Nimitys vapaa-ajattelu on valheellinen. Tosiasiassa ajattelu ei ole vapaata vaan sidoksissa uskontoon.
Miten niin, joku kysyy? Minä viittaan siihen, miten vapaa-ajattelu määritellään.
"Vapaa-ajattelu tarkoittaa uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen. Usein vapaa-ajattelulla tarkoitetaan ateismia. Vapaa-ajattelulla tarkoitetaan historiallisesti lähinnä ateistisia ajatussuuntauksia, joita ovat edustaneet ateistit, uskonnottomat sekulaarihumanistit, rationalistit ja materialistit."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa-ajattelu
Vapaa-ajattelu ei ole vapaata. Lainaus osoittaa, että se sitoutuu eri ismeihin. Kaikkein perustavinta on kuitenkin vapaa-ajattelun riippuvuus uskonnosta, sillä vapaa-ajattelu määritellään lähtökohtaisesti suhteessa uskontoon.
Näin vapaa-ajattelu on kiinteästi sidoksissa uskontoon, tosin sen negaationa. Vapaa-ajattelu ei siten ole vapaata, vaan se perustuu uskontoon.
Vapaa-ajattelu on uskonnollisen ajattelun muoto.
Miten niin, joku kysyy? Minä viittaan siihen, miten vapaa-ajattelu määritellään.
"Vapaa-ajattelu tarkoittaa uskonnosta vapaata ajattelua, joka suhtautuu arvostelevasti kirkkoon ja sen yhteiskunnalliseen vaikutukseen ja pyrkii täydelliseen uskonnon ja ateismin vapauteen. Usein vapaa-ajattelulla tarkoitetaan ateismia. Vapaa-ajattelulla tarkoitetaan historiallisesti lähinnä ateistisia ajatussuuntauksia, joita ovat edustaneet ateistit, uskonnottomat sekulaarihumanistit, rationalistit ja materialistit."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaa-ajattelu
Vapaa-ajattelu ei ole vapaata. Lainaus osoittaa, että se sitoutuu eri ismeihin. Kaikkein perustavinta on kuitenkin vapaa-ajattelun riippuvuus uskonnosta, sillä vapaa-ajattelu määritellään lähtökohtaisesti suhteessa uskontoon.
Näin vapaa-ajattelu on kiinteästi sidoksissa uskontoon, tosin sen negaationa. Vapaa-ajattelu ei siten ole vapaata, vaan se perustuu uskontoon.
Vapaa-ajattelu on uskonnollisen ajattelun muoto.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Toki. Myös 'kalju' on jotain tarkoittava sana vain, jos on hiuksia, eikä 'terve' tarkoittaisi mitään ilman sairauksia.
Silti on perinjuurin mielenkiintoista, että vapaa ajattelu määritellään noin kiinteästi suhteessa uskontoon. Voisihan sen määritellä vaikka suhteessa marxismiin (ja onhan sitä tapahtunutkin, ei tosin negaationa vaan positiivisena sisältönä). Mutta aika surullista tuo vapaan ajattelun määritteleminen uskonnon ehdoilla.
Historiallinen taustahan on katolisen kirkon dogmeissa. Oli, ja on, asioita, jotka pitää vain sellaisenaan ja kyseenalaistamatta uskoa.
Mutta käytännössä 2000-luvun Suomessa uskonnollisten väitteiden epäileminen ei edellytä mitään erityisen suurta vapaa-ajattelua, paitsi ehkä suljetuimpien ryhmien piirissä kasvaneilta. Ja tästähän saakin mielenkiintoisen jatkokysymyksen: mitkä ovat 2000-luvun dogmeja, joiden kriittinen pohdinta vaatii vapaa-ajattelua tällä vuosituhannella?
Jos vapaa-ajattelun määrittely uskonnon kautta on sinusta noin vanhanaikaista, miksi kuulut sellaiseen joukkoon? Tai miksi koko joukko haluaa ajatella noin vanhanaikaisesti? Eikö se kerro fiksaatiosta uskontoon, siis jonkinlaisesta uskonnollisuudesta?
Kyllä tavallaan. Pidän uskontoa sen verran merkittävänä, että haluan toimia va-liikkeessä. Minusta siis ei ole ihan sama mitä satuja koulussa kerrotaan totena lapsillemme jne. Ja tietysti maailmanlaajuisesti uskonto on edelleen erittäin vakava ongelma, vaikka Suomen evlut kirkko on siitä kaukainen kaiku.
