiden kommentteja? Siihenkin, eikö kannattaisi kertoa puolisolle siitä, jos on odotettavissa muutoksia, ja yleensäkin puhua ajatuksista, toiveista, vapaudenkaipuusta, erityisesti miesten mielipiteitä kaipaan.
Varmaan on myös naisia, jotka on kokeneet/ kokemassa samankaltaisia. Mitä? miksi? onko?, tällaisiahan tuota näkyy mieleen tulevan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
välttämättä meinaa että mies pettäisi. mutta viittashan tuo siihen että meneillään olisi suhde tai ihastus.
niinpä rehellinen pitää olla noin pitkän ajan jälkeen. ja jos on suhde menossa niin mies kyllä pitää vaimoaan "varalla" joskin myös varmaan tottumuksesta. ja siitä että kyllä varmaan mieskin joka (pettää) rakastaa kuitenkin vaimoaan. suhteesta hakee ehkäpä seksiä. näin näkisin asian.
Moi, olen mies ja pari vuotta sitten täytin 50 v. Kummastuin itsekin kun aloin vakavasti miettiä elettyä elämääni, tekojani, tapojani etc. Paljon on puhuttu ja puhutaan varsinkin miesten 50-villityksestä, minulle se merkitsi totaalista itsensä tutkimista ja elämän tavoissani tapahtui aikalailla muutoksia, ehkä tuossa iässä käsitun viimein, että en ole enään "pikkupoika" ja aloin pelätä, että menetän puolisoni käytökseni johdosta, aloin jopa käydä mainitsemissasi vaatekaupoissa, ensimmäistä kertaa jopa ostin itse itselleni vaatteita, aloinhoitamaan hygieniaa paremmin aloitin hammaslääkärissä käynnit (edellisestä ainakin 30 vuotta) ja muutenkin muutuin ainakin omasta mielestäni paremmaksi aviomieheksi, valitettavasti muutokseni tapahtui vain vuosia liian myöhään sillä vaimollani oli ollut suhde avioliitossa olevaan työkaveriinsa jo käsittääkseni vuosien ajan ja kun hän havaitsi muutoksen "elättäjässään" myös hänen käytöksensä muuttui ja koska yritin itse muuttua ja muutuinkin niin kävihän siinä' sitten että kun aloin olemaan enemmän kiinnostunut vaimostani niin tuo suhde paljastui ja johti kahteen katkeraankin eroon ja samalla aiheutti paljon kipua parille lapselle.
Mielenkiintoista on että (edelleen käsitykseni mukaan?) vaimoni suhde lopahti hyvin pian erojen jälkeen, oliko niin, että piilossa pidetty suhde pysyi kasassa vain sen jännityksen vuoksi, kuka tietää!
OK kysymyksiisi, voihan olla, että miehelläsi on toinen suhde, toisaalta voi olla, että hän on käynyt sisäisen keskustelun itsensä kanssa ja nyt yrittää näyttää Sinulla, että hän on kunnollinen aviomies ja varsinkin jos hän on ujon sorttinen ja ei helposti ole näyttänyt Sinulle todellisia tunteitaan ja herkkyyttään niin haluaa Sinun ymmärtävän vhjeisä että hän rakastaa Sinua ja samalla pelkää, ettäpidät häntä liian vanhana ja sitä kautta epäilee, että saattaa menettää Sinut!
No tämä on 51:sen ajatuksia siitä miten mies voi kokea lähestyessään ½-vuosisataa!
no sen verran vielä, että minulle todella raskaan eron jälkeen olen löytänyt aivan ihanan naisen jota rakastan sydämeni pohjasta ja minusta on jälleen jopa itsetuhoa ajatusten jälkeen löytynyt se pikkupoika ja uskallan näyttää tunteeni ja osoittaa hellyyttä nykyistä kumppaniani kohtaan, myöskin seksi toimii paremmin kuin entisessä elämässä vuosikausiin (ehkä se on seksissä huono juttu, että siitä tulee tapa eikä sitä koe enää niin kuin juuri rakastuneena rakkauden huipentumana ja toisen huomioimisena, tiedä häntä)
Vaikeuden on tehty voitettaviksi ja uskon puheen voimaan eli jollakin tavalla Sinun olisi saatava mieheesi keskustelu suhde, saattaa olla rohkeaa, että suoraan kysyt häneltä että onko hänellä toinen nainen tai yritä "naisellisilla" keinoilla vietellä hänen esimerkiksi tunnelmallisen illalisen kanssa kynttilöineen viineineen ja uskon, että huomaat ja tunnet ovatko hänen tunteensa kohdistuneet kokonaa Sinuun vai onko hänen ajatuksensa muualla!