Kai se on myös tämä saarnaajan luonne... Että jos joku uskoo höpöjuttuihin, niin voin ainakin sanoa että minä olen yrittänyt selittää miksi ne ovat höpöjä.
Mitä mieltä muuten olet Skepsiksestä? Sitooko se itsensä samalla tavalla horoskooppeihin, homeopatiaan jne?
Skepsis on naurettava herrakerho, jossa ylimielisesti katsellaan rahvaan typeryyksiä. Kyllä siinä sidotaan oma ajattelumalli juuri niin kuin sanot.
Saarnaajaluonne. Hyvin valittu sana. Vaikka otitkin sen esiin vähän kieli poskessa, on kiinnostavaa, että vitsi on juuri suhteessa uskontoon. Aivan omituista on tämä yletön kiinnostuksenne kirkkoa kohtaan, jonka kuitenkin sanot olevan aika vähäinen ongelma.
Ei, kyllä te olette pahasti koukussa uskontoon ja erityisesti Suomen evlut kirkkoon. Teitä voisi sanoa, jonkinlaiseksi lahkoksi, joka esittää omia valtauskonnosta poikkeavia käsityksiään koko ajan toitottaen, että juuri teidän lafkallanne on totuus ja muut uskonnot, erityisesti kirkko on väärässä.
Traagista ja voisin jopa itkeä puolestanne ellette samalla olisi niin koomisia. Vaparius on yksi tragikomedia.
Tjaah. Minulla on muuten jäsenhakemus vetämässä tuohon naurettavaan herrakerhoon.
Ja kyllä vain, meidän mielestämme meillä on totuus: jumalia ei ole. Se on totuus samalla tavalla kuin se, että maa kiertää aurinkoa.
Kai meille ennemmin kannattaa nauraa kuin itkeä? Nauru tekee hyvää, ja olemmepa sitten ainakin ilahduttaneet yhtä ihmistä olemalla olemassa.
Valitettavasti on enemmän kuin relevanttia ja välttämätöntä kohdistaa yhteistä toimintaa uskontojen, uskonnolllisten instituutioiden taholta ihmisten vapaata ajattelua sekä ikävä kyllä myös käytännön henkilökohtaista elämää rajottavia dogmeja vastaan ajatuksen ja vakaumuksen vapauden puolesta.
Miksi on relevanttia määritellä vapaan ajattelun sisältö suhteessa uskontoon? Miten vapaa ajattelu on näin määritelmällisesti uskontoon sidottu käsite? Miksei vapaa-ajattelu ei voisi olla negaatio vaikkapa taistolaisuudelle (eikä niin, että taistolaisuus on vapaa-ajattelun sisältö, kuten jotkut ajattelevat)?
Miksi näin yksinkertainen asia on niin vaikea ymmärtää? Kautta ihmiskunnan historian ja edelleen nykyaikanakin uskonnot alistamispyrkimyksellisine dogmeineen ja pyrkimyksineen sanella toisille miten elämä tulee kokea ja sisäistää, on edelleen monissa yhteiskunnissa ongelmallinen elementti.
Voitaisiin myös sanoa, että uskonnot ihmisvetoisine pakkodogmeineen ja alistamispyrkimyksineen ovat negaatio ihmisen perustavaa laatua olevalle terveelle vapaudelle ja nille perustuville perus-ihmisoikeuksille.
Tästä historiasta yhtenä keskeisenä esimerkkinä Nikea-klaanin kabineteissaan sorvaamat mielivaltaiset pakkodogmit ja niiden vainolla, tuhoamalla ja tappamalla edelleen levittäminen.
Uskontoja on turha koettaa tuoda esille minkään yleismaallisen moraalin mittana, sillä ne tuotavat vanavedessään suorastaan karmaisevaa jälkeä, josta vain yhtenä esimerkkinä katolisen kirkon kauta aikain sitkeässä oleva lasten hyväksikäyttö ja sen peittely.
Sitten Raamatun VT on täynnänsä ISIS:n kaltaisia hirveyksiä joiden kerrotaan olevan itse Jumalan tahdosta ja käskystä toteutettuja.
Tämä tekee vielä erikoisemmaksi sen, että vapaa-ajattelijat haluavat määritelmällään sitoutua juuri uskontoon. Miksei voi vain olla vapaa?
Voithan sinä julistaa olevasi vaikka riippumaton ajattelija, jos haluat, vaikkei vielä riippumattokelejä olekaan. Anna meidän olla rauhassa vapaa-ajattelijoita juuri uskontojen dogmeihin verrattuna.
Mutta jos haluaa vapautta uskonnoista, on jotenkin koomista, että suhteuttaa itsensä juuri uskontoon. Jos tuo on tavoite, eikö kannattaisi puuhata ihan jollain muulla saralla?
Mutta jos haluaa vapautta uskonnoista, on jotenkin koomista, että suhteuttaa itsensä juuri uskontoon. Jos tuo on tavoite, eikö kannattaisi puuhata ihan jollain muulla saralla? Siis miksi ihmeessä askarrella semmoisen kanssa, minkä kanssa ei halua olla tekemisissä??? Traaginen tilanne.
Taistolaisuudelle on negaationa useita poliittisia puolueita.
Mutta ei vapaa ajattelu (yleisenä ilmauksena) ole negaatio vain uskonnolle, vaan vain vapaa-ajattelu (vapaa-ajattelijaliikkeeseen liittyneenä) on pääpiirteissään negaatio uskontojen dogmeille. Kuitenkin vapaa-ajattelijat tyypillisesti vastustavat muutakin dogmatismia ja epärationaalisia uskomuksia kuin uskonnollista. On työnjaollinenkin kysymys, etät Skepsis hoitaa enemmänkin muuta kuin selvästi uskonnollista huuhaata.
Ei se ole vapaata, että suhteuttaa itsensä erittäin likeisesti uskontoon. Siksi vapaa-ajattelu on yksi uskonnon laji, surullisin kaikista: te olette kytkeneet itsenne siihen, mistä ette pidä. Muissa uskonnoissa ihmiset kytkevät itsensä siihen, mistä pitävät (noin yleisesti, en puhu kaikista yksityistapauksista). Tässä vertailussa uskonnoissa ollaan vapaampia kuin vapaa-ajattelussa.
>> Näin vapaa-ajattelu on kiinteästi sidoksissa uskontoon, tosin sen negaationa. Vapaa-ajattelu ei siten ole vapaata, vaan se perustuu uskontoon.
Wikin ja avaajan siitä tekemä tiivistelmä on osin ristiriitainen. Vapaa-ajatelu sanasa mukaisesti tukee _vapaata ajattelua ja oikeutta siihen_.
Kirkot ja eri uskonnot juurikin pïanvastoin koettavat dogmeillaan sanella mitä mistäkin on lupa ajatella ja koettaa pakkosyöttää dogmejaan "ainoina oikeina" ajattelun ja elämän kokemisen malleina.
Mikään ei estä vapaa-ajattelijaa pitämästä selektivisesti joitakin eri uskontojen ajatuksia tai arvoja hyvinä, mutta hyväksymättä ko. uskontoja kokonaisuutenaan.
Mielestäni "oikea" vapaa-ajattelija vois olla jopa uskova sen vapassa ja laajassa merkityksessä ilman uskontoja ja niihin sidottuja dogmeja, eli hän todellakin pidättäisi itsellään vapauden ajatella ja kokea vapaasti.
Tässä kannanotossa en lähesty asiaa minkään ahtaan erityisen elämänkatsomuksen tai vapaa-ajattelijoiden kulmasta (sellaisina kuin heidät usein mielletään tai millaisiksi leimautuvat), vaan todellakin vapaan individualistisen ajattelun kulmasta sellaisena kuin sen omakohtaisesti luokittelen.
Itselleni "puhdasoppinen" vapaa-ajattelu ja vaikkapa Jumalan kieltäminen ei ole automaatisesti yksi ja sama määre. Jumalaan uskova vapaa-ajattelija voi määritellä täysin vapasti ja dogmittomasti oman jumalkuvansa (joka ei välttämätä edes liity lainkaan kritillisyyten tai muuhunkaan uskontoon).
Sitten taasen absolutisti-atesti-vapa-ajattelija on absoluuttisessa mielessä omalla tavallaan käänteinen uskova, koska ottaa absoluuttisen kannan asiaan jota ei voi varmuudella todentaa.
Angosti-epäilijä puolestaan jättää oven auki sekä Jumalan olemassaololle, että ei olemassaololle. Hän ei ole uskova, mutta ei ei uskovakaan, vaan toteaa ettei tiedä eikä osaa olla vakuuttunut kummastakaan.