Ai juu tietenkin tuossa itsensä tutkimisessa ja itseensä tutustumisessa ainakin minulle tuli pelkotiloja seksuaalisesta toimimisesta eli pelko erektion menettämisestä ja sitä kautta hylätyksi tulemisesta! Uskon, että 90 % miehistä pelkää nimenomaan sitä että ei pysty tyydyttämään puolisoaan seksuaalisesti ja tätä kautta nainen alkaa etsimään tyydytystä kodin ulkopuolelta!
Usko ja toivon, että miehési on vain löytänyt sisäisen minänsä ja ei syystä tai toisesta kehtaa,uskalla sitä Sinulle tunnustaa tai sittenhän vain yksinkertiasesti on rakastunut toiseen naiseen. no jos ymmärsin oikein ei hänen "ulkoilunsa" ole lisääntynyt?
Tietenkin jos on mahdollista niin ehdota parin kolem viikon yhteistä lomamatkaa johonkin lämpimään paikkaan ja siellä yritätte saada parisuhteenne kuntoon!
Kaikkea hyvää Sinulle jatkossa ja pidä kuitenkin lippu korkealla kävi miten kävi pääasia on nyt se että saat/saatte nykytilanteen selvitettyä ettei kumpikaan mietiskele asioita liian kanssa sillä se vaikuttaa psyykeeseen hyvinkin nopeasti ja vain pahentaa tilannetta!
mulle kävi melkein samal lail ja ne miehisyyden pelot tuli jo sua 10 v aikaisemmin. nyt mahtava suhde ja toivon siitä syvää jä hyvää...mut aina se elämä ei oo helppoo ...miehellekkään.
Miehistä en osaa sanoa, mutta omasta itsestäni tunnistan tuollaisen käytöksen. Avioliittoni aikana olin joitain kertoja hieman ihastunut johonkuhun toiseen mieheen ja yleensä se aiheutti juuri tuollaista käytöstä. Omalla kohdallani nämä olivat aika viattomia juttuja, mutta jotenkin sitä skarppasi omaa olemusta paremmin, kun tiesi, että tapaa pikku ihastuksensa vaikka töissä. En puhunut näistä miehelleni, koska niissä ei ollut mitään sinänsä pahaa eikä kyse ollut mistään syvistä tunteista. Tiedän, että miehelläni on ainakin yksi tällainen ollut hänelläkin. Syy välirikkoomme oli kuitenkin jotain muuta.
Sinuna minä vähän vielä katselisin hommaa ja jos jatkuu, vaikka leikin varjolla kysäisisin, että onko herralla joku uusi ihastus. :-)
ihan kun omasta elämästäni.Mies alko käyttäytyä juuri noin,kunnes kaikki valkeni-toinen nainen!ps.erohan siitä tuli lopulta.
tutunoloinen kaavio!
Vaimon oli minulle kuin kaikki kaikessa, kunnes hänessä oli havaittavissa selvästi hänen mielenkiintonsa siirtyvän ulos kodinpiiristä. Harrastukset alkoivat laihduttamisen ja kunnonkohotuksen myötä, vaatetyyli muuttui, ja se kaikkein pahin -tanssiravintoloissa alkoi viipyä aina pikkutunneille. Liittomme on kestänyt 17-vuotta, ja se on kestänyt hankalatkin ajat, joten rohkaisin mieleni ja kysyin vaimoltani tilannetta, mikä on meneillään, onko sinulla jotain vipinää jonkun muun kanssa? Vastaus satutti niin perusteellisesti! Kyllä, hänellä on jotain "pientä". Nyt tätä asiaa on pengottu ja väännetty jo kuukausia, muttei mitään todellista ratkaisua ole saatu -paitsi että olen ollut jo kahdesti "lähdössä"...