"Sitten taasen absolutisti-atesti-vapa-ajattelija on absoluuttisessa mielessä omalla tavallaan käänteinen uskova, koska ottaa absoluuttisen kannan asiaan jota ei voi varmuudella todentaa."
Tällaisia vapaa-ajattelijat sanan vakiintuneessa merkityksessä ovat. Tietysti sanoja voi määritellä eri tavoin (kuten sinä teet), mutta yleisessä kielenkäytössä vapaa-ajattelija on juurikin tuo absolutisti-ateisti-vapaa-ajattelija. Oikeasti siitä on vapaus kaukana ja se on sidottu uskontoon. Aika traagista.
Vapaa-ajattelijain liitto ja yhdistykset yhdistävät ateisteja, agnostikoita, skeptikoita, rationaliste, humanisteja eli ylipäätään uskonnottomia. Jokainen voi identifioida itsensä vapasti. Liiton toiminan painopiste on uskonnottomien ihmisoikeuksissa sekä uskonnottoman kultuurin edistämisessä.
Ja kun uskonnot maailmassa ja Suomessa yhä rajoittavat ihmisten ajatuksen, sanan ja vakaumuksen vapautta sekä rikkovat yhdenvertaista kohtelua, on hyviä perusteita fokusoida toimintaa juuri uskontojen harjoittamaa vapaata ajattelua ja elämää rajoittavaa toimintaa ja roolia kohtaan.
Vapaa-ajattelijain liitto ja yhdistykset yhdistävät... ...ylipäätään uskonnottomia."
No ei kyllä yhdistä vaan joitain harvoja vain. Mutta kun tämä uskonnottomuus on lähtökohta, tottakai on perusteltua suunnata toiminta uskontoja vastaan. Ei se johdu siitä, että uskonnot nyt sattuvat olemaan jotain vapareiden tavoitteita vastaan, vaan koko tuo vaparihomma perustuu uskonnon kieltämiselle eli se on määritelmällisesti sidottua uskontoon.
Minusta tuo tilanteenne on tosi traaginen. Olette ikäänkuin kiinni uskonnossa. Melkein voisi sanoa, että olette uskonnollisia ihmisiä, koska uskonto näyttelee elämässänne noin suurta roolia. Uskonto selvästi on teille tärkeä asia.
Puhut sillä vakuuttuneisuudella, jonka ainoastaan täydellinen tietämättömyys asiaintilasta voi aiheuttaa. Mitä tekemistä absolutismilla eli täysraittiudella on ateismin kanssa? Useimmat meikäläisistä ovat negatiivisia eli kriittisiä ateisteja. Meidän mielstämme uskonnot ovat väärässä, sillä niiden kannattajat eivät ole pystyneet tieteellisesti todistamaan uskonsa kohteen olemassaoloa. Jos todisteita ilmaantuu, niin olemme valmiita muuttamaan kantaamme. Siihen asti pidämme uskontojen oppeja hölynpölynä ja niiden julistajia joko höynäytettyinä tai höynäyttäjinä. Emme kuitenkaan kaada lasta pesuveden mukana, eli jos uskontojen moraalisäännöissä on tolkullisiakin mukana, emme torju niitä tai tee täsmälleen päinvastoin vain siksi, että ne ovat osa inhoamaamme valheellista uskomusjärjestelmää. Useimmat niistä ovat joka tapauksessa lainauksia aiemmista eettisistä ohjeista, kuten ns. Kultainen sääntö. Me muodostamme itse kukin itsenäisesti omat sääntömme ja noudatamme niitä vaihtelevalla innolla.
"surullista" lainasi osaa ylempänä olevaa tekstistäni __"elon_filoa" - 23.2.2015 16:29 __, eli reagoit kommenttiini asiayhteydestään irroitettuna.
Mikäli luet koko kommenttini, niin se valaisee kokonaisuutta missä tekstiyhteydessä asian ilmaisin.
>> Mitä tekemistä absolutismilla eli täysraittiudella on ateismin kanssa?
Miksi muuten revit viestiisi epärelevantteja johtopäätöksiä termistä 'absolutismi' vai tunnetko sen käytön vain rajoitteelleisesti alkoholismiin liitettynä?
Toisaalta olisi älykkäampää ja asiankuuluvampaa puhua vain omasta puolestaan, eikä koettaa liittää lahkotyppisesti omiin kannaottoihin "me" ja "meikäläiset" termiä (kuin ryhmän tukea omille sanoilleen hakien), sillä vapaa-ajattelijatkaan eivät ole mikään homogeeninen samalla tavoin ajatteleva ryhmä kuin jokin fundamentalinen uskonliike dogmeinen.
"Toisaalta olisi älykkäampää ja asiankuuluvampaa puhua vain omasta puolestaan, eikä koettaa liittää lahkotyppisesti omiin kannaottoihin "me" ja "meikäläiset" termiä (kuin ryhmän tukea omille sanoilleen hakien)"
Näin vapari kuitenkin teki, mikä osaltaan vahvistaa vapaa-ajattelijaliikkeen uskonnonkaltaista luonnetta. Eihän tosiasiassa mikään uskonnollinen lahkokaan ole niin yhtenäinen kuin se lahkon omissa mielikuvissa on. Vapaa-ajattelijaliike ei poikkea sikälikään lainkaan uskonlahkosta.
Uskonnolliset lahkot ovat sosiaalisia yhteisöjä ja vapaa-ajattelijatkin muodostavat sosiaalisia yhteisöjä. Se ei kuitenkaan tee vapaa-ajattelijoiden jäsenyhdistyksistä uskonnollisia lahkoja. Muun väittäminen olisi hassunkurista tyyliin "Koska Breivikillä oli poliittisia motiiveja joukkomurhassaan ja presidentti Niinistöllä on poliittisia motiiveja työssään, niin presidentti on joukkomurhaaja." Tarkista logiikkasi.
Termisi oli hyvin kömpelö eikä pelkästään lukuisten kirjoitusvirheidensä vuoksi. Mikset käyttänyt yksinkertaisesti termiä "dogmaattinen eli positiivinen ateisti"? Hänen mielestään negaatio on todistettu, eli jumalia ei todistetusti ole olemassa. Joidenkin yksittäisten, tarpeeksi hyvin määriteltyjen jumaluuksien kohdalla näin voi jonkinlaisella tarkkuudella sanoakin, muttei kyllä koko jumalsuvun kohdalla.
"Me" ja "meikäläiset" ovat tavallisia sanoja kun puhutaan sosiaalisista yhteisöistä. Jos kaikki vapaa-ajattelijat puhuisivat vain omasta puolestaan, niin Karismakaan ei voisi sanoa, mikä Liiton kanta on johonkin tärkeään yhteiskunnalliseen kysymykseen. Hän puhuu moninverroin painavammalla äänellä kuin minä, mutta on minullakin oikeus käyttää monikon ensimmäistä pronominia vapaa-ajattelijoista puhuessani. Eri juttu sitten on se, kuinka moni vapari allekirjoittaa sanani.
>> Oikeasti siitä on vapaus kaukana ja se on sidottu uskontoon. Aika traagista.
Tuo on omalta osaltaan musta-valkoisen karikatyristä asioiden (tarkoitushakuista?) luokittelua, joka sekin on aivan liian usein uskoville leimaavaa mailmankuvaa, jossa uskova lähtee liikkeelle ajatusesta uskovuuden lähtökohtaisesta itseisarvosta vs. kaikki muu.
Ei ole olemassa yhtä ilman toista, kuten jo tuolla ylempänä hyvä vertaus: kalju vs. tukallinen ja terve vs. sairas.
Toisaalta, ei henkilökohtainen uskovuus itsessään ole ongelma, vaan silloin kun sen mukana tulee suorastaan rasisitistyyppinen suvaitsemattomuus / ahdasmielisyys omine ainoine oikene dogmeineen ja eri tavoin ajattelevien lähimmäistensä / toisten ihmisten ja ihmisarvonsa halveksinta ja tuomarointi.
Mikä tahansa maailmankuva tai ideologia, uskonnollinen tai poliitinen muodostu itseään vastaan käyväksi silloin kun se alkaa polkea globaaleja ihmisarvoja ja tervettä vapautta vastaan.
Uskonnot (ei neutraali henkilökohtainen usko) alistavine ja dominoivine dogmeineen ovat olleet kautta aikain alistamisen ja vallankäytön käsikassaroita. Ei siten tule ihmetellä miten ihmiskunnan historian suurimmat sodat, alistaminen, selkkaukset, tuohoaminen ja tapaminen on toteutettu eri jumaluuksien nimissä ja josta ristiretkin hirmutyöt ovat yksi esimerkki.