Minun kokemuksilla tällainen "kaksinaismoraali" ei ainakaan lisää sen alkuperäissuhteen mahdollisuuksia selvitä eteenpäin. Minä olen menettänyt kaiken luottamukseni vaimooni, enkä usko sitä saavani takaisn enää koskaan.
Toivon todellakin, että ihmiset olisivat rehellisiä toisilleen -vaikeinakin aikoina- sillä valheelle on vaikeaa perustaa hyvää suhdetta!
...yrittäkää kestää, minä en....
se on kiduttavaa elää tuossa vaiheessa -minä en jaksanut kun mies petti vuosikausia.Nyt kaduttaa vaan se.miksi kidutin itseäni niin kauan.Olen helpottunut että viimeinkin tajusin lähteä,hyvä ystävä oli apunani jonka löysin viimeisillä voimillani,mitkään puheet ei mieheen tehonnut.
Meillä alkoi samat "oireet" miehn täyttäessä 47. Mies alkoi pukeutua, johon hän aikaisemmin ei juuri kiinnittänyt huomiota, kaiken kaikkiaan alkoi pitää itsestään parempaa huolta. Minua huomioi enemmän, hellyyttä tuli arkipäivään lisää. Minusta se oli hyvä asia, mutta minä myös epäilin tuon kaiken takana olevan toisen suhteen, mutta en ehtinyt sitä vielä ääneen sanoa kun hän pienessä hiprakassa kertoi miten hänen hyvä työtoverinsa oli lopettanut elämänsä hänen vaimonsa jätettyä hänet, ja miten hän itse oli "herännyt" huomaamaan miten hyvä elämä ja vaimo hänellä on, eikä halua niitä menettää ja oli itselleen luvannut tehdä kaikkensa ne säilyttääkseen.
Olen aina rakastanut miestäni, mutta silloin rakastuin häneen uudestaan. Nyt kumpikin opettelemme uudenlaista hyvää elämää ja parisuhdetta. Joskus miehen muutoksessa voi olla hyvääkin.
Kiitos vastauksista! Ihan mukava huomata, että oli useampiakin näitä omille naisilleen "heränneitä" miehiä.
En tosiaankaan tiedä vielä, mitä on tekeillä, toivottavasti ihan hyvää, jonkun kannalta ainakin!
Meillä on seksi ja erotiikka/rakkaus ollut yksi suhteen kantava voima, olemme iloinneet ja nauttineet toisistamme, läheisyydestä, yhdessäolosta. Siksipä kummastuttaa sen alueen viilentyminen. Voi olla tietysti muitakin syitä, kuin uusi rakastettu. Ei siis ole vanhakaan vaimo ajatustenlukija, vaikka usein sanotaan, että lukee kaveriaan, kuin avointa kirjaa; ehkä se ei ole auki oikealta kohdalta....
Katson, kuuntelen. Mutta siltikin olen sitä mieltä, että kysymättäkin pitää kertoa, jos on vakavampi ihastus meneillään. Ollaan senverran kavereita, että kantti kestää kuulla sen. Ja osaa antaa toiselle tilaa selvittää tunteensa rauhassa,
ja siinä vaiheessa, kun suhteesta tulee intiimi, asuisin kyllä mieluummin eri osoitteessa.
Aika ällöä ajatella, että alkaisi viekotella matkalta tullutta miestä, joka juuri on viettänyt elämänsä yön uuden ihastuksensa kanssa( tai vielä ällömpää, jos se onkin ollut kaikkea muuta, ja "pääsee" lohdutuspalkinnoksi!?)
Sitä ei vissiin tule ajatelleeksi, mitä se merkitsisi omalle kohdalle sattuessa, kun itse on se, joka menee. Ehkä ei uskalla ajatella, ei kai menis, jos?
miehesi haluaa vielä kerran kokea ennen kiikkustuolia miesukuhormoonien jylläävän voiman(kun niitä vielä on) heh