Crusades: http://crusades.wikia.com/wiki/Main_Page
Ristiretket: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket
Kolmikymmenvuotinen sota: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota
"Mikä tahansa maailmankuva tai ideologia, uskonnollinen tai poliitinen muodostu itseään vastaan käyväksi silloin kun se alkaa polkea globaaleja ihmisarvoja ja tervettä vapautta vastaan."
Eikö näin voi käydä vapaa-ajattelulle? Eikö ole käynytkin? Toteathan: "Sitten taasen absolutisti-atesti-vapa-ajattelija on absoluuttisessa mielessä omalla tavallaan käänteinen uskova, koska ottaa absoluuttisen kannan asiaan jota ei voi varmuudella todentaa."
Villiä ja toistuvaa asian oleellisesta ohilukemista. Vetelet täysin mielivaltaisesti mielettömiä ja epäloogisia yhdysviivoaja.
Milloin vapaa-ajattelu, eli terve älyllis-henkinen riippumattomuus ja itsemääräämisoikeus (lakeja kunnioittaen) on johtanut edellä esille nostamiini uskontojen eri jumaluuksien nimissä aiheuttamiin hirmutekoihin ihmisyyttä ja ihmisarvoa vastaan?
Jälleen kerran käy ilmi miten into-uskovuus dogmeineen ja älyllinen, objektiivinen, sekä moraalinen rehellisyys eivät sovi yhteen.
Se, mikä on tervettä älyllishenkistä riippumattomuutta, ei johda hirmutekoihin. Uskonnonvastaisuus, mihin vapaa-ajattelukin kuuluu, on johtanut valtaviin hirmutekoihin, esim. naapurimaassamme.
Aika henkilökohtaiseksi käy nimittelysi. Mitähän se tuo ilmi? Onko sinulla jokin sitoumus vapaa-ajatteluun vai miksi hyökkäät henkilöä kohtaan mielivaltaisin oletuksin esim. uskonnollisesta vakaumuksesta?
Neuvostoliittokortti, erinomaista.
Osoita nyt vielä jotain tukea väitteelle, että NL:n aikaiset hirmuteot johtuivat uskonnonvastaisuudesta, eikä siitä että puolue- ja aate-uskonnollisuudella ja haluttiin korvata aiemmin valllinneet instituutiot, kuten uskonto. Puolue, Lenin ja kuloinenkin johtaja kohotettiin palvonnan kohteeksi, eikä kilpailevaa uskontoa haluttu jakamaan huomiota.
Toisekseen, vapaa-ajattelu ei tarkoita uskonnonvastaisuutta. Ateismikaan ei tarkoita uskonnonvastaisuutta.
Jos haluttiin korvata uskonto, se on uskonnonvastaista. Olisi naurettavaa väittää, ettei Neuvostoliitto olisi ollut uskonnonvastainen. Olihan se. Tiedät sen itsekin. Älä viitsi trollata.
"Toisekseen, vapaa-ajattelu ei tarkoita uskonnonvastaisuutta. Ateismikaan ei tarkoita uskonnonvastaisuutta."
Niinkö? Jappervokki (vapari) on toista mieltä:
"Jos motiivi olisi ollut ateistinen, niin kohteiksi olisi valittu uskonnollisia instituutioita."
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13452614#comment-78099637
Luet villin selektiivisesti sivuuttaen valmisasenteellisesti toistamiseen kaiken oleellisen esille nostetun ja vetelet vauhdilla sivuraiteille toistuvasti asian vierestä kommentoiden.
Uskonnoilla dogmeineen on valitettavasti edelleen suuri rooli yhteiskunnissa ja jopa lasten kouluelämässä, jossa jo pienille keskenkasvuisille lapsille päntätään päähän erilaisia uskomuksia. Useinkin lasten vanhemmilla on kovin vähän vaikutusvaltaa asiaan, maasta riippuen. Edelleen maasta riippuen monissa kouluissa on uskonnolliset symbolitkin ovat keskeisesti seinillä ja luokkahuoneissa passiivista aivopesyä suorittamassa, niitä pakollisia aamuvirsiä unohtamatta.
Toistetaan.
Uskonnot (ei neutraali henkilökohtainen usko) alistavine ja dominoivine dogmeineen ovat olleet kautta aikain alistamisen ja vallankäytön käsikassaroita. Ei siten tule ihmetellä miten ihmiskunnan historian suurimmat sodat, alistaminen, selkkaukset, tuohoaminen ja tapaminen on toteutettu eri jumaluuksien nimissä ja josta ristiretkin hirmutyöt ovat yksi esimerkki.
Crusades: http://crusades.wikia.com/wiki/Main_Page
Ristiretket: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket
Kolmikymmenvuotinen sota: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota
Jos korvataan yksi uskonto toisella, ei se ole uskonnonvastaista. Se on käännytystyötä.
Jos joku perustelee uskontoon tai uskoviin kohdistuvaa väkivaltaa ateismilla, ei se tarkoita että ateismi olisi uskonnonvastaista. Antiteismi on jumaluskon vastaisuutta.
En usko että Jappervokkikaan tarkoiti, että ateismi on uskonnonvastaisuutta, kuten sinä yrität sanoja hänen suuhunsa laittaa.
NL-kortilla voidaan kait osoittaa, että valtio voi olla uskonnonvastainen ja että se on eri asia kuin uskontoneutraali valtio ja myös eri asia kuin uskontoa suosiva, uskonnolle erityisoikeuksia antava. Vapaa-ajattelijain tavoitteena ei ole tehdä Suomesta uskononvastaista valtiota, kuten NL ilmeisesti oli, vaan meille riittää, että valtio omaksuu neutraalisuuden, neutraliteetin suhteessa uskontoihin ja katsomuksiin ja turvaa ihmisten uskonnon ja vakaumuksne vapautta sekä yhdenvertaista kohtelua heidän uskonnostaan tai vakaumuksestaan huolimatta. Tämä ei tietenkään tarkoita "arvottomuutta", neutraalisuutta suhteessa humanistisiin arvoihin, koska valtio on ratifioimalla esimerkiksi ihmisoikeussopimukset omaksunut suuria humanistisia arvoja, jollaisia on kehitettynä ja implementoituna myös perustuslaissamme.
"Luet villin selektiivisesti sivuuttaen valmisasenteellisesti toistamiseen kaiken oleellisen esille nostetun ja vetelet vauhdilla sivuraiteille toistuvasti asian vierestä kommentoiden."
Miten niin? Kysyn vain, onko väärät teot ainoastaan uskonnon syy. Voidaanko uskonnon varjolla toteuttaa muihin motiiveihin perustuvia tekoja. Kun nyt kerran otat 30-vuotisen sodan esimerkiksi, miten katolisen Ranskan taisteleminen protestanttien riveissä selittyy uskonnollisin motiivein?
Sitten on vielä helppo osoittaa, ettei dogmaattisuutta ja hirmutekoja löydy vain uskonnollisista piireistä. Maailmanhistorian suurimmat verilöylyt on pantu toimeen ateistisissa valtioissa.
Ja sitten se varsinainen asia: vapaa-ajattelu määrittelee itsensä suhteessa uskontoon. Se on siis uskontolähtöinen ajatteluperinne. Ihan yksinkertaisesti näin.
Humanisti-vaparille sanon vain sen, että miksi valtiolta pitää vaatia neutraliteettia uskontoon, mutta ei esimerkiksi humanismiin. Tämä on puhdas arvovalinta. Millä perusteella se arvovalinta on muka parempi kuin joku muu?
Minusta näyttää siltä, että Humanisti-vapari ajaa mielivaltaisesti valtion tehtäväksi omat arvonsa, mutta ei salli muille sitä samaa oikeutta. Se jos mikä on dogmatismia ja epätasa-arvoa. Eikä asia muutu muuksi, vaikka minäkin pidän humanismia arvossa. Humanistisesti haluan kuitenkin sallia myös uskonnolle oikeuden osallistua valtion rakentamiseen.
Uskonto on inhimillinen ilmiö ja humanistille ei mikään inhimillinen saa olla vierasta. Tohdin epäillä Humanisti-vaparin humanismin aitoutta.
"Humanisti-vaparille sanon vain sen, että miksi valtiolta pitää vaatia neutraliteettia uskontoon, mutta ei esimerkiksi humanismiin"
Valtio ja yhteiskunta ovat etenkin ihmisten muodostama kokonaisuus. Olisi omituista, jos yhteiskunnan toiminta ei pohjaisi ihmisyyteen, siis humanismiin.
Humanismi on laajempi, kaikkia ihmisiä yhdistävä käsite, toisin kuin mikään uskonto.
Vapaa-ajattelu, se että kyseenalaistaa väitteitä, on Raamatun mukaista. Vapaa-ajattelu on hyvä asia. Ateismi on paha asia.
Ilman tunnustamista kaikki odotus on silkkaa sitä. Jos ei muuten, niin ihminen ei ikinä pääse lainalaisuuksista.
Ateismi ja vapaa-ajattelu on harhaa. He ovat vain ihmisiä jotka peittää silmänsä pimeillä laseilla kirkkaassa päivänvalossa.
Ajanlasku lasketaan jälkeen Kristuksen syntymän. Joka päivä tämä on puhdas totuus jokaiselle. Jokainen ihminen siis tunnustaa ajanlaskussaan Jumalan.
Ajanlaskun nollapisteen vaihtamisesta olisi ilmeisiä siirtymäajan ongelmia. Onko jollakulla esittää uutta ajanlaskua, josta olisi nämä haitat ylittäviä hyötyjä? Jos ei, niin sitten mennään jonkin olemassaolevan kalenterin mukaan.
Lainaus kirjasta Ateismin sietämätön keveys "Uusateismi lainaa etiikkansa kristinuskolta"
http://www.kirjaonline.com/product/442/ateismin-sietamaton-keveys
Uskiksilla on ajattelu oikeastaan vapaampaa kuin vapareilla, sillä uskisten ei tarvitse verrata omaa ajatteluaan ateismiin ja sen kiihkomieliseen vastustamiseen.
Uskisten ei tarvitse koko elämän tarmoansa käyttää vapareista eronneiden määrän seuraamiseen. Huvittuneena vain voi todeta vapareiden jäsenmäärän jyrkkää laskua ja keskinäistä riitelyä 1576 hengen porukassa vastaan PAT. Saavutus se on sekin.
Vapareilla ei ole omaa agendaa. Asiat perustuvat vain muiden vastustamiseen ja kai viimeisimpänä tosiaan PATin mustamaalaamiseen.
Taisit epähuomiossa sekoittaa vastustamisen, ja tasaveroisten oikeuksien edistämisen.
Ja mitä se PAT muuten tekee? Mitkä ovat sen tavoitteita?
Mielestäni olisi selvintä, että vaparit hakisivat uskonnollisen yhdyskunnan statusta. Olisivat reilusti sitä mitä ovat: yksi katsomus muiden joukossa. Vain ylivaltavaatimus estää heitä siitä, lisäksi usk. yhdyskuntana valtionavustus olisi luultavasti nykyistä pienempi. Valta ja raha ne vapareita liikuttavat.
"ylivaltavaatimus "
Et varmaan tarkoita sitä, että jotkut pitävät kohtuullisena järjestelynä sellaista, että minun ei tarvitse kumarrella sinun jumaliasi, eikä sinun tarvitse kumarrella minun jumaliani töissä, koulussa, armeijassa eikä virastossa, mutta omalla ajallani saisimme molemmat kumerrella ihan niin paljon tai vähän kuin haluamme. Et siis voinut tarkoittaa tuota, koska silloinhan kumartelun kohteemme olisivat tasaveroisessa asemassa, eikä niillä tai muillakaan olisi ylivaltaa - toisin kuin tilanne vieläkin nykyisin on.
Mitä siis tarktoitit?
Mitä ovat vapaa-ajattelijoissa "uskonnon tunnustamiseen ja harjoittamiseen kuuluva yksilöllinen, yhteisöllinen ja julkinen toiminta"? Sen tulee myös "pohjautua uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin toiminnan perusteisiin.", kertonet mitä ne ovat.
Kannatatko erillistä rek. uskonnollisen yhdyskunnan käsitettä laissa?
Tehän vastustatte pääosin Suomen ev-lut. kirkkoa, joten toimintanne pohjautuu kirkon oppiin.
Koska on uskontoja, niiden erillinen rekisteröinti lienee paikallaan.
"Koska on uskontoja, niiden erillinen rekisteröinti lienee paikallaan."
On olemassa myös urheilulajeja ja aatteita. Vegaaniliitto ry ja Tappara ry toimivat saman yhdistyslain alla. Mitkä erityyppiset asiat, aatteet jne. tarvitsevat oman erillisen oikeushenkilön muodon